Noin vuosi sitten tuli dokumentti missä Israelin turvallisuuspalvelun entiset johtajat muistelivat menneitä. Heidän suhtautumisensa Israel - Palestiina problematiikkaan oli hyvin rakentava. He pystyivät kyllä löytämään ja likvidoimaan terroristeja, mutta johtajat kaikki näkivät, ettei ongelma ratkea koskaan ampumalla asemiehiä. Poliittinen ratkaisu pitäisi löytää, sanoivat.
Palestiinan porukoista totesivat, että nämä terrori-iskuja tekevät ovat heille itse asiassa väärä kohde. Pitäisi päästä vaikuttamaan niihin muutamaan mullahiin, jotka koko ajan lietsovat ja ylläpitävät vihaa ja vastakkainasettelua osapuolten välillä. He ovat se generaattori, joka luo jatkuvasti uusia taistelijoita kentälle. Agitaattoreita Israelin turvallisuuspalvelun olisi pitänyt likvitoida, noin vaikuttamismielessä. Mutta, se ei ollut, eikä ole edelleenkään mahdollista, kun yritetään jonkinlaisesta laillisuudesta pitää kiinni.
Toki Israelin puolella muutamat kiihkeät kipapäät aiheuttavat samaa ongelmaa myös. Entiset johtajat näkivät tämänkin.
Tästä sitten aasinsiltaa Ranskaan ja vaikkapa Syyriaan. Islamilainen yhteisö ei ole samalla tavoin hierarkisesti rakentunut kuin kristityillä on. Mutta on se yhteisö kuitenkin, ja jossa ylivoimainen enemmistö on rauhaa rakastavia ja sitä rakentavia. Heillä voisi olla mahdollisuudet vaikuttaa radikalisoitumiseen, ehkäistä sitä. Havaita, kun joku nuorimies alkaa radikalisoitua, tarkkailla tuota nuorukaista ja yrittää ohjata muulle polulle kuin jihadistiksi. Tarvittaessa ilmiantaa viranomaisille, sikäli kuin sellaisessa maassa ollaan, että moisen voi ihmisoikeus-, yms. näkökulmasta tehdä.