Treenitoikki 2016

[Antsa Rieppo]

Uinti 3 km. Nyt onkin torstaihin klo 19 asti mittarit punaisella. Oli oikeastaan ihan hyvä uinti. Tekniikka on vain sellaista, että siihen pitää oikeasti keskittyä, jos haluaa, että ajat paranee. Heti kun lähtee puskemaan, niin homma lässähtää, kun tekniikka pettää.:thumbfh: Vaatii toistoja (lyhyitä) ja pitkiä palautuksia, että homma toimii. Pullareilla ja räpylöillä osaan rytmittää, mutta kun on oma potku, saa olla tarkkana ettei mene läpi.

Saldot:
Uintia 188 km
Kävelyä 245 km
Juoksua 165 kme
Pyöräilyä 1073 km
Hiihtoa 188 km
Kuntopyörää 727 km
Lihaskuntotreeniä 21h 20 min

Yht. 250 h 20 min

 

[Dallaran urkuri]

10.7km raskas peruslenkki mailin loppunostolla 5.40->5.00.

 

[joukahainen]

Vedin aamun reipasvauhtisen 40km pyörälenkin päälle äsken kevyen palauttavan 15.5km juoksulenkin 5 min/km keskivauhdilla.

 

[Antsa Rieppo]

Vedin aamun reipasvauhtisen 40km pyörälenkin päälle äsken kevyen palauttavan 15.5km juoksulenkin 5 min/km keskivauhdilla.

Ihan en usko että pystyy juoksemaan 5 min/km alle pk-sykkeiden. Saati että pystyy juoksemaan toisen samanlaisen samaa vauhtia tuottamatta happoja.

 

[Örfil]

Katsoin pikaisesti omat lenkit 5-5:30 vauhdilla ja kaikki ovat VK lenkkejä, keskisyke 145-149 bpm, palautuslenkkien sykeraja < 127 bpm.

Mutta olen korkeintaan keskivertoharrastaja.

 

[joukahainen]

Ihan en usko että pystyy juoksemaan 5 min/km alle pk-sykkeiden. Saati että pystyy juoksemaan toisen samanlaisen samaa vauhtia tuottamatta happoja.

Juoksin vauhtia jota on helppo ylläpitää ilman hengästymistä, ja keskustelu on helppoa. Keskisyke oli 140 tienoilla. Jos jaloissa ei ole vaivoja, niin eipä tuota hitaammin juuri viitsi hölkätä.

 

[Antsa Rieppo]

Juoksin vauhtia jota on helppo ylläpitää ilman hengästymistä, ja keskustelu on helppoa. Keskisyke oli 140 tienoilla. Jos jaloissa ei ole vaivoja, niin eipä tuota hitaammin juuri viitsi hölkätä.

Ei se kuitenkaan ole palauttava lenkki silloin, vaikka kevyt onkin.

 

[Örfil]

Näinpä. Kyllä tuo teknisessä mielessä oli joukiksella PK -lenkki.

Nyt tarkkana niiden nimitysten ja termien kanssa!

 

[joukahainen]

Siinä tapauksessa palauttava lenkki minulle on mahdollinen lähinnä kävelemällä. Harvassa ovat ne rekisteröimäni treenikerrat, että syke olisi jäänyt reilusti alle 140. Maksimistani en ole varma, mutta kun pari päivää sitten juoksin kympin, ja tein muutamia kilometrin vetoja 4min vauhtia mäkimaastossa tuohon harjoitukseen liittyen, niin syke nousi yli 180:n. Uskoisin että maksimi on n. 185 (keväältä on tosin dataa yli 190-arvoista, mutta luulen ettei syke enää nouse niin korkealle koska kunto on parantunut).

 

[Örfil]

Kyllähän siihen riittää 6 min/km vauhtikin sulle palauttavaksi ja ei se ole sentään vielä kävelyvauhtia.

 

[Antsa Rieppo]

Siinä tapauksessa palauttava lenkki minulle on mahdollinen lähinnä kävelemällä. Harvassa ovat ne rekisteröimäni treenikerrat, että syke olisi jäänyt reilusti alle 140. Maksimistani en ole varma, mutta kun pari päivää sitten juoksin kympin, ja tein muutamia kilometrin vetoja 4min vauhtia mäkimaastossa tuohon harjoitukseen liittyen, niin syke nousi yli 180:n. Uskoisin että maksimi on n. 185 (keväältä on tosin dataa yli 190-arvoista, mutta luulen ettei syke enää nouse niin korkealle koska kunto on parantunut).

Siksipä monet ihan huiput tekeekin palauttavat keveät esim. sauvakävelemällä.

 

[Dallaran urkuri]

Googlailin pikaisesti itsekin. Tuo juoksuindeksi on Polarin oma tapa ilmaista suoritustaso hapenottokyvyn perusteella. Garmin antaa vastaavanlaisen luvun, mutta nimi on yksinkertaisesti VO2 Max. Molemmat perustuvat mitattuun juoksunopeuteen ja sydämen lyöntitiheyteen. Polarin ja Garminin luvut eivät varmasti suoraan vertailukelpoisia ole, mutta molempia voi käyttää oman suorituskyvyn kehittymisen seurantaan. Garmin on antanut minulle VO2 Max -luvuksi 54. Garminin taulukon mukaan se olisi omaa ikäryhmääni nuoremmallakin tasolla "superior". Olen lenkeillä huomannutkin, ja tainnut siitä täälläkin mainita, että ilma kulkee juostessani paremmin kuin mihin lihakset pystyvät. Osittain tästä syystä olen aloittanut porrastreenit.

Oletko ajatellut, että saisit häikäisevän hapenottokykysi paremmin hyödynnettyä esimerkiksi tekemällä kevyttä verenkiertoelimistöä kehittävää harjoittelua? Varmaankin maksimimäkivedot ovat helpoin tapa kehittää sydämen pumppausvoimaa ja keuhkojen toimintaa, mutta liikkeen loppupelissä suorittavien lihasten toiminnan kannalta saattaisi kenties jokin toinen harjoitus olla kehittävämpi.

 

[Dallaran urkuri]

Joukahaisen olisi kannattanut käydä pokkaamassa viikonloppuna mitalli kalevan kisoista, jos tuo oli palauttava.

 

[joukahainen]

Oletko ajatellut, että saisit häikäisevän hapenottokykysi paremmin hyödynnettyä esimerkiksi tekemällä kevyttä verenkiertoelimistöä kehittävää harjoittelua? Varmaankin maksimimäkivedot ovat helpoin tapa kehittää sydämen pumppausvoimaa ja keuhkojen toimintaa, mutta liikkeen loppupelissä suorittavien lihasten toiminnan kannalta saattaisi kenties jokin toinen harjoitus olla kehittävämpi.

Tutkimusten mukaan näyttää vahvasti siltä, että treeni vaikuttaa kehon kaikkiin systeemeihin, paitsi aisteihin ja keuhkoihin.

 

[joukahainen]

Joukahaisen olisi kannattanut käydä pokkaamassa viikonloppuna mitalli kalevan kisoista, jos tuo oli palauttava.

Höpö höpö, kutsuttakoon tuota treeniä rentouttavaksi. Palauttavia treenejäni ovat sitten kävelyni, joita en noteeraa/kirjaa treeneiksi. Autottamana ihmisenä niitä tulee ihan riittävästi.

 

[Örfil]

Treenikö ei vaikuta mitenkään keuhkoihin?

 

[joukahainen]

Treenikö ei vaikuta mitenkään keuhkoihin?

Näin olen ymmärtänyt:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1113/jphysiol.2009.179507/full

(1) Exercise adaptations are multi-organ. Adaptations to exercise and lack of exercise occur in almost every organ system, such as circulatory, neural, endocrine, skeletal muscle, connective tissue (bones, ligaments and tendons), gastrointestinal, immune and kidney (Fig. 2). Systems where exercise adaptations don’t occur or are not well documented to occur are lungs and senses.

 

[Dallaran urkuri]

Näin olen ymmärtänyt:

Kiinnittäisin huomion kohtaan "undocumented".

 

[Antsa Rieppo]

Treenikö ei vaikuta mitenkään keuhkoihin?

Hengityselimistö

Hengityselimistö

Sydämen ja keuhkojen toimintakykyä ja kuntoa voidaan mitata määrittämällä ihmisen maksimaalinen hapenottokyky. Hyvä hapenottokyky edellyttää suurta keuhkojen toiminnallista tilavuutta eli vitaalikapasiteettia (ilmamäärä, jonka henkilö kykenee hengittämään ulos yhdellä kertaa). Liikunnalla on yleensä suhteellisen vähän vaikutuksia keuhkojen tilavuuteen ja toimintaan, koska vitaalikapasiteetin kohottaminen aikuisella vaatii todella tehokasta harjoittelua. Kasvuiässä tapahtuvalla fyysisellä aktiivisuudella on puolestaan selkeä merkitys vitaalikapasiteetin muovautumiselle. Tämän vuoksi lapsena ja nuorena tapahtuva liikuntaharjoittelu on erittäin tärkeää. Hyvän hapenottokyvyn ja fyysisen kunnon edellytyksenä on myös sydän- ja verenkiertoelimistön hyvä toiminta.

Uintia säännöllisesti harrastavilla keuhkojen toimintakyky voi kuitenkin parantua aikuisiälläkin, sillä uinnissa käytetään erikoista hengitystekniikkaa ja uitaessa hengityslihakset saavat automaattisesti harjoitusta.

Itsehän olen aikoinani käynyt voice massagessa (samalla kuin Tarja Turunen iiikkss!!!) ja sielläkin oli keskustelua uinnista ja veteen puhaltamisesta. Eli kun hönkii veteen, niin siinä on vastus ja keuhkot kehittyvät tehostuneen uloshengityksen takia.

Hopi hopi, hommaamaan uintikortti ja ottamaan vapari haltuun.:ahem:

 

[joukahainen]

Kiinnittäisin huomion kohtaan "undocumented".

Sellaista kohtaa ei tuossa ole.