Rallin B-ryhmä jutustelu

Magnum2300

Well-known member
Liittynyt
28.10.2009
Viestit
191
On hyvä muistaa, ettei tuohon aikaan vielä muut kuin skandinaavit pärjänneet Suurajoissa, joten Lancian oli turha lähettää Biasionia tai Pösön Sabya sinne.
Saby oli sentään päässyt pari vuotta aiemmin kahdeksanneksi takavetoisella 1,4-litraisella asfalttiautolla. Ei ihan poskettoman huono suoritus kuitenkaan.

Biasionilla oli näyttöjä, että ehtii myös soralla. Kreikan röykyissä kakkoseksi ja Uudessa-Seelannissa kolmanneksi, olkoonkin, että jäi Uudessa-Seelannissa aika tavalla Kankkusen ja Alenin kyydistä. Suurajoja edeltävässä Argentiinan rallissa tuli voittokin.

Olihan sillä Grundelilla ihan kova veto RAC:ssä edellisenä syksynä ja alkuvuodesta Ruotsista otettu kolmossija Fordilla.

Itse olisin Ninni Russon housuissa kuitenkin muistellut ensisijaisesti sitä, että Grundel ei ylivoimaisella Peugeotilla ei pystynyt pitämään edes Toivosen 037:aa takana vuotta aiemmin. Olisin siten päätynyt valinnoissani Biasioniin.

Helppo tietenkin olla jälkiviisas, mutta ei tainnut ennen Auriolin ja Sainzin 1988 suorituksia kukaan luottaa ei-pohjoismaalaisiin Jyväskylässä ja todellinen läpimurto tuli vasta 1990 ja 1992.

Laitettiinko Biasion ensimmäistä kertaa loikkimaan Suurajoissa vasta 1989?
 
Viimeksi muokattu:

Kemper

Well-known member
Liittynyt
11.5.2006
Viestit
296
Sijainti
pk.seutu
Biasionilla oli näyttöjä, että ehtii myös soralla. Kreikan röykyissä kakkoseksi ja Uudessa-Seelannissa kolmanneksi, olkoonkin, että jäi Uudessa-Seelannissa aika tavalla Kankkusen ja Alenin kyydistä. Suurajoja edeltävässä Argentiinan rallissa tuli voittokin.

Olihan sillä Grundelilla ihan kova veto RAC:ssä edellisenä syksynä ja alkuvuodesta Ruotsista otettu kolmossija Fordilla.

Itse olisin Ninni Russon housuissa kuitenkin muistellut ensisijaisesti sitä, että Grundel ei ylivoimaisella Peugeotilla ei pystynyt pitämään edes Toivosen 037:aa takana vuotta aiemmin. Olisin siten päätynyt valinnoissani Biasioniin.

Helppo tietenkin olla jälkiviisas, mutta ei tainnut ennen Auriolin ja Sainzin 1988 suorituksia kukaan luottaa ei-pohjoismaalaisiin Jyväskylässä ja todellinen läpimurto tuli vasta 1990 ja 1992.

Laitettiinko Biasion ensimmäistä kertaa loikkimaan Suurajoissa vasta 1989?
Miki oli ns. teknisissä, hitaissa soraralleissa ( esim. Portugali, Safari, Kreikka) ihan kelpo tekijä oikeastaan koko uransa ajan. Okei, Uusi-Seelanti kuului ns. nopeisiin kilpailuihin, mutta jäi tosiaan liki kymmenen minuuttia Kankkuselle. Eli tuskin häntä tuosta huolimatta edes harkittiin Jyskälään. Suurajot kuitenkin erosi Uudesta-Seelannista siinä, että siellä hypittiin paljon.
Jatkuvat hypyt ja ylitykset taisivat olla syy siihen, miksi esim. Röhrl ei koskaan Suurajoihin tullut
Mitä tuohon 86 Jyväskylään ja Lanciaan tulee muuten, niin eipä niitä tuohon ralliin sopivia kuskeja juurikaan vapaana ollut. Mikkola oikeastaan ainoana. No, Röhrl tietysti, mutta hänhän ei tosiaan koskaan aiemmin ollut Suomessa ajanut, niin miksi olisi silloinkaan, 86 syksyllä Lancialla tullut.
Ei mikään ihme, että Fiorio yritti värvätä niin Mikkolaa kuin Sundströmiäkin.
80-luvulla Suurajoissa ei Keski ja Etelä-Euroopan kuskeista tainnut käydä vakituisesti ajamassa muut kuin Michele Mouton. Olisivat äijät saaneet ottaa mallia. Tosin taisi Audi kaatua joka vuosi, kun Michele täällä oli.
Auriolin ja Sainzin kolmossijat 88 ja 89 antoivat osviittaa, että myös Pohjois-Euroopan ulkopuolelta tuleva kuski voi pärjätä täällä. Ja lopullinen niitti oli Sainzin voitto 90.
Kyllä, Miki ajoi ensimmäisen kerran Jyskälässä 89.
 

Magnum2300

Well-known member
Liittynyt
28.10.2009
Viestit
191
Mikkolan ja Suntan kosiskelun S4:n ratin taakse ymmärrän kyllä täysin.

Mutta Grundel vs. Biasion en näe suuren suurta eroa. Nälkäinen nuori kaveri, joka tuntee S4:n vs. ruotsalainen kakkoskorin kuski.

Vaan eiköhän Lancialla ollut enemmän tietoa, jonka perusteella tiesivät olla lähettämättä Mikiä Suomeen.
 
Viimeksi muokattu:

Don Vito

Sekakäyttäjä
Liittynyt
2.3.2000
Viestit
4426
Sijainti
Event horizon
Mitähän Suurajoille tehtiin tuossa 85-90 välillä (paitsi ne 87 hullut heinäpaalien kierrot) kun etelän vetelätkin alkoivat pärjäämään? Ei kai pelkkä siirtyminen A-ryhmään ihan kaikkea selitä.
 

Antti82

Well-known member
Liittynyt
27.5.2005
Viestit
916
Mitähän Suurajoille tehtiin tuossa 85-90 välillä (paitsi ne 87 hullut heinäpaalien kierrot) kun etelän vetelätkin alkoivat pärjäämään? Ei kai pelkkä siirtyminen A-ryhmään ihan kaikkea selitä.
Kuskit alkoivat harjoittelemaan ammattimaisemmin? Tämä saattoi tapahtua kyllä vasta myöhemmin.
 

AnttiL

Route Enthusiast
Liittynyt
25.12.2010
Viestit
9345
Sijainti
Lake City
Mitähän Suurajoille tehtiin tuossa 85-90 välillä (paitsi ne 87 hullut heinäpaalien kierrot) kun etelän vetelätkin alkoivat pärjäämään? Ei kai pelkkä siirtyminen A-ryhmään ihan kaikkea selitä.
No kai enemmän tapahtui sitä, että etelä-Eurooppalaisia rohkaistiin ja/tai kutsuttiin osallistumaan Suurajoihin. Aiemminhan moni tosiaan jätti kokonaan osallistumatta kisaan, osin siksi, että tallit eivät uskaltaneet lähettää kisaan kuin suomalaisia ja ruotsalaisia.
 

Kemper

Well-known member
Liittynyt
11.5.2006
Viestit
296
Sijainti
pk.seutu
Mitähän Suurajoille tehtiin tuossa 85-90 välillä (paitsi ne 87 hullut heinäpaalien kierrot) kun etelän vetelätkin alkoivat pärjäämään? Ei kai pelkkä siirtyminen A-ryhmään ihan kaikkea selitä.
Ehkäpä suurin yksittäinen syy oli siinä, että Sainz ja Auriol olivat helvetin kovia kuskeja.
 

anti-lag

enabled
Liittynyt
14.3.2009
Viestit
1347
Sainz ainakin selkeästi oli ensimmäinen ei-skandinaavi, joka tuli kisaan nimenomaan voittaakseen sen eikä vain osallistumaan.
 

anti-lag

enabled
Liittynyt
14.3.2009
Viestit
1347
Auriolin 88 suoritus oli myös kova. Deltaa vastaan ei vaan paljoa jakoa ollut takavetoisella Sierralla.
Toki näin. Ja itseasiassa se Auriolin -92 voitto oli mielestäni kovempi suoritus kuin Sainzin paria vuotta aiemmin. Kuitenkin Sainz oli se, joka mielestäni eniten halusi profiloitua kaikkien alustojen asiantuntijaksi ja lyödä suomalaiset myös Suurajoissa.

Nyt alakaa olla jutut jossain muualla kuin B-ryhmässä mutta sori siitä.
 

Ayrton-Ana

Well-known member
Liittynyt
5.2.2005
Viestit
702

DC

Helsingin UA
Liittynyt
27.10.2010
Viestit
3501
Varmasti sekä Peugeotilla että Lancialla on ollut verkot vesillä 1986 Jyväskylän suhteen, ja juuri tuohon kisaan vapaista kuskeista listan kärjessä ovat luonnollisesti olleet Mikkola ja Blomqvist. Muita on sitten takuulla harkittu vasta, kun nämä herrat ovat päätöksensä tehneet. HS muuten kertoi (HS 25.6.1986) Fiorion ottaneen Toivosen onnettomuuden jälkeen ensiksi yhteyttä Röhrliin, mutta tämä kieltäytyi. Ei ole varmaan montaa minuuttia kulunut siitä, kun puhelin on soinut Mikkoloilla. Toteutumatta jääneistä huhuista mainittakoon myös Röhrlin paluu Lancialle kaudeksi 1987, josta sekä HS että VM uutisoivat jokseenkin varmana tietona.

Ja vielä näistä keski-eurooppalaisten Suurajo-suorituksista mainittakoon, että vaikka tosiaan esim. Biasionista puhuttiin tyyliin "ei pärjännyt Suomessa", niin ei ne ajat kovin kehnoja silloin 1989 olleet. Erinäköiset ongelmat maksoivat loppuajassa useamman minuutin ja ilman niitä lopputulos olisi ollut sangen kelvollinen. Myös Suomessa parjatun Alex Fiorion aikoja Suurajoissa 1988-1989 voi verrata esim. sen hetkisen SM-kärjen vauhtiin ja katsoa miten "huonosti" Fiorio täällä ehtikään. Ja samanmoista vertailua voi tehdä esim. Schwarzin ja Risto Burin ajoista 200 Quattrolla vuoden 1989 Jyskälässä. Tuntuu siltä. että juuri 1980-luvun lopussa rallimaailman kehityksessä pysyttiin paljon paremmin mukana Keski-Euroopassa kuin Suomessa (jota osaltaan toki tukee Suomesta aikavälillä 1984-1991 tulleet nolla uutta tehdaskuljettajaa).
 

AnttiL

Route Enthusiast
Liittynyt
25.12.2010
Viestit
9345
Sijainti
Lake City
Ja vielä näistä keski-eurooppalaisten Suurajo-suorituksista mainittakoon, että vaikka tosiaan esim. Biasionista puhuttiin tyyliin "ei pärjännyt Suomessa", niin ei ne ajat kovin kehnoja silloin 1989 olleet. Erinäköiset ongelmat maksoivat loppuajassa useamman minuutin ja ilman niitä lopputulos olisi ollut sangen kelvollinen. Myös Suomessa parjatun Alex Fiorion aikoja Suurajoissa 1988-1989 voi verrata esim. sen hetkisen SM-kärjen vauhtiin ja katsoa miten "huonosti" Fiorio täällä ehtikään. Ja samanmoista vertailua voi tehdä esim. Schwarzin ja Risto Burin ajoista 200 Quattrolla vuoden 1989 Jyskälässä.
Autoissa on saattanut olla paljonkin eroja, ison A:n SM-kärjen autot oli tuohon aikaan usein lähempänä N-ryhmäläistä kuin A-ryhmän tehdaspeliä.

Fiorio ei ajanut 1989 Suurajoja, mutta 1987 N-ryhmäläisellä, 1988 ja 1990 A-ryhmäläisellä. 1990 pätkäajat sijoilla 8-11, ihan pari yksittäistä parempaa pätkää. Auto oli varmasti parempi kuin vaikka Lindholmilla
 
Viimeksi muokattu:

DC

Helsingin UA
Liittynyt
27.10.2010
Viestit
3501
Autoissa on saattanut olla paljonkin eroja, ison A:n kärjen autot oli tuohon aikaan usein lähempänä N-ryhmäläistä kuin A-ryhmän tehdaspeliä.
Juu, Torinossa kisakuntoon valmistettu Integrale on ollut varmasti eri peli kuin Kellokosken verstaalla kasattu. Ja varmasti myös Schmidt Motorsportin Audi on ollut Turun suunnalla rakennettua pätevämpi versio (olkoonkin, että jälkimmäisessa paikassa tehtiin sittemmin ihan kv. tason kilpureita). Toki joku Sundströmin Mazda tai Lindholmin käytössä ollut Holzerin Integrale olivatkin sitten ihan "oikeita" kilpa-autoja.
 

AnttiL

Route Enthusiast
Liittynyt
25.12.2010
Viestit
9345
Sijainti
Lake City
Mutta hei, 1988 Savossa neljäs, kaksi sekuntia Juhasta ja vain sekunti Markusta!
1990 Fiorion parhaat pätkät oli Parkkola, Saalahti, Västilä ja jälleen Savo. Eli ihan kunnon ison kyydin tietä, toisin kuin Biasionilla, että kun pätkät on riittävän tasamaata ja paljon ysikymppejä niin hän rupeaa pärjäämään...toki pätkällä sijoittuu aina korkeammalle kun toiset tyrii. Esim Västilässä Vatanen spinnasi ja Savossa Auriol keskeytti. Kun Fiorio keskeytti 1990 Suurajot vetoakselivikaan, oli hän viidentenä. Takaa tuli kovaa epäonniset Kankkunen ja Salonen, jotka olisi pian mennyt ohi, ja sitten oli minuutin ero Lampeen ja Lindholmiin. Enkä mä kyllä usko että se minuutti Bastiin olisi tullut ihan vaan ajamalla Jyskälässä, vaikka Fiorio olikin tuossa kohtaa MM-mitalisti. Kyllä varmasti autossa oli viimeisimmät päivitykset toisin kuin Bastilla.
 
Viimeksi muokattu:

rallifakiiri

Well-known member
Liittynyt
27.6.2011
Viestit
86
Mitähän Suurajoille tehtiin tuossa 85-90 välillä (paitsi ne 87 hullut heinäpaalien kierrot) kun etelän vetelätkin alkoivat pärjäämään? Ei kai pelkkä siirtyminen A-ryhmään ihan kaikkea selitä.
Asenne harjoitteluun, ja ylipäätään Suomessa kilpailemiseen. Sainz ja Auriol tulivat ennakkoluulottomasti Suomeen, he halusivat oppia kilpailemaan myös täällä. Sainz meni heti Kankkusen kyytiin, ja pyysi ajo-opetusta. Tarina kertoo, että 1988 kolmen viikon treenijakson aikana Sainz hinkkasi pätkät läpi yli 20 kertaa...
Monilla eurooppalaisilla kuskeilla oli avoin suhtautuminen Suurajoihin 1960- ja 1970-luvuilla. Esimerkiksi Paddy Hopkirk tuli Suomeen, samoin Fiatin ammattilaiset Lele "Sputkik" Pinto, Alcine Paganelli ja Sergia Barbasio.
Vuonna 1982 Russell Brooks ajoi kelvollisesti....
Walter Röhrl oli ainoa todellinen huippu, joka kieltäytyi tulemasta Suomeen 1980-luvulla. Toki Ranskan asfalttispesialisteja jäi tulematta, esimerkiksi Jean Ragnotti. Myöskään Sandro Munari ei ajanut Suomessa, mutta siihen liittyy mielenkiintoisia syitä miksi näin kävi. Syyt liittyvät Fiatin sisäiseen politiikkaan.
Itse asiassa Miki Biasion olisi halunnut tulla jo aikaisemmin Suomeen, mutta Lancia ei antanut hänelle autoa. Jos Mikistä olisi ollut kiinni, hän olisi tullut Suomeen jo Jolly Club -aikoina. Kesällä 1989 Miki testasi Karkkilassa Markku Alenin kanssa, elokuussa ajoi Suurajoissa.
 

Magnum2300

Well-known member
Liittynyt
28.10.2009
Viestit
191
Reitin lyhentyminen ja yöajon väheneminen on mahdollistanut sen, että päivisin nuotittamalla on voinut saada riittävän hyvät ajo-ohjeet. Samalla ajotavan siistiytyminen hulluimmista vastaheitoista hiljalleen enempi ja enempi kohti suoraa keula edellä ajamista on muuttanut tilannetta sellaiseksi, että kestopäällysteellä opittu ajotapa on soveltunut myös soralle.
 
Ylös