Saksan ydinvoimaton tulevaisuus näyttää entistä nokisemmalta
Eonin ydinvoimalaitos Saksassa.
[Kuva: Eon]
Saksan luopuminen ydinvoimasta saattaa tarkoittaa maalle entistä fossiilisempaa tulevaisuutta.
Saksa ilmoitti toukokuussa luopuvansa ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa on koventanut asenteita tätä energian tuotantomuotoa kohtaan.
Maan parlamentaarikot sinetöivät päätöksen viime viikolla. Maan hallitus on perustellut ydinvoimasta luopumista muun muassa halulla ”siirtyä uusiutuvan energian aikaan”. Perusmatikka kuitenkin osoittaa, että Saksalla tulee olemaan vaikeuksia paikata ydinvoiman jättämä aukko, New Scientist kirjoittaa.
Viime viikon äänestyksen tuloksena Saksa menettää 20 gigawatin edestä ydinvoimaa, joka viime vuonna tuotti 23 prosenttia maassa kulutetusta sähköstä.
Uusiutuva energia kattoi 17 prosenttia viime vuoden sähköstä. Yhteensä 40 prosenttia sähköstä tuotettiin hiilidioksidipäästöistä vapaalla energialla.
Saksan hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrän 35 prosenttiin kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna Saksa arveli, että tuolloin jopa 39 prosenttia voisi olla uusiutuvaa.
Uusiutuvan energian osuuden lisääntyminen saavutettaisiin osittain säästämällä energiaa lähes yhdeksän prosenttia. Säästöä on kuitenkin ehkä vaikea toteuttaa talouden kasvaessa.
Kun Saksa on päättänyt lopettaa ydinvoiman käytön, kaikki hiilipäästötön sähkö tulee tuottaa uusiutuvilla. New Scientistin mukaan on epätodennäköistä, että Saksa pystyy siihen. Uusiutuvan energian saanti tuulesta ja vedestä on nimittäin katkonaista ja vaatii siksi paljon tuotantoa.
Saksa täyttää energiavajeen rakentamalla uusia hiili- ja kaasuvoimaloita, joiden kapasiteetti on 20 gigawattia säässä kuin säässä. Lisäksi moni vastustaa hiilidioksidipäästöjen talteenottoa, koska teknologialla voitaisiin perustella hiilen käyttöön turvautuminen.
Parhaimmassa tapauksessa vuonna 2020 Saksassa tuotetaan hiilipäästötöntä energiaa yhtä paljon kuin nykyään, eli noin 40 prosenttia, mutta hiilidioksidipäästöt saattavat lisääntyä sillä aikaa. Jos taas Saksa olisi säilyttänyt ydinvoimansa ja saavuttanut uusiutuvan energian tavoitteensa, päästöttömän energian osuus olisi voinut nousta 58 prosenttiin vajaassa kymmenessä vuodessa.
