Jos sitä jotain rapoa sitten..
Pre race
Andyn kanssa ajelua Helsingistä kohti kokemäkeä. Matkalla tuli nälkä ja ajattelimme pysähtyä Huittisten huoltoasema-ravintolaan syömään. Menimme sisään ja ihmettelin minkä hemmetin takia siellä oli melkein sadan ihmisen mittainen jono, joka kiemurteli koko paikan ympärillä. Tajusimme silloin pihalla olleen tyhjän bussin ja sen, että sieltä oli tullut ryhmä eläkeläisiä syömään. Emme jaksaneet jäädä odottelemaan ja Hesburgerin mätöt eivät maistuneet joten päätimme etsiä syötävää Huittisista.. Iso virhe! Ensinnäkin Huittisista löysimme vain tasan kaksi pizzeriaa ja toiseksi koko kylä vilisi juntteja tai muuten omituisia ihmisiä. Olihan siellä toki festaritkin.. Oikein teki mieli mennä sinne voi jumalauta!
Menimme sitten pizzerioista toiseen, jossa oli Italian lippu. Ajattelimme siis että Italia = hyvää ruokaa. Epäilimme onkohan noin, etenkin kun pihalla oli muoviset 80-luvun puutarhatuolit. Näimme pihalla kuitenkin italialaisen näköisen Gianluigin pesemässä pöytiä ja ajattelimme, että ehkä tämä on oikeasti italialialainen ravintola..
Ruokaa tilatessamme totuuspaljastui ja turkkilainen mehmettihän siellä tilauksia otti vastaan. Mitään en ymmärtänyt hänen puheestaan ja jäi vain arvoitukseksi mitä meille sitten ihan oikeasti oli tulossa. Se selvisi pian. Jostain autolla yliajetusta rusakosta räävittyä kebabbia tuli lautaselle. Tämä oli elämäni kamalinta kebabia ja pystyin syömään sitä vain sen verran, että pahin nälkä tyydyttyi. Andy veti koko satsin ja meille tuli molemmille tosi paha olo. Siirryin ajajan paikalle, koska selvisin lievemmillä oireilla. Kisastahan oli tulossa tosi lupaava!
Kisapaikalle päästyämme kävin saastuttamassa WC:n minkä jälkeen oloni helpotti. Toimin myös autoarpojen nostelijana ja arvoin itselleni auton numero #3, joka muuttui #1:ksi, koska abc ei ilmeisesti mahtuisi siihen. Myöhemmin #1 lähti pois rivistä ja mulle tulikin #2.
Kisapaikalla kauhistelimme kun siellä oli joku polttarimimmiporukka "ajamassa" noin 5km/h vauhtia rataa ympäri. Olisin valehtelematta juossut kovempaa! Vihdoin tuo autojen raiskaaminen loppui ja sieltä tuli sitten muutama sievempi tyttönen ja sitten muutama pullerompi tapaus..
Menimme varikkoalueelle ja katselin hetken missä henkilökunta.. Sitten havaitsin, että siellä oli joku pitkällä ryyppyputkella oleva vanha juoppo hääräämässä naama punaisena autojen kanssa.. Pyörittelin vain päätäni ja ajattelin "tästä tulee piiiiiiiitkä päivä".
Ekat harjoitukset alkoivat ja #9 osoittautui ylivoimaiseksi autoksi. Aloin tapani mukaan nipottamaan ja lässyttämään turhasta ja olin sitä mieltä, että #9 olisi pitänyt ottaa pois rivistä. Jälkeenpäin myönnän olleeni tässä pahasti väärässä. #9 olisi tullut kuitenkin takaisin, koska muuten autot olisivat loppuneet kesken.
Harjoitukset, eri autoja
Ensin #2:lla radalle. Käynnistymisessä oli vaikeuksia ja auto röpötti. Kun sitten otti kierroksia niin lähti kulkemaan, mutta täristi aivan julmettomasti eikä ajosta tullut oikein mitään. Kierroksen lopulla minut viitottiin takaisin varikolle, joten ilmeisesti siinä oli jotain vikaa.
Minut ohjattiin autoon numero #5, jolla ajoin varikolta puolikierrosta, kunnes yhtäkkiä siitä katosi veto. Auto pysähtyi pahaan paikkaan keskelle lähtösuoraa enkä uskaltanut tehdä mitään muuta kuin nostaa kädet pystyyn ettei kukaan aja päälle. Sopivan hetken koittaessa työnsin auton sivuun ja samalla Teemu tuli katsomaan ja totesi, että kaasuvaijeri oli poikki. Hän laittoi auton käyntiin ja ajoin käsikaasulla auton takaisin varikolle.
Harjoitussession lopuksi pääsin vielä ajamaan Follolta hyytyneen auton #8 varikolle. Siitä oli ilmeisesti vain tulppa irronnut tjsp.
Jos minulla olisi oma henkilöauto ja olisin tullut sillä paikalle, olisin tässä vaiheessa ajellut takaisin kotiin.
Väliaika, kahvia ja pullaa
Harjoitusten jälkeen tuli autojen huolto taukoa. Tuo rappiojuoppo tuli korjailemaan autoja ja toi mukanaan kahvion sedän, mistä lie olikaan hänet löytänyt.. Rupattelimme hänen kanssaan autoista ja sieltä tuli muutamia hienoja toteamia:
- "Juu kyl näist o kaik rungo mennee poik' josku. Hyvi ne o kyl hitsattu ei mittä ongelmi"
- Vastaus kysymykseen mitä tehdään vanhoille paskaksi menneille autoille: "Ei ne mikkä nii paskaks me, kyl ne kaik aina ajoon saadaan. ja sikku ne mene rikki ni si ne vaan mene jonneki."
- Kun heitin läppää nippuside-jeesusteippi korjailuista, toivon että kaverin nyökyttelevä ja mumisevan naureskeleva vastaus oli vastahuumoria.
Vihdoin lähti aika-ajot käyntiin ja ekan session lopussa Nasty Boyn ajama #2 hyytyi ja se työnnettiin session päätyttyä varikolle. Tämä "mekaanikko"kaksikko teki sille jotain ja pyysivät ajaamaan yhden installaatiokierroksen. Koska minä en ollut saannut kuin 3 sisäänajokierrosta, sain kunnian tehdä tämän kierroksen. Auto tuntui ihan ookoolta. Vertailukohtaahan mulla ei juuri ollut, koska jokainen ajamani auto oli hyytynyt ennen täyttä kierrosta. Tulin takaisin varikolle ja näytin peukkua, koska en havainnut autossa mitään vikaakaan.
#2 oli jäämässä toisesta aika-ajoryhmästä pois, mutta sanoin hitaaseen #8:aan menneelle Cmoneylle, että menisi ajamaan #2:lla jotta saadaan siihen kierroksia alle. Muistaakseni myös tämä päämekaanikkokin kehoitti samaa. Näin sitten tapahtui. Ilmeisesti auto oli muuten hyvä, mutta suorakulku heikompi.
Aika-ajot, #2
Oli aika epävarma fiilis, kun kakkonen ei vaikuttanut kovin luotettavalta ja ilmeisesti suoravauhtiakin puuttui. Mutkissa se kuitenkin toimi hyvin ja sillä oli hyvä ajaa. Muutaman tuntumakierroksen jälkeen sain mielestäni hyvän tatsin radasta ja onnistuinkin ajamaan muutaman ihan siedettävän kierroksen. Ainakin tiesin etten nyt ihan viimeiseen ruutuun ole jäämässä.
Jälkikäteen analysoituna suoritukseni oli itseasiassa hyvä, kun ottaa huomioon, etten saanut harjoituksissa alle ainuttakaan täyttä kierrosta enkä päässyt ajamaan harkoissa varikon kiertävää vekkiä kertaakaan. Vain pari kymmenystä hitaammin kuin Cmoney samalla autolla. Nastysta jäin paljon, mutta on tietty mahdollista, että autoista tuli hitaampi suorilla silloin kun sitä huollettiin Nastyn ajon jälkeen. Tai sitten ei..
B-finaali, #9
Vähän epäselvien autotilanteiden jälkeen minulle määräytyi alle auto #9, joka oli osoittautunut ylivoimaiseksi yhdessä kolmosen kanssa. Myös #6 oli osoittautunut hyväksi ja kun katselin, että näillä autoilla edessäni oli Cmoney ja 4stroke, totesin, että tiukka kisa on tulossa.
Näin kävikin. Lämmittelykierrokset ja startti sujuivat hyvin. Letka pysyi kasassa ja päästiin ajamaan kilpaa ekan jarrutuksen jälkeen. Näin, että Cmoney oli selvästi nopeampi kuin 4stroke ja tiesin, että pitää olla itsekin valppaana heidän kanssaan ettei Cmoney pääsisi karkuun ohitettuaan 4stroken.
Kun tuo ohitus tapahtui, pääsinkin aika pian itsekin ohi 4strokesta ja pysyin hyvin Cmoneyn vauhdissa. Olin suorilla nopeampi, mutta mutkissa hitaampi. Erityisesti varikon jälkeisen nopean oikean jälkeinen mutka yhdistelmä oli minulle vaikeampi. Jarrutin liian aikaisin ja Cmoney sai siinä sen verran eroa, että pääsuoralla pääsin vain perään. Muutama kierros meni, kun opin ajamaan ne mutkat paremmin ja silloin pääsin ihan perään pääsuoran alussa. Meni useampi kierros kun taistelimme rinta rinnan. Menin ohi, mutta Cmoney kuittasi. Lopullinen ratkaiseva ohitus taisi tulla kuitenkin ulkokautta. C otti linjan sisältä ja mä vedin ulkoa. Yritin jättää sisältä tilaa, jotta en blokkaisi. Näin ollen ajoimme rinnakkain aina siihen asti kunnes olin sisämutkan puolella ekassa vasurissa ennen ylämäkeä.
Tämän jälkeen sain jonkin verran kaulaa, mutta tein pieniä ajovirheitä, jolloin Cmoney pääsi tuntumaan. Muutama kierros meni rauhallisemmin, mutta pari kierrosta ennen maalia olin tehdä todella kardinaalimunauksen kun ajoin varikko-shikaanin pitkäksi ja menin sen korkean kanttareen päältä. Tämä kuolletti vauhdin, mutta ilmeisesti eroa oli sen verran ettei Cmoney päässyt kuittaamaan. Pääsi kuitenkin ihan perään ja kun tästä seurasi vielä pari pienempää virhettäni, taisi pikkukontaktiakin tulla. Hermot kuitenkin pitivät ja suoranopeuden ansiosta ei Cmoney päässyt parhaisiin ohituspaikkoihin ja pidin johtoasemani maaliin asti.
Kausi on alkanut koko tiimiltä erittäin mollivoittoisesti, joten nyt oli tosi piristävää saada kaksi ukkoa A-finaaliin. Molemmat vedettiin rusakko-kebabit ennen kisaa, joten ehkei se niin huono juttu sitten ollutkaan?
... [jatkuu]