Ollut vähän treenitaukoa. Tiistaina ostin hyväkuntoisen triathlon-pyörän vähän käytettynä. Ajaessani sitä kotiin pyörätiellä joku pikkuskidi tuli puskan takaa pyörällään ja ajoi pyörätien yli kohti toisella puolella ollutta isäänsä. Paikassa ei ollut mitään risteystä enkä voinut todellakaan ennakoida, että sieltä joku eteen tulisi.
Eli kävi se mitä olen aina pelännyt. Jarrutusyrityksestäni huolimatta tapahtui törmäys, koska poika ajoi samaan suuntaan, mihin minä olin väistämässä. Pyörä ja poika (onneksi) oli kunnossa, mutta itse satutin vähän kättäni. Seuraavana aamuna niskat ja hartiat olivat tosi kipeät ja kipeytyivät lisää, joten sain siihen kipulääke+sirdalud -kuurin.
Eipä tilanteessa voinut ketään syyttää. Itselläni oli ihan normivauhti ja uudella pyörällä jarrutus kesti ehkä normia kauemmin, eikä tripyörä muutenkaan tuntunut pysähtyvän yhtä herkästi kuin esim. cyclocrossari. Poikaa ei voi syyttää, vaikka teknisesti ottaen se olikin hänen vikansa (toivottavasti otti silti opikseen tästä). Tällaista nyt vaan voi valitettavasti tapahtua niin kauan kun pyöräilyväyliä ei selkeästi eroteta jalankulkuväylistä. Onneksi ei käynyt pahemmin. Isää sensijaan voisi syyttää enemmänkin, sillä hän vain katseli vierestä eikä tehnyt mitään (esim. huutanut pojalleen "pysähdy") törmäyksen estämiseksi.
Nyt lääkitys alkaa tehota ja huomenna pääsen toivottavasti fillarilla Kuusijärvelle toimitsijahommiin. Minä tulen olemaan vaihtoalueella, joten Mosse ja Mangelo: sieltä mut löytyy. Musta Ironman-lippis päässäni (tosin siellä saattaa olla muillakin samanvärinen IM-lippis
![Big grin :D :D]()
).