Tule tänne nollailemaan :alppu:Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!
Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Yksi opiskelukaveri pääsi muutama vuosi sitten koulutukseen, mutta lopetti homman kesken kun työtilanne näytti epävarmalta. Toinen kaveri, joka aloitti saman koulun vähän aiemmin, kävi koulun loppuun. Sitten alkoi Finnairin rekrytointi. Koulutuksen läpäissyt kaveri aloitti viime vai toissa vuonna Finskillä. Heidänkin vuosikurssillaan oli ainakin yksi tuttu lopettanut kesken kun töitä ei ollut näköpiirissä. Voin ehkä kuvitella, että jonkun verran on saattanut riepoa.Helpottunut, pettynyt ja tyytyväinen. Enimmäkseen pettynyt.
Läpäisin Finnairin lentäjäkoulutuksen esikarsinnan, mutta nyt pääsykoevaiheeasa nostin kädet pystyyn. Ei riittänyt töiden, työnhaun, asuntorempan ja kahden lapsen jälkeen aika lukemaan ennakkomateriaalia riittävästi.
Fakta on kuitenkin se, että samoissa pääsykokeissa istuu pitkä liuta jengiä jotka on tehneet lentskarissa muutakin kuin kilistelleet GT-laseja ja kosketelleet itseään WC-tiloissa.
Päätin olla tyytyväinen päästyäni edes tähän vaiheeseen ja haen kolmen vuoden päästä uudestaan jos asia jää ns. hiertämään.
Jospa kyseessä oli ex-työkaverin orastava dementia? Ettet olisi vain samanlainen 'synnynnäinen syyllinen' kuin minä, joka oletan useimmiten, että vika on minun ja minua epäillään ja alan vähitellen käyttäytyä kuin olisin syyllinen.Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!
Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Mitäs sä ees teet täällä? Mä oon nevahööd susta!Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!
Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Komp vaikkei mitään noin vakavaa oo sattunut.On kyllä ollut semmonen vuosi tämä, että. Älköön tule samanlaista toiste.
Niitä vaan tulee, kunnes on oma vuoro.Tänään pisti pappi appiukon viimiselle matkalle.. Lahteen poltettavaksi.
Vielä siis olis uurnan upotus joskus ens viikolla, mutta oisko nyt ne suurimmat itkut itketty.
On kyllä ollut semmonen vuosi tämä, että. Älköön tule samanlaista toiste.
Niinhän se on, että tenuremmissä menee joko näkö tai muisti.Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!
Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Koville ottaa, mutta kyllä niistä selviää.Tänään pisti pappi appiukon viimiselle matkalle.. Lahteen poltettavaksi.
Vielä siis olis uurnan upotus joskus ens viikolla, mutta oisko nyt ne suurimmat itkut itketty.
On kyllä ollut semmonen vuosi tämä, että. Älköön tule samanlaista toiste.
Vähän sama fiilis ja hyvä katsantokanta.Koville ottaa, mutta kyllä niistä selviää.
Minulla oli taannoin huolena viiden vuoden sisällä äidin, isän ja nuoremman veljen sairaudet ja hautajaiset. Silloin tuntui, että elämä on pelkkää kuolemaa ja hautaamista. Kun tapahtumat olivat ohi, tuli helpottunut ja lähes onnellinen olo, että ikinä mikään ei voi tuntua tämän pahemmalta. Toistaiseksi tuo 'helpottunut olo' on säilynyt.
Kaikkien kannalta paras ratkaisu. Ehkä joskus uudestaan.Helpottunut, pettynyt ja tyytyväinen. Enimmäkseen pettynyt.
Läpäisin Finnairin lentäjäkoulutuksen esikarsinnan, mutta nyt pääsykoevaiheeasa nostin kädet pystyyn. Ei riittänyt töiden, työnhaun, asuntorempan ja kahden lapsen jälkeen aika lukemaan ennakkomateriaalia riittävästi.
Fakta on kuitenkin se, että samoissa pääsykokeissa istuu pitkä liuta jengiä jotka on tehneet lentskarissa muutakin kuin kilistelleet GT-laseja ja kosketelleet itseään WC-tiloissa.
Päätin olla tyytyväinen päästyäni edes tähän vaiheeseen ja haen kolmen vuoden päästä uudestaan jos asia jää ns. hiertämään.
Hieno aforismi, kerta kaikkiaan hienoJossakin luki, että yhtenä päivänä kuollaan, muina päivinä eletään. Tykkäsin.
Juu, selvitään.Koville ottaa, mutta kyllä niistä selviää.
Minulla oli taannoin huolena viiden vuoden sisällä äidin, isän ja nuoremman veljen sairaudet ja hautajaiset. Silloin tuntui, että elämä on pelkkää kuolemaa ja hautaamista. Kun tapahtumat olivat ohi, tuli helpottunut ja lähes onnellinen olo, että ikinä mikään ei voi tuntua tämän pahemmalta. Toistaiseksi tuo 'helpottunut olo' on säilynyt.