Amerikanenglanti vs. brittienglanti vs. muu englannin variantti?

[PekPoy]

Jaa-a. Aika ylevää olisi omaa puhuttua englantia, vaikka ihan hyvää onkin, käydä minkään natiiviaksentin piiriin asemoimaan. Pyrkimys on hajuttomaan ynnä mauttomaan yleisenglantiin, joten jonkin Amerikan osan puhetapaa se lienee lähempänä kuin brittienglantia tai muuta tuntuvan sävytteistä puhetapaa. Kirjoittaessa kulloisenkin työnantajan tyylin mukaisesti, yksityisessä tekstiviestinnässä luultavasti milloin mitäkin.

 

[Örfil]

Omani lienee nokiaenglantia.

 

[Zoe]

Vaikka brittienkun taitajien puhetapaa usein ihastelenkin, niin jostain syystä amerikanenglanti on aina ollut itselleni luontevinta sekä lausumisen että kirjoittamisen osalta. Opiskeluaikana asiaan pitikin sitten aivan tietoisesti kiinnittää huomiota, kun kirjoitelmien kulmiin oli raapustettava merkintä siitä, mitä kielivarianttia tekstin oli tarkoitus olla.

 

[Örfil]

Täytynee avata tuota käyttämääni termiä. Se tarkoittanee tapaa puhua engantia niin, että se sujuu sellaisella nopeudella, sisällöllä ja aksentilla että kuka tahansa ymmärtää sitä. Se oli tärkeintä, kieli oli/on työkalu, ei itsetarkoitus.

Töissä jotkut suomalaiset kollegat puhuivat joskus aksentilla, johtuen ulkomaan komennusvuosista, mutta se lähinnä pisti enemmän vaan korvaan, kun muut puhuivat tätä rallienglannista kehittynyttä insinööriversiota.

Brittiläiset "öy, diö" ja ja jenkkilän "ammm" nonsense lauseiden alussa ei tarttunut ainakaan meikäläiseen.

 

[Antsa Rieppo]

Wudjuu laik tuhäävä naiskapp ovvtii, diö?

 

[Örfil]

Ammmm, wellllll, duuuuude, nouuuu thänks.

 

[Archie]

Todellisuudessa pitää olla todella erinoimainen englanti, että pystyy erottelemaan mitä "englantia" puhuu. Taitaa useimmat meistä puhua englantia, jossa on rallia-brittiä-jenkkiä sopivasti sekaisin.

 

[Örfil]

Jos kääntäisi asian toisinpäin ja ajattelisi että kuinka kauan jonkun ulukomaanpellen pitää opiskella suomea, jotta pystyy imitoimaan täysin savolaista ja toteamaan kaupanpäälle että kuku puhuu turun- ja kuka raumanmurteella.

Voi olla vuosien oppimisen tulos. Etenkään kun kantasuomalaisenkaan on joskus mahdoton sanoa tarkalleen, mistä joku on kotoisin. Suunnan kyllä saattaa suht hyvin arvata.

 

[BudLightJaguar]

Jos kääntäisi asian toisinpäin ja ajattelisi että kuinka kauan jonkun ulukomaanpellen pitää opiskella suomea, jotta pystyy imitoimaan täysin savolaista ja toteamaan kaupanpäälle että kuku puhuu turun- ja kuka raumanmurteella.

Taisi olla pari kolme vuotta ranskan opiskelua, ennen kuin opin puhutusta kielestä erottelemaan Rankassa puhutun ranskan ja kanadanranskan. Jälkimmäisellä aksentilla tosin en osaa puhua. Belgian tai sveitsinranskaa korvani ei erota.

Mutta näin yleisesti, suomalaiset aivan suotta häpeävät ääntämistä. Vaikka tärkeämpää olisi sosiaalisen koodin hallinta. Ihan sellainen perusasia kuin 'please'-sana. Käyttäkää sitä! Pelkkä "beer" kuulostaa natiivin korvissa samalta kuin suomeksi Jope Ruonansuun äänellä huudettu "KALJAA, KALJAA!!"

 

[Mehe Rienarsuo]

Sekoitus. Autopuolella ollessa tietyt osat jostain syystä vain jäi käyttöön. Konepelti oli hood eikä bonnet, tuulilasi windscreen eikä windshield, väri color eikä colour yms. Hissi on lift eikä elevator.

Siis puolet lontoota ja puolet jenkkilän murretta?

 

[Mehe Rienarsuo]

Itse vedän aivan sekasotkua ja puhtaasti lonkalta. Merikkaa, ossia, keskiluokan brittiä, englannin eri murreja, irkkua, skottia, tankeroa. Kaikki pataan ja sekoitetaan hyvin ja huudellaan ulos.

 

[Antsa Rieppo]

Siis puolet lontoota ja puolet jenkkilän murretta?

En tiiä saatana. Vedän vaan.

 

[Captain Howdy]

Itse vedän aivan sekasotkua ja puhtaasti lonkalta.

Aijjaa, mä taas vedän muutakin kuin pulkkaa.

 

[Antsa Rieppo]

Aijjaa, mä taas vedän muutakin kuin pulkkaa.

Ylämummoon?

 

[kouvotsvoni]

Jos kääntäisi asian toisinpäin ja ajattelisi että kuinka kauan jonkun ulukomaanpellen pitää opiskella suomea, jotta pystyy imitoimaan täysin savolaista ja toteamaan kaupanpäälle että kuku puhuu turun- ja kuka raumanmurteella.

Voi olla vuosien oppimisen tulos. Etenkään kun kantasuomalaisenkaan on joskus mahdoton sanoa tarkalleen, mistä joku on kotoisin. Suunnan kyllä saattaa suht hyvin arvata.

Eilen tuli katsottua Havukka-Ahon ajattelija. Voisin veikata puheen perusteella, että oli Kainuusta Konstan Pylykkerö.

 

[Örfil]

Mulla menee kainuut ja savot sekaisin helposti. Johtunee siitä, etten ole ollut tekemisissä paljoa sieltä olevien ihmisten kanssa.
Ja työelämässä kaikki puhuvat nykyään enemmän tai vähemmän yleiskieltä, olit mistä tahansa. Piristäviä poikkeuksia toki on ollut.

 

[Antsa Rieppo]

Monilla menee savo ja karjala sekaisin. Mie ja sie sanotaan karjalanmurteessa, muttei Savossa.

 

[kouvotsvoni]

Monilla menee savo ja karjala sekaisin. Mie ja sie sanotaan karjalanmurteessa, muttei Savossa.

Sitähän miekin.

 

[Antsa Rieppo]

Sitähän miekin.

Mittee molotat?

 

[Jacques]

Mai tyres vas sliperi änd karlos vas rait pihaind mii.