Rento ja kiihtyvä 20km. Taas kerran juoksun vaikutus yllätti: en oikein osaa sanoiksi pukea sitä mielihyvän, voimauttavuuden ja kiitollisuuden tunnetta mitä tollasella hyvällä juoksulenkillä ja sen jälkeen kulkee mielen läpi. Jotakin hemmetin eheyttävää ja terapeuttista siinä on. Se miten askel tulee napakasti päkiälle, vaivattomat rytmin vaihdot ylä- ja alamäkiin, kehon lämpeneminen sekä toiminta, hengityksen toiminta, sydämen työskentely ja vaihteleva syke ja miten loppua kohden nautinto vain kasvaa ja kasvaa. Niin että tekisi mieli vain kiihdyttää ja jatkaa yhä kauemmas. Ja miten tuo fyysinen toisto kääntyy psyykkiseksi tunnevyöryksi, jonkinlaiseksi puhdistumiseksi ja yksinkertaiseksi läsnäolemiseksi. Jo tunnelma on uskomaton pimeässä keskuspuistossa kun hämärät, mustat suuret puut vain vilisti valaistun reitin ympärillä. Kaukana käyminen omin voimin, omin jaloin. Aivan upeaa, puhdasta nautintoa.