Sinänsä pidän vähän erikoisen ajatusta ajotavan siistiytymisestä vuosikymmenien aikana. Juu, autot ovat vaatineet enemmän paiskomista ennen aikaa, mutta uskon kärkikuskien silloinkin pyrkineen viemään autoa mahdollisimman siististi. Samoilla fysiikan lainalaisuuksilla A-ryhmän Integrale kulki nopeimmin paikasta A paikkaan B kuin tämän vuoden Yaris WRC.
Renkaat ja iskarit on kehittyneet, samoin yllämainitut lukot. B-ryhmän aikaan autoja piti paiskoa, koska neliveto oli "yhtä puuta". A-ryhmän Delta oli kova puskemaan, Celica taas oli paljon ketterämpi. Monet seuraavista A-ryhmän autoista oli isoja sedan-malleja (Legacy, Galant jne), ja siinä tulee jo luonnostaan "vasaraefektiä".
Sitäkin voisi miettiä, että vielä B-ryhmän aikaan ja A-ryhmän alkuvuosina rallit oli selkeästi erilaisempia keskenään ja niissä kilpaili eri kuskit, eri tallit ja eri autot. Esimerkiksi Safarissa ja Jyskälässä oli aika vähän samoja osallistujia. Se mikä pärjäsi Korsikan asvaltilla, ei välttämättä sopinut Akropoliksen röykkyihin. Lisäksi RAC:ssa ajettiin pimeänä, mikä nosti paikallistuntemuksen arvoa. Vain harvat ajoivat kokonaisia kausia, tallit palkkasivat ennemmin spesialisteja.
Jyskälä oli myös aika erilainen kuin muut kisat. RAC:ssa ja Ruotsissa oli ehkä tiestö eniten samanlaista, mutta RAC:ssa mutaisuus ja Ruotsissa lumi, sekä RAC:n nuotittomuus tekivät niihin omat piirteensä. Uusi-Seelanti ehkä oli vähän Jyskälän kaltaista mutta silti paljon syheröisempää ja ilman hyppyjä, eikä tännekään Keski-Euroopan suuruudet usein menneet ajamaan.