Tässä jokunen viikko sitten tuli aitiopaikalta todistettua sellaista luonnonnäytelmää, että kesämökin räystään suojissa olleesta pikkulinnunpesästä putosi poikanen, joka ei osannut vielä lentää. Yritettiin sitä vähän jelppiä nostamalla poikanen takaisin pesäänsä, mutta sehän ponnahti sieltä heti kohta taas maankamaralle ja alkoi vaivalloisesti räpiköidä eteenpäin nurmikolla. Eteneminen oli hidasta, mutta seuraavaan aamuun mennessä se oli jo onnistunut kiertämään talon ja jatkoi aamupäivän mittaan räpellystään metsän mättäikköön pohjoista kohti. Aika lailla epäilyttää, onko jalkapatikassa kulkevasta linnunpoikasesta eläjäksi, mutta päättäväiseltä matkanteko kuitenkin vaikutti - jokin vastustamaton vaisto sitä tuntui kannustavan kohti tuntematonta määränpäätä. Sitä katsellessa tuli mieleen tämä biisi.
Sielun Veljet - Toiset on luotuja kulkemaan