Karppaus.

[tmoi]

Se että yhdet karppaa, tarkottaa että toisilla on vielä vähemmän ravintoa saatavilla ja se maksaa enemmän. Makean syönti on kanssa ihan ihmisten oma valinta. Sitä markkinoidaan mitä arvellaan ihmisten haluavan. Voisihan tuosta karppauksestakin sanoa että lihantuottajien ja jalostajien juoni.

Miten niin. Voihan niitä perunoita ja leipää syöttää niille muille

 

[Mangelo]

Miten niin. Voihan niitä perunoita ja leipää syöttää niille muille

Kenen perunat ja rehut ajattelit syöttää niille teuraselukoille

 

[Mosse]

Pitääkö karppauksessa syödä mahottomasti lihaa?

Mä olen pitänyt lihamäärät suunnilleen samana, mutta korvannut kasviksilla ja raejuustolla potut, paketit ja riisit.

Olen siis huono karppi.:thumbfh:

 

[oldez]

Pitääkö karppauksessa syödä mahottomasti lihaa?

Mä olen pitänyt lihamäärät suunnilleen samana, mutta korvannut kasviksilla ja raejuustolla potut, paketit ja riisit.

Olen siis huono karppi.:thumbfh:

Ilmeisesti

 

[oldez]

Mites karppaajat näkee, että ratkaistaan karppauksen vaatima lihankulutuksen kasvu ja teuraseläinten säälliset elinolot?

Niin että karppaajien pitäisi ratkaista ongelmat jota hiilaripossut eivät ole ratkaisseet?

Eihän vähähiilarinen syöminen ja proteiinin lisääminen tarkoita automaattisesti että siirrytään syömään viljan sijasta pelkkää lihaa. Voihan vaihtaa esimerkiksi papuihin, jotka ovat merkittävästi parempaa ravintoa. Enemmän kuituja, enemmän proteiinia ja vähemmän hiilaria. Siirrytään nykyisistä vähärasvaisista maitotuotteista rasvaisiin tuotteisiin, joita ei tarvitse syödä niin paljon. Syödään enemmän pähkinöitä, siemeniä, marjoja (metsät täynnä), kaalia, paprikaa, porkkanoita ja muita juureksia. Vaihtoehtoja on paljon.

 

[Knoukka]

Niin että karppaajien pitäisi ratkaista ongelmat jota hiilaripossut eivät ole ratkaisseet?

Eihän vähähiilarinen syöminen ja proteiinin lisääminen tarkoita automaattisesti että siirrytään syömään viljan sijasta pelkkää lihaa. Voihan vaihtaa esimerkiksi papuihin, jotka ovat merkittävästi parempaa ravintoa. Enemmän kuituja, enemmän proteiinia ja vähemmän hiilaria. Siirrytään nykyisistä vähärasvaisista maitotuotteista rasvaisiin tuotteisiin, joita ei tarvitse syödä niin paljon. Syödään enemmän pähkinöitä, siemeniä, marjoja (metsät täynnä), kaalia, paprikaa, porkkanoita ja muita juureksia. Vaihtoehtoja on paljon.

En nyt pyrkinyt syyllistämään, mutta mitä juttuja lukee niin aika moni karppaaja tuntuu siirtyneen punaiseen lihaan ja rasvaan sekä unohtaneen nuo sun mainitsemat luonnonantimet.

Voi se tosin olla näköharhaakin se kuva "suomiäijäkarppaajasta", joka elää pekonilla ja pihvillä. Toivottavasti niin.

Mutta itsekehua sen verran, että kotimaista marjaa, kasvista, juuresta ja rasvaisia tuotteita on jääkaappipakastin täynnä.

 

[Mosse]

Mutta itsekehua sen verran, että kotimaista marjaa, kasvista, juuresta ja rasvaisia tuotteita on jääkaappipakastin täynnä.

Kuopion-Karppi ilmoittaa, että pakkanen täynnä mustikkaa sekä herukoita. Nam maustamattoman jogurtin ja mueslin kera.:ahem:

 

[tmoi]

Niin että karppaajien pitäisi ratkaista ongelmat jota hiilaripossut eivät ole ratkaisseet?

Eihän vähähiilarinen syöminen ja proteiinin lisääminen tarkoita automaattisesti että siirrytään syömään viljan sijasta pelkkää lihaa. Voihan vaihtaa esimerkiksi papuihin, jotka ovat merkittävästi parempaa ravintoa. Enemmän kuituja, enemmän proteiinia ja vähemmän hiilaria. Siirrytään nykyisistä vähärasvaisista maitotuotteista rasvaisiin tuotteisiin, joita ei tarvitse syödä niin paljon. Syödään enemmän pähkinöitä, siemeniä, marjoja (metsät täynnä), kaalia, paprikaa, porkkanoita ja muita juureksia. Vaihtoehtoja on paljon.

Nimenomaan noita tulee papujen lisäksi puputettua lähes päivittäin. Kuten kananmunia ja tietysti lihaa. Mutta tuota lihaakin tulee syötyä tasasemmin, eikä välttämättä enempää. Eli jos syö aamulla pari siivua pekonia, ei se välttämättä tarkoita sitä että lihan kokonaismäärä olisi kasvanut.

 

[Knoukka]

Kuopion-Karppi ilmoittaa, että pakkanen täynnä mustikkaa sekä herukoita. Nam maustamattoman jogurtin ja mueslin kera.:ahem:

Stadi-Vihannin on pakko myöntää, että koiraton viisi viikkoinen kausi sattui maalla just parhaimpaan marjastusaikaan... mutsi kiersi ikävissään ja koirahuolista vapaana koko ajan puolukkametässä.

No, tyrniämpärillisen poimin itekkin että sen verran itteittepoimimiakin löytyy.

 

[markoj]

Mä kans pidän rasvasia juttuja säilössä. Ovatpa valmiina, kun tulee tarvis.

 

[Mangelo]

En nyt pyrkinyt syyllistämään, mutta mitä juttuja lukee niin aika moni karppaaja tuntuu siirtyneen punaiseen lihaan ja rasvaan sekä unohtaneen nuo sun mainitsemat luonnonantimet.

Sama mielikuva, että puolen kilon könttä naudan paahtopaistia lautasella, ja pari salaatin lehteä siinä koristeena

Pavut ja herneet ym. on hyvää ravintoa, mutta eiks niissä ole liikaa hh:ta karppaajalle, vähähiilarinen valio sitten erikseen.

 

[oldez]

En nyt pyrkinyt syyllistämään, mutta mitä juttuja lukee niin aika moni karppaaja tuntuu siirtyneen punaiseen lihaan ja rasvaan sekä unohtaneen nuo sun mainitsemat luonnonantimet.

Voi se tosin olla näköharhaakin se kuva "suomiäijäkarppaajasta", joka elää pekonilla ja pihvillä. Toivottavasti niin.

Mutta itsekehua sen verran, että kotimaista marjaa, kasvista, juuresta ja rasvaisia tuotteita on jääkaappipakastin täynnä.

Toi on se median/päättäjien/lääkeyhtiöiden maalaama kuva. Karppaus -> pelkkää pekonia. Halutaan pelotella ihmisiä etteivät vahingossakaan kokeilisi vähähiilarista ruokavaliota. Pohjimmiltaan karppaajat välttelevät vain sokeria, viljoja, perunoita ja riisiä. En ymmärrä että miten jotkut tahot voivat väittää että nuo kyseiset ruoka-aineet olisivat jotenkin elintärkeitä ja terveyttä edistäviä.

 

[tmoi]

Sama mielikuva, että puolen kilon könttä naudan paahtopaistia lautasella, ja pari salaatin lehteä siinä koristeena

Pavut ja herneet ym. on hyvää ravintoa, mutta eiks niissä ole liikaa hh:ta karppaajalle, vähähiilarinen valio sitten erikseen.

Yhtä pihalla kun liikenteessä

Paina paina Mengele

 

[oldez]

Sama mielikuva, että puolen kilon könttä naudan paahtopaistia lautasella, ja pari salaatin lehteä siinä koristeena

Pavut ja herneet ym. on hyvää ravintoa, mutta eiks niissä ole liikaa hh:ta karppaajalle, vähähiilarinen valio sitten erikseen.

low-carb = alakarppaus = karppaus = vähähiilarinen.

Hiilihydraattien määrä on suhteellista. Ei sitä tarvitse kiloa syödä. Eikä se ole se hiilarien määräkään mikä merkkaa vaan myös laatu.

 

[Mangelo]

Karppauksella tarkoitin tosivähähiilarista. Suoraan sanatarkastihan se olis hiilaritankkausta eikä jotain alavälitason hiilaritietoisuutta.

Ja teemoi saa irvistellä käännetyllä takillaan ihan vapaasti. Kalori kuin kalori :alppu:

 

[Mehe Rienarsuo]

Näytä liitetiedosto 16758

 

[markoj]

Ei millään tullu mieleen tuon pekonin nimi, mutta sitten hoksasin mistä sen saan nopeasti tarkistettua ja tajusin jutun. Jihuu, ei menny ihan varttiakaan.

 

[Knoukka]

Hesarin kolumnissa on hyviä huomioita. On vähintäänkin puoleksi turhaa jos ruokavaliokeskustelussa unohdetaan tuon kaltaiset psykosomaattiset tekijät ja holistinen näkökulma. Toisaalta suomalainen elää vieläkin hyvin paljon metsässä, metsästä ja metsä suomalaisessa. Hyvä niin.

Ja noita tutkimustuloksiahan on vaikka kirjoittaja väittääkin ettei ole niistä tietoinen.

Kolumni
Tuokaa Tarzan takaisin

Jani Kaaro

Meillä on kova kaipuu menneisyyteen. Meidän pitäisi kuulemma syödä kivikautisesti, eli samalla tavalla kuin ihmiset söivät ennen maanviljelyksen keksimistä. Meidän pitäisi myös liikkua yhtä paljon kuin metsästäjä-keräilijät – tai edes sen verran kuin ihmiset liikkuivat ennen autoilua. Jos eläisimme kuten edeltäjämme, emme olisi niin lihavia, diabeettisia ja neurodegeneroituneita.

Nämä väitteet saattavat pitää paikkansa. Samalla minua kuitenkin ihmetyttää, miksi kukaan ei mainitse sitä kolmatta asiaa, jota edeltäjillämme oli paljon, mutta meillä yhä vähemmän. Esi-isämme nimittäin heräsivät aamuun keskellä vehreitä metsiä; he hengittivät sisäänsä puiden ja meren tuoksua; ja he nukahtivat pilvien välistä tuikkivan tähtivalon alle. Se kolmas asia on luonto. Yli kahden miljoonan vuoden ajan suvullemme ei ollut olemassa mitään muuta kuin luontoa, ja lajimme oli osa sitä.

Siksi kysyn, mitä jos luonto on meille samanlainen asia kuin kivikautinen ravinto tai metsästäjä-keräilijän liikunnallinen elämä? Ilman sitä alkaa mennä huonosti.

Minun lapsuuteni tapahtumapaikka oli tavallisella taajama-alueella. Kadun päässä oli metsätilkku, niin pieni, ettei pieni poika voinut sinne eksyä, ja siellä oli hienoja kiipeilypuita ja suuria kivenlohkareita.

Suurin sankarini oli Tarzan, apinain kuningas, kaikkien eläinten ystävä ja ymmärtäjä, luonnon ja vapauden puolustaja. Uneksin itseni uneen fantasioilla, joissa olin Tarzanin poika. Nyt kun oma poikani on Tarzan-iässä, olen melko vakuuttunut siitä, että tuo lähimetsässä vietetty aika oli kehitykseni kannalta paljon tärkeämpää kuin mikään, mitä koulusta sain.

Luonto oli minulle paikka, jossa saatoin astua itsestäni ulos. Siellä ylivilkkaasta, keskittymiskyvyttömästä ja ongelmaisesta koululaisesta tuli suvereeni metsän poika, kaikki aistit avoinna, valmiina tutkimaan, oppimaan ja kokeilemaan. Vaikka päältä katsoen pikkumetsässä ei koskaan tapahtunut mitään eikä siellä liikkunut vaarallisia eläimiä, kaikki oli koko ajan muutoksessa. Tuuli suhisutti puiden latvoja, syksyllä saattoi kuulla, miten haavanlehdet rapisivat routaiseen maahan, ja sateen jälkeen metsä oli täynnä villejä tuoksuja.

Mitä jos nämä aistielämykset ovatkin enemmän kuin lapsuusmuistoja? Mitä jos ne ovat sitä, mitä aivomme ja koko olemuksemme ihmisenä tarvitsevat kehittyäkseen normaalisti? Mitä, jos aivomme odottavat, että ne saavat kuulla linnunlaulua, tuoksutella mereltä saapuvan myrskyn hajua ja maistella ketunleipiä? Mitä jos ne ovat sopeutuneet luonnon aistielämyksiin, ja menevät sekaisin jos ne korvataan playstationin äänimaailmalla ja muovin hajulla? Jossittelen, tiedän, mutta mitä jos.

En voi viitata tutkimuksiin luonnon vaikutuksesta ihmisen kehitykseen, koska sellaisia ei ole. Jotain voimme kuitenkin oppia rivien välistä.

Kymmenvuotinen tutkimus amerikkalaisessa sairaalassa osoitti, että jos leikkauspotilaiden ikkuna avautui tiiliseinän sijasta puistoon, potilaat paranivat ja kotiutuivat nopeammin. Amerikkalaisessa vankilassa vangit, joiden ikkuna osoitti viljelysmaalle, sairastivat 24 prosenttia vähemmän kuin vangit, joiden ikkuna avautui vankilan sisäpihalle.

Toisissa tutkimuksissa ihmisten fysiologiset reaktiot stressitilanteen jälkeen tasaantuvat nopeammin, jos he katsovat kuvia metsistä, niityistä ja vainioista kuin jos he katsovat kuvia esineistä tai ihmisistä.

Tutkimukset eläinten vaikutuksesta ovat samansuuntaisia. Pelkästään kalojen uiskentelun katsominen rauhoittaa ihmisiä ja alentaa verenpainetta. Kun apaattisten Alzheimer-potilaiden annettiin katsella akvaariokaloja ruoka-aikana, he virkistyivät ja alkoivat syödä enemmän.

Tutkijoilla on jo myös melko vahvaa näyttöä siitä, että lemmikkieläimet suojaavat ihmisiä sydänkohtaukselta. Lemmikkieläinten hellittely hillitsee nimenomaisesti sosiaalisista syistä johtuvaa verenpaineen kohoamista, missä lääkkeet ovat yleensä tehottomia.

Kaikista eniten luonnosta näyttävät kuitenkin hyötyvän keskittymiskyvyyttömät ja ylivilkkaat lapset (ADHD ja ADD). Tutkimusnäyttö on vahva, ja se osoittaa, että pelkästään luonnossa oleskelu rauhoittaa heitä ja auttaa heitä ajattelemaan selvemmin. 15–20 minuutin kävelytuokio metsässä vähentää ADHD:n oireita yhtä paljon kuin nappi Ritalinia.

Samaa vaikutusta ei saada jalkapallolla, juoksemisella, seinäkiipeilyllä tai muilla motorisilla lajeilla, vaan se liittyy nimenomaisesti luontoon. Eivätkä nämä tulokset rajoitu vain ADHD-lapsiin –kaikki lapset, jotka ulkoilevat säännöllisesti luonnossa, kokevat vähemmän psykologista stressiä.

Tutkimuksia olisi paljon lisääkin, mutta ne kaikki kertovat samasta asiasta. Me olemme kotoisin luonnosta. Luonto tekee meille hyvää. Meidän päämme sisällä on muinainen mieli, joka ei kaipaa hesburgereita, internetiä, nintendoja ja hoploppeja. Se on tyytyväinen kuullessaan aaltojen liikkuvan rannassa niin kuin ne aina ovat liikkuneet.

En tässä kolumnissa kuitenkaan haikaile uusia luonnonsuojelualueita tai enemmän ja parempaa biologian opetusta. Haikailen pikemminkin vihreitä keitaita lähiöiden reunoille ja lasten vapaata leikkiä siellä. Rosvoa ja poliisia lähimetsässä. Inkkareita ja länkkäreitä joutomaalla. Majan rakentamista puuhun tai puun juureen. Kahlailua jokirannassa saappaat vettä puolillaan. Ilman näitä kokemuksia, meillä ei parin sukupolven päästä riitä kävijöitä edes nykyisille luonnonsuojelualueille.

Nyt kun oma poikani on sen ikäinen, että toivoisin hänen löytävän suhteen omaan pikkumetsäänsä, olen huomannut karulla tavalla, miten "vähemmän" on joskus todellakin "enemmän". Kun minä olin lapsi, ei ollut tietokoneita tai videopelejä. Mutta nyt tietokoneet, xboxit, wiit, playstationit ja angrybirdsit syövät lasten ajan ja huomiokyvyn. Kivien alta löytyvät koppakuoriaiset eivät millään voi kilpailla tietokonepelien superstimuloivan maailman kanssa.

Minun mielestäni tämä on ongelma. Me kasvatamme parhaillaan sukupolvea, joka tietää kaiken, minkä Googlesta voi tarkistaa, mutta joka ei itse koe mitään. Kuten filosofi Edward Reed sanoo: "Jotakin on pahasti pielessä yhteiskunnassa, joka tekee valtavia panostuksia tarjotakseen kaikille jäsenilleen kaiken mahdollisen informaation kaikista mahdollisista asioista, mutta ei tee mitään sen eteen, että ihmiset tutkisivat maailmaa itse."

Lapset eivät opi tankkaamalla dataa. Heidän täytyy saada työntää kätensä multaan, kaivaa lierot esiin omilla sormillaan ja miettiä kumpi on häntäpää. Sen jälkeen he tietävät mullasta ja lieroista jotakin sellaista, mitä Google tai koulukirja ei voi kertoa. Olisiko Charles Darwin koskaan oivaltanut evoluutioteoriaansa, jos hän ei olisi käynyt Galapagossaarilla, vaan istunut tietokoneen ääressä?

Kävin äsken kysymässä pojaltani (8 v.) onko mitään tilannetta, jossa metsä päihittäisi tietokonepelit.

"No jos voi flengata", hän sanoi.

"Flengata? Mitä se on?"

"No että roikutaan oksasta ja lennetään pitkälle ja korkealle".

"Siis vähän niin kuin Tarzan", kysyin.

"Ei vaan just niin kuin Tarzan", hän sanoi.

Runoilija Robert Frost sanoi saman asian näin:

"Aina kun näen koivujen taipuvan vasemmalle tai oikealle tapaan ajatella, että joku poika on roikkunut siinä."

Suomennos minun.

 

[oldez]

Hesarin kolumnissa on hyviä huomioita. On vähintäänkin puoleksi turhaa jos ruokavaliokeskustelussa unohdetaan tuon kaltaiset psykosomaattiset tekijät ja holistinen näkökulma. Toisaalta suomalainen elää vieläkin hyvin paljon metsässä, metsästä ja metsä suomalaisessa. Hyvä niin.

Ja noita tutkimustuloksiahan on vaikka kirjoittaja väittääkin ettei ole niistä tietoinen.

Komp. Länsimainen lääketiede unohtaa holistisuuden täysin toisin kuin kiinalainen ja intialainen lääketiede. Siksi kiinalainen ja intialainen lääketiede pääsee monessa jutussa lähes yhtä hyviin ellei parempiin tuloksiin kuin länsimäinen vaikka metodit ovatkin ainakin länsimaisesta näkökulmasta "vanhentuneet".

 

[Renessanssinero]

Syökö larppaaja eikusiis karppaaja pizzasta vain täytteet?