Mielialat ja muut tuntemukset 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!

Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
 
Albert Oil sanoi:
Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!

Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tule tänne nollailemaan :alppu:
 
Fagerholm sanoi:
Helpottunut, pettynyt ja tyytyväinen. Enimmäkseen pettynyt.
Läpäisin Finnairin lentäjäkoulutuksen esikarsinnan, mutta nyt pääsykoevaiheeasa nostin kädet pystyyn. Ei riittänyt töiden, työnhaun, asuntorempan ja kahden lapsen jälkeen aika lukemaan ennakkomateriaalia riittävästi.
Fakta on kuitenkin se, että samoissa pääsykokeissa istuu pitkä liuta jengiä jotka on tehneet lentskarissa muutakin kuin kilistelleet GT-laseja ja kosketelleet itseään WC-tiloissa.
Päätin olla tyytyväinen päästyäni edes tähän vaiheeseen ja haen kolmen vuoden päästä uudestaan jos asia jää ns. hiertämään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi opiskelukaveri pääsi muutama vuosi sitten koulutukseen, mutta lopetti homman kesken kun työtilanne näytti epävarmalta. Toinen kaveri, joka aloitti saman koulun vähän aiemmin, kävi koulun loppuun. Sitten alkoi Finnairin rekrytointi. Koulutuksen läpäissyt kaveri aloitti viime vai toissa vuonna Finskillä. Heidänkin vuosikurssillaan oli ainakin yksi tuttu lopettanut kesken kun töitä ei ollut näköpiirissä. Voin ehkä kuvitella, että jonkun verran on saattanut riepoa.
 
En ottaisi mitenkään henkilökohtaisesti.
Kertoo enemmän vastapelurin ylimielisyydestä.

Alpun viestiin siis tämä.
 
Albert Oil sanoi:
Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!

Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jospa kyseessä oli ex-työkaverin orastava dementia? Ettet olisi vain samanlainen 'synnynnäinen syyllinen' kuin minä, joka oletan useimmiten, että vika on minun ja minua epäillään ja alan vähitellen käyttäytyä kuin olisin syyllinen.

Olen tälläkin palstalla eräitäkin kertoja korostanut, miten tärkeä ihmiselle on nimi; sen muistaminen, oikean nimen käyttäminen ilman väännöksiä jne. Itse olen yleensä ollut 'tunnettu' siitä, että muistan hyvin nimet. Nimimuistikaan ei ole ikuinen. :o
 
Minä en muista nimiä, kasvot kyllä. Monesti on noloja tilanteita, kun nimi ei vaan tule mieleen.
 
Tänään pisti pappi appiukon viimiselle matkalle.. Lahteen poltettavaksi. :o
Vielä siis olis uurnan upotus joskus ens viikolla, mutta oisko nyt ne suurimmat itkut itketty.

On kyllä ollut semmonen vuosi tämä, että. Älköön tule samanlaista toiste.
 
Tsuhna sanoi:
Tänään pisti pappi appiukon viimiselle matkalle.. Lahteen poltettavaksi. :o
Vielä siis olis uurnan upotus joskus ens viikolla, mutta oisko nyt ne suurimmat itkut itketty.

On kyllä ollut semmonen vuosi tämä, että. Älköön tule samanlaista toiste.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niitä vaan tulee, kunnes on oma vuoro.
 
Albert Oil sanoi:
Tein lyhyen (työ)keikan, jota organisoimassa oli ex-työkaveri, jonka kanssa olemme tehneet varmasti ainakin 50 projektia yhdessä.
Äijä ei muistanut edes nimeäni!

Paljon tuon selvempää osoitusta nolluudestani on vaikea kuvitella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinhän se on, että tenuremmissä menee joko näkö tai muisti.
 
Tsuhna sanoi:
Tänään pisti pappi appiukon viimiselle matkalle.. Lahteen poltettavaksi. :o
Vielä siis olis uurnan upotus joskus ens viikolla, mutta oisko nyt ne suurimmat itkut itketty.

On kyllä ollut semmonen vuosi tämä, että. Älköön tule samanlaista toiste.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koville ottaa, mutta kyllä niistä selviää.

Minulla oli taannoin huolena viiden vuoden sisällä äidin, isän ja nuoremman veljen sairaudet ja hautajaiset. Silloin tuntui, että elämä on pelkkää kuolemaa ja hautaamista. Kun tapahtumat olivat ohi, tuli helpottunut ja lähes onnellinen olo, että ikinä mikään ei voi tuntua tämän pahemmalta. Toistaiseksi tuo 'helpottunut olo' on säilynyt.
 
Olga sanoi:
Koville ottaa, mutta kyllä niistä selviää.

Minulla oli taannoin huolena viiden vuoden sisällä äidin, isän ja nuoremman veljen sairaudet ja hautajaiset. Silloin tuntui, että elämä on pelkkää kuolemaa ja hautaamista. Kun tapahtumat olivat ohi, tuli helpottunut ja lähes onnellinen olo, että ikinä mikään ei voi tuntua tämän pahemmalta. Toistaiseksi tuo 'helpottunut olo' on säilynyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vähän sama fiilis ja hyvä katsantokanta.
 
Fagerholm sanoi:
Helpottunut, pettynyt ja tyytyväinen. Enimmäkseen pettynyt.
Läpäisin Finnairin lentäjäkoulutuksen esikarsinnan, mutta nyt pääsykoevaiheeasa nostin kädet pystyyn. Ei riittänyt töiden, työnhaun, asuntorempan ja kahden lapsen jälkeen aika lukemaan ennakkomateriaalia riittävästi.
Fakta on kuitenkin se, että samoissa pääsykokeissa istuu pitkä liuta jengiä jotka on tehneet lentskarissa muutakin kuin kilistelleet GT-laseja ja kosketelleet itseään WC-tiloissa.
Päätin olla tyytyväinen päästyäni edes tähän vaiheeseen ja haen kolmen vuoden päästä uudestaan jos asia jää ns. hiertämään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikkien kannalta paras ratkaisu. Ehkä joskus uudestaan.
 
Jossakin luki, että yhtenä päivänä kuollaan, muina päivinä eletään. Tykkäsin.
 
Olga sanoi:
Koville ottaa, mutta kyllä niistä selviää.

Minulla oli taannoin huolena viiden vuoden sisällä äidin, isän ja nuoremman veljen sairaudet ja hautajaiset. Silloin tuntui, että elämä on pelkkää kuolemaa ja hautaamista. Kun tapahtumat olivat ohi, tuli helpottunut ja lähes onnellinen olo, että ikinä mikään ei voi tuntua tämän pahemmalta. Toistaiseksi tuo 'helpottunut olo' on säilynyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, selvitään.
Itellähän oli tuo kevätpuoli 2013 just kans semmonen, että.. notta silleen ei ekaa kertaa pappia kyydissä. Mrs T:lle puolestaan eka kokemus läheisten vakavista onnettomuuksista ja hautajaisista, ja heti ampuivat sarjatulella. :dunno:
Toivon että oon pystynyt olemaan riittävänä tukena hälle. Saamani palautteen perusteella kyllä..

Hieman pisti tuo boldattu kohta jopa hymyilyttämään, koska mrs. T sanoikin näiden viimisten monttubileiden jälkeen, että mikään ei saa häntä enää rikki.
That's my gal :)
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös