ruutisormi
Active member
- Liittynyt
- 3.6.2013
- Viestit
- 28
Ensimmäistä kertaa erikoiskokeen varrella vuoden 2002 jälkeen! Viime vuonna satuin olemaan Jyväskylässä ralliperjantaina, joten silloin tuli pyörittyä huoltoparkissa, mutta sitä ei lasketa. Näin Jämsänkoskella asuvana, nuo ralliruuhkat ovat alkaneet todella tympäistä tässä vuosien varrella, ja kun nykyään All Liven kautta hommat näkee niin paljon mukavammin kotisohvalta, niin näin laiska mies on valinnut seuraamiseen sen helpomman vaihtoehdon.
Nyt tuli kuitenkin tilaisuus lähteä ensimmäistä kertaa elämäni aikana rallitalkoisiin, niin olihan se mahdollisuus käytettävä. Pikkusiskon kyläyhdistys piti Patajoen erikoiskokeella kioskia P2-parkin lähistöllä. Välttääkseni ruuhkat ja saadakseni lauantaiaamuna ylimääräiset puoli tuntia unta, lähdin siskolle yökylään jo perjantaina. Kaupasta muutama olut mukaan, ja ilta meni mukavasti hyvää ruokaa syöden, ja siskon miehen kanssa perjantai-illan pätkiä YLE Areenasta katsellen. Yhdentoista aikaan sitten aittaan nukkumaan.
Lauantaiaamulle oli sovittu kokoontuminen Turkinkylän kylätalolle klo 6:00. Siellä lastattiin sitten kioskin myyntiartikkelit mönkijän peräkärryyn, ja siirryttiin vajaa parin kilometrin siirtymä tuohon katselualue B:n risteykseen. Muutama matkailuauto oli jo tullut parkkiin edellisenä iltana, mutta itse risteyksessä ei vielä ollut ketään, kun siihen saavuttiin joskus puoli seitsemän jälkeen. Kyläyhdistyksen aktiivit olivat pystyttäneet kioskiteltan edellisenä päivänä, joten meille jäi lähinnä myyntiartikkeleiden esillepanot, grillin virittely ja kahvinkeiton aloitus. Pikkuhiljaa väkeä alkoi myös valumaan matkailuautoista. Ensi vuotta ajatellen (jos silloin ajetaan, ja näissä hommissa ollaan) piti laittaa muistiin, että ensimmäiset kahvit olisi pitänyt keittää termariin jo heti aamulla. Meillä oli käytössä iso monen litran teollisuuskeitin, joka keitti yhtä pöntöllistä sen kolme varttia, niin ensimmäiset asiakkaat joutuivat odottamaan kahvejaan aika kauan.
Aamu meni mukavasti sateen ropistessa kioskiteltan kattoon ja ralliradion luodessa tunnelmaa. Kahdeksan jälkeen porukkaa alkoi tulemaan yhä enemmän ja enemmän, ja meidän viiden hengen kioski ei tuntunut enää yhtään ylimiehitetyltä. Työnjako muodostui aika selkeäksi, yksi hoiti rahastuksen, yksi täytti tiskiin pullia, pasteijoita, juomia ja suklaata, yksi latasi grilliin jatkuvasti lisää makkaraa, yksi hoiteli makkaroiden kääntelyn ja yksi antoi makkaroita asiakkaille. Kahvihommat oli jo jiirissä tässä vaiheessa, meillä oli viisi isoa termaria jotka oli täytetty ensimmäisestä pöntöstä, ja toinen pönttö oli jo kovaa vauhtia valmistumassa.
Porukkaa valui risteykseen aika tasaisesti melkein ensimmäisen auton pätkälle lähtöön asti. Kun tuo 10:08 koitti, ja siitä hetken kuluttua ensimmäiset äänet alkoivat kuulumaan, kioskin asiakkaiden määrä loppui aivan kokonaan, niinkuin olimme ennustaneet. Itse kioskistakin olisi nähnyt tuon risteyksen jollain tavalla, mutta päätin kuitenkin lähteä metsän puolelle katsomaan, josko sieltä olisi jäänyt yhtään vapaata paikkaa. Jengiä oli ihan tolkuttomasti, mutta jostain syystä yksi kannonnokka aika lähellä siimaa oli jäänyt vapaaksi. Tähän sitten parkkeerasin, ja katselin Rally 1 -autot siitä. Tosiaan kyllä ihan erilaisilla linjoilla kuskit tulivat tuohon risteykseen, myös käsijarrun käytössä oli ihan selkeitä eroja. Fordit varsinkin tuntuivat tulevan tosi varovasti, näyttävimmät suoritukset nähtiin ehkäpä Takamotolta ja Evansilta. Vaikka paikalla oli paljon virolaisia, niin kyllä Kalle silti sai ylivoimaisesti kovimmat kannustukset.
Tänakin jälkeen otin nopean spurtin takaisin kioskiin. Rally kakkosten aikana asiakkaita kävi tasaisesti pienenä virtana, kunnes jossain vaiheessa homma räjähti aivan käsiin, ja meillä oli pahimmillaan monen kymmenen metrin jonot. Työnjako kuitenkin toimi, eikä kukaan joutunut odottamaan rallimakkaroitaan kohtuuttoman kauan. Jopa yksi kahdenkymmenen makkaran tilaus saatiin aika nopeasti paketoitua foliovuokaan, grillissä oli kuitenkin jatkuvasti semmoiset 40-50 kyrsää tulilla.
Ruuhka loppui miltei yhtä äkkiä kuin se oli alkanutkin, ja kun vetomiehet tulivat vuoroon, oli kioskissa taas sen verran hiljaista, että pääsin takaisin metsän puolelle. Takavetomiehet säväyttivät kyllä kovasti tuossa risteyksessä, aika laveaa linjaa tultiin. Yksi Bemari oli aika lähellä spinnausta, mutta hienosti sekin selvitti tilanteen.
Vuoronvaihto oli sovittu kioskille klo 14:00, mutta yhden aikaan oli jo niin hiljaista, että sain itse tavallaan ylimääräisenä kyläyhdistykseen kuulumattomana jäsenenä vastustamattoman tarjouksen mönkijäkyydistä takaisin kylätalolle. Tartuin tuohon tarjoukseen, ja kylätalon kautta suunnistin siskon kotiin josta sitten toisen siskon kyydillä takaisin Jämsänkoskelle ja kotisohvalle loppupäivän ralliseurantaan.
Oli ihan älyttömän mukava päivä! Käytännössä ei tuntunut yhtään siltä että olisi tavallaan työpäivän verran tehnyt hommia metsässä. Fiilis oli mahtava, ihmiset hyväntuulisia, eikä känniääliöitä näkynyt kuin yksi koko päivän aikana! Lupasin jo, että jos ensi vuonna ajetaan tuolla, niin olen myös silloin käytettävissä.
Lähetetty minun DN2103 laitteesta Tapatalkilla
Nyt tuli kuitenkin tilaisuus lähteä ensimmäistä kertaa elämäni aikana rallitalkoisiin, niin olihan se mahdollisuus käytettävä. Pikkusiskon kyläyhdistys piti Patajoen erikoiskokeella kioskia P2-parkin lähistöllä. Välttääkseni ruuhkat ja saadakseni lauantaiaamuna ylimääräiset puoli tuntia unta, lähdin siskolle yökylään jo perjantaina. Kaupasta muutama olut mukaan, ja ilta meni mukavasti hyvää ruokaa syöden, ja siskon miehen kanssa perjantai-illan pätkiä YLE Areenasta katsellen. Yhdentoista aikaan sitten aittaan nukkumaan.
Lauantaiaamulle oli sovittu kokoontuminen Turkinkylän kylätalolle klo 6:00. Siellä lastattiin sitten kioskin myyntiartikkelit mönkijän peräkärryyn, ja siirryttiin vajaa parin kilometrin siirtymä tuohon katselualue B:n risteykseen. Muutama matkailuauto oli jo tullut parkkiin edellisenä iltana, mutta itse risteyksessä ei vielä ollut ketään, kun siihen saavuttiin joskus puoli seitsemän jälkeen. Kyläyhdistyksen aktiivit olivat pystyttäneet kioskiteltan edellisenä päivänä, joten meille jäi lähinnä myyntiartikkeleiden esillepanot, grillin virittely ja kahvinkeiton aloitus. Pikkuhiljaa väkeä alkoi myös valumaan matkailuautoista. Ensi vuotta ajatellen (jos silloin ajetaan, ja näissä hommissa ollaan) piti laittaa muistiin, että ensimmäiset kahvit olisi pitänyt keittää termariin jo heti aamulla. Meillä oli käytössä iso monen litran teollisuuskeitin, joka keitti yhtä pöntöllistä sen kolme varttia, niin ensimmäiset asiakkaat joutuivat odottamaan kahvejaan aika kauan.
Aamu meni mukavasti sateen ropistessa kioskiteltan kattoon ja ralliradion luodessa tunnelmaa. Kahdeksan jälkeen porukkaa alkoi tulemaan yhä enemmän ja enemmän, ja meidän viiden hengen kioski ei tuntunut enää yhtään ylimiehitetyltä. Työnjako muodostui aika selkeäksi, yksi hoiti rahastuksen, yksi täytti tiskiin pullia, pasteijoita, juomia ja suklaata, yksi latasi grilliin jatkuvasti lisää makkaraa, yksi hoiteli makkaroiden kääntelyn ja yksi antoi makkaroita asiakkaille. Kahvihommat oli jo jiirissä tässä vaiheessa, meillä oli viisi isoa termaria jotka oli täytetty ensimmäisestä pöntöstä, ja toinen pönttö oli jo kovaa vauhtia valmistumassa.
Porukkaa valui risteykseen aika tasaisesti melkein ensimmäisen auton pätkälle lähtöön asti. Kun tuo 10:08 koitti, ja siitä hetken kuluttua ensimmäiset äänet alkoivat kuulumaan, kioskin asiakkaiden määrä loppui aivan kokonaan, niinkuin olimme ennustaneet. Itse kioskistakin olisi nähnyt tuon risteyksen jollain tavalla, mutta päätin kuitenkin lähteä metsän puolelle katsomaan, josko sieltä olisi jäänyt yhtään vapaata paikkaa. Jengiä oli ihan tolkuttomasti, mutta jostain syystä yksi kannonnokka aika lähellä siimaa oli jäänyt vapaaksi. Tähän sitten parkkeerasin, ja katselin Rally 1 -autot siitä. Tosiaan kyllä ihan erilaisilla linjoilla kuskit tulivat tuohon risteykseen, myös käsijarrun käytössä oli ihan selkeitä eroja. Fordit varsinkin tuntuivat tulevan tosi varovasti, näyttävimmät suoritukset nähtiin ehkäpä Takamotolta ja Evansilta. Vaikka paikalla oli paljon virolaisia, niin kyllä Kalle silti sai ylivoimaisesti kovimmat kannustukset.
Tänakin jälkeen otin nopean spurtin takaisin kioskiin. Rally kakkosten aikana asiakkaita kävi tasaisesti pienenä virtana, kunnes jossain vaiheessa homma räjähti aivan käsiin, ja meillä oli pahimmillaan monen kymmenen metrin jonot. Työnjako kuitenkin toimi, eikä kukaan joutunut odottamaan rallimakkaroitaan kohtuuttoman kauan. Jopa yksi kahdenkymmenen makkaran tilaus saatiin aika nopeasti paketoitua foliovuokaan, grillissä oli kuitenkin jatkuvasti semmoiset 40-50 kyrsää tulilla.
Ruuhka loppui miltei yhtä äkkiä kuin se oli alkanutkin, ja kun vetomiehet tulivat vuoroon, oli kioskissa taas sen verran hiljaista, että pääsin takaisin metsän puolelle. Takavetomiehet säväyttivät kyllä kovasti tuossa risteyksessä, aika laveaa linjaa tultiin. Yksi Bemari oli aika lähellä spinnausta, mutta hienosti sekin selvitti tilanteen.
Vuoronvaihto oli sovittu kioskille klo 14:00, mutta yhden aikaan oli jo niin hiljaista, että sain itse tavallaan ylimääräisenä kyläyhdistykseen kuulumattomana jäsenenä vastustamattoman tarjouksen mönkijäkyydistä takaisin kylätalolle. Tartuin tuohon tarjoukseen, ja kylätalon kautta suunnistin siskon kotiin josta sitten toisen siskon kyydillä takaisin Jämsänkoskelle ja kotisohvalle loppupäivän ralliseurantaan.
Oli ihan älyttömän mukava päivä! Käytännössä ei tuntunut yhtään siltä että olisi tavallaan työpäivän verran tehnyt hommia metsässä. Fiilis oli mahtava, ihmiset hyväntuulisia, eikä känniääliöitä näkynyt kuin yksi koko päivän aikana! Lupasin jo, että jos ensi vuonna ajetaan tuolla, niin olen myös silloin käytettävissä.
Lähetetty minun DN2103 laitteesta Tapatalkilla