Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[Dieselmoottori]

Kaudella 1993 McLaren testasi Lamborghinin moottoreita. McLarenin auto oli tuolloin Lamborghinin moottoreilla yli sekunnin nopeampi kierroksella, kuin mitä Fordin moottorit olivat.

En itse oikein ymmärrä, että miksei McLarenilla sitten haluttu ottaa Lamborghinin moottoreita käyttöön, vaan tehtiin mieluummin sopimus Peugeotin kanssa kaudesta 1994.

Ayrton Senna vaati isoon ääneen, että kauden 1993 loppupuolisko pitää ajaa Lamborghinin moottoreilla.

Mitkä luulette olleen McLarenin kieltäytymisen syynä Lamborghini-yhteistyölle? Menestystä olisi kaiketi tullut Lamborghinin moottoreilla.



Yksi päätös 1993 muutti Mika Häkkisen F1-uran peruuttamattomasti – Ayrton Sennan kovaääninen vaatimus kaikui kuuroille korville
https://www.is.fi/formula1/art-2000006489562.html

https://web.archive.org/web/20140427030156/http://www.race2play.com/homepage/show_blog_posts/4226

 

[Bleu]

Kisamatkalla Lamborghini taisi olla kuitenkin aika paljon polttoainetta kuluttava moottori, mistä olisi sitten ollut haittaa. Tuossa mielessähän Fordin V8 oli taas todella hyvä. Vuonna 1993 ei ollut tankkauksia käytössä, joten kisan alussa V8-moottoriset autot olivat merkittävästi kevyempiä, ennen kuin loppukisasta ero tasaantui.

 

[Teme-84]

Pökö sai F1:n ulkopuolella menestystä, mutta mitään erityistä menestystä ei F1:ssä koskaan tullut. Toki 1994 Häkä oli maaliin päästessään lähes poikkeuksetta podiumilla, joten ei se Peugeotin mylly aivan huono ollut kuitenkaan. Lisäksi ainakin tuon IS:n jutun perusteella Lambolla oli paitsi vahvuutensa, niin myös aika suuret heikkoudet.

 

[spotter90]

Kaudella 1993 McLaren testasi Lamborghinin moottoreita. McLarenin auto oli tuolloin Lamborghinin moottoreilla yli sekunnin nopeampi kierroksella, kuin mitä Fordin moottorit olivat.

En itse oikein ymmärrä, että miksei McLarenilla sitten haluttu ottaa Lamborghinin moottoreita käyttöön, vaan tehtiin mieluummin sopimus Peugeotin kanssa kaudesta 1994.

Ayrton Senna vaati isoon ääneen, että kauden 1993 loppupuolisko pitää ajaa Lamborghinin moottoreilla.

Mitkä luulette olleen McLarenin kieltäytymisen syynä Lamborghini-yhteistyölle? Menestystä olisi kaiketi tullut Lamborghinin moottoreilla.

Näytä liitetiedosto 6452

Yksi päätös 1993 muutti Mika Häkkisen F1-uran peruuttamattomasti – Ayrton Sennan kovaääninen vaatimus kaikui kuuroille korville
https://www.is.fi/formula1/art-2000006489562.html

https://web.archive.org/web/20140427030156/http://www.race2play.com/homepage/show_blog_posts/4226

Kuten IS:n jutussa kerrotaan. Lambon kone oli painava ja kulutti paljon bensaa. Lisäksi Peugeot-diili oli jo sovittu ennen ensimmäistä testiä.

 

[Dieselmoottori]

F1-sometili istutti useamman maailmanmestarin samaan pöytään. Mika Häkkinen, Jackie Stewart, Alain Prost, Emerson Fittipaldi, Jacques Villeneuve, Nigel Mansell, sekä Mario Andretti olivat kutsun saaneet maailmanmestarit.

Mielenkiintoista kuultavaa muun muassa turvallisuuden parantumisesta lajissa ja urien kohokohdista.

Olisi paikallaan toki voinut olla enemmänkin uransa lopettaneita maailmanmestareita, mutta hyvä näinkin.

 

[Dieselmoottori]

Formula 1:sten kesätauko on vihdoin ja viimein ohi, ja tulevalla viikonlopulla kaasutellaankin perinteikkäällä Zandvoortin radalla Hollannissa.

Miten piditte kesätauon aikana F1-kuumettanne aisoissa? Kävittekö esimerkiksi katsomassa Brad Pittin uusimman elokuvan, eli F1 movien?

Jos kävitte, mitä piditte siitä? Edustaako moottoriurheilu-elokuvien huippua?

Joitain tietoja Hollannin GP:stä tässä.

Hollannin Grand Prix (Hollandin GP) on Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka järjestettiin alun perin 1950–1980-luvuilla Zandvoortin radalla. Kilpailu palasi kalenteriin vuonna 2021, ja viimeinen ajokerta on ilmoitettu olevan vuonna 2026. Hollannin GP:n historia on vahvasti kytköksissä Zandvoortin kilparataan, jota on muokattu ja modernisoitu vuosien varrella.

Kilpailun varhaiset vaiheet:

• Tapahtuman synty:
  Moottoriurheilun ystävät päättivät järjestää kilpailun Zandvoortissa jo 1930-luvun lopulla.
  
  
• Pysyvä rata:
  Ensimmäinen pysyvä kilparata valmistui vuonna 1949, ja se avattiin moottoriurheilulle.
  
  
• F1-aikakauden alku:
  Vuodesta 1952 alkaen Hollannin GP oli osa Formula 1 -maailmanmestaruuskilpailuja, ja se tunnetaan nimellä Grote Prijs van Nederland.
  

Keskeytys ja paluu:

• Viimeinen F1-kilpailu ennen paluuta:
  Vuoteen 1985 asti kilpailu oli säännöllisesti F1-kalenterissa, mutta sen jälkeen se jätti kalenterin.
• Paluu F1-kalenteriin:
  Vuonna 2019 F1-sarjan omistaja ilmoitti kilpailun palaavan kaudeksi 2020. Coronavirustaudin vuoksi paluu viivästyi, ja kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.

Zandvoortin rata:

• Ratan muokkaukset: Zandvoortin rataa on muutettu ja modernisoitu, erityisesti paluuta varten, mutta sen ainutlaatuista luonnetta on säilytetty.
• Tulevaisuus: On ilmoitettu, että vuonna 2026 ajetaan viimeinen Hollannin GP.

Lähde: https://dutchgp.com/en/this-is-dutch-gp/#:~:text=The first Formula 1 Dutch Grand Prix,time, which consisted of only eight races.

Mitä klassikkohetkiä muistatte Zandvoortista? Eräs ikimuistoisen hieno taistelu nähtiin vuoden 1985 Hollannnin GP:ssä, kun tuolloinen McLaren-kaksikko Niki Lauda ja Alain Prost ottivat mittaa toisistaan. Lauda voitti Prostin hiuksenhienosti. Palkintopallilla nähtiin myös Ayrton Senns tuolloin.

Hollannin GP:n 1985 parhaat palat alla linkissä koosteena:

Zandvoortin rata on kokenut muutoksia vuosien aikana. Alla videolla näytetään, miten rataa ollaan muutettu aikojen saatossa. Lähinnä siis modernisoitu.

 

[spotter90]

Formula 1:sten kesätauko on vihdoin ja viimein ohi, ja tulevalla viikonlopulla kaasutellaankin perinteikkäällä Zandvoortin radalla Hollannissa.

Miten piditte kesätauon aikana F1-kuumettanne aisoissa?

Itse katsoin Motogp:tä ja Indycaria, sekä hankin F1TV:n.

 

[Kemper]

Minkä radan / radat, millä tällä hetkellä ei ajeta, toivottaisitte tervetulleeksi takaisin?
Ja toisaalta, onko ratoja mitkä heivaisitte mäkeen?
Itse ottaisin Malesian Sepangin mukaan kisakalenteriin. Ja Bahrain, Saudi-Arabia, Abu Dhabi ja Qatar luiskaan.

 

[Saunatakki]

Kesätauon aikana en ajatellut tahi kaivannut formuloita mä lain. Aika kului rattoisasti töiden ym. aktiviteettien parissa.

 

[Teme-84]

Minkä radan / radat, millä tällä hetkellä ei ajeta, toivottaisitte tervetulleeksi takaisin?
Ja toisaalta, onko ratoja mitkä heivaisitte mäkeen?
Itse ottaisin Malesian Sepangin mukaan kisakalenteriin. Ja Bahrain, Saudi-Arabia, Abu Dhabi ja Qatar luiskaan.

Vanha Hockenheim tulee ekana mieleen, vaikka se vanha osa onkin purettu. Malesia takaisin omastakin mielestä. Sade sekoitti joskus siellä makeasti pakkaa.

 

[Davros]

Vanha Hockenheim tulee ekana mieleen, vaikka se vanha osa onkin purettu. Malesia takaisin omastakin mielestä. Sade sekoitti joskus siellä makeasti pakkaa.

Hieman se tuntuu väärältä, että kalenterissa on lähes 25 rataa, mutta silti kisaa ei ajeta Saksassa eikä Ranskassa. Itse olen aina tykännyt tosin Nürburgringistä enemmän. Ranskassa sen sijaan ei ole sellaista rataa mitä erityisesti sarjaan kaipaisin.

Pidin myös paljon Korean radasta, jonka olemassaolo on tainnut suurimmalla osalla unohtua kokonaan (jos se ylipäätään on enää edes olemassa).

 

[CCMK]

Hieman se tuntuu väärältä, että kalenterissa on lähes 25 rataa, mutta silti kisaa ei ajeta Saksassa eikä Ranskassa. Itse olen aina tykännyt tosin Nürburgringistä enemmän. Ranskassa sen sijaan ei ole sellaista rataa mitä erityisesti sarjaan kaipaisin.

Pidin myös paljon Korean radasta, jonka olemassaolo on tainnut suurimmalla osalla unohtua kokonaan (jos se ylipäätään on enää edes olemassa).

On tietenkin olemassa ja lisenssi oikeuttaa normaalilla pääradallaan edelleen kisaoikeuteen tai myös sitten tietenkin kun juuri nyt ei ajeta niin nk. Varakisaoikeuteen. Sen sijaan reilusti pienempi kakkosrata vastaavasti ei oikeuta muuhun lisenssiltään kuin enintään tyyliin varakisojen varasijaoikeuteen. Hyvä kuin edes siihen muun muassa lyhyen pituutensa takia vaikka jälleen tietty tekopyhyys siinäkin korostuu kuin lyhyempiäkin ratoja on muutoin joskus ollut eikä se olisi paljoa mitään pienempi kuin vaikka mitä ihan Monacon F1-kisa on ratana.

Ikävä kyllä monia muitakin ratoja on kalenterissa ja halukkaita enemmän maksavina niin eipä sitten oikein myös eräänlaisen vierastuksen/syrjäisyyden takia voi järjestää kuten voisi luulla.

Yeongamin rata tosin tunnetaan nykyään tai viime vuosien pohjalta yleensä enemmän KIC Circuitina eli Korea International Circuitina ikään kuin aikanaan olleen työnimen mukaan käyttöön otettuna.

Vakioautoluokkia ajetaan nykyään enemmän paikallisena ja tätä ennen melko nimekkäitäkin sellaisia on ajettu kuten aivan viime vuosiin asti muun muassa Porsche Carrera Cupin Aasian-sarjaa.

 

[Kemper]

Jotenkin absurdia tosiaan, että kahdelle autoteollisuuden ja autourheilun mahtimaalle ei löydy sijaa kalenterista. Kyllä Ranska ja Saksa sinne kuuluisivat ilman muuta.

Vanha Hocke oli minunkin mieleen. Siitäkin huolimatta, että eivätpä ne kisat sillä lähes 7km pitkällä baanalla mitään suuria spektaakkeleita yleensä olleet. Suosikit pärjäsivät, mitään megayllätyksiä ei nähty.

Muutenkin olen sitä mieltä, että kisoja on nykyisellään liikaa. Ei tarvitse mennä kuin reilu parikymmentä vuotta taaksepäin, niin meillä oli kaudesta riippuen 16-17 kisan kalenteri. Ja hyvin pärjättiin.

 

[CCMK]

Jotenkin absurdia tosiaan, että kahdelle autoteollisuuden ja autourheilun mahtimaalle ei löydy sijaa kalenterista. Kyllä Ranska ja Saksa sinne kuuluisivat ilman muuta.

Vanha Hocke oli minunkin mieleen. Siitäkin huolimatta, että eivätpä ne kisat sillä lähes 7km pitkällä baanalla mitään suuria spektaakkeleita yleensä olleet. Suosikit pärjäsivät, mitään megayllätyksiä ei nähty.

Muutenkin olen sitä mieltä, että kisoja on nykyisellään liikaa. Ei tarvitse mennä kuin reilu parikymmentä vuotta taaksepäin, niin meillä oli, kaudesta riippuen ,16-17 kisan kalenteri. Ja hyvin pärjättiin.

Ihan ehkä kisan voittajat saattoivat olla ikään kuin tavallaan 'ennustettavissa', mutta muut sijoittujat olivat välillä hyvinkin hienosti erilaisia tai hyvin pärjänneitä.

Joskus ihan kisan voittajatkin! Vuodeksi 1994 oli tietysti massajoukkokolarin kisa minkä sitten Ferrarin Gerhard Berger meni voittamaan ja Ligierin miehet olivat sitten palkinnoilla.

Vanhempinakin aikoina tapahtui.

Voisi noita joitakin vanhoja etenkin aikaväliltä 1978-1981 muistelemiani Hockenheimin kisoja mietteineen joskus laitella tai palautella tapahtumineen tänne. Lyhyempänä tai pidempänäkin muisteluna. Jacques Laffiten vuoden 1980 kisan voitto oli tuolloin vähän sellainen nk. Kilpailutaktisen Tuurivoiton rajamailla ollut voitto ja Nelson Piquetin vuoden 1981 oli myös melkoisten onnenkantamoisten jälkeen tullut voitto.

Silläkin oli helkkaristi merkitystä Piquetin hyvin kohuluonteisen ja äärimmäisen paljon tuuriluonnetta sisältävän ensimmäisen mestaruuden kanssa.

Hockenheimin 1981 loppuhetkiä muistelin jokunen vuosi sitten melko pitkästi toisessa toikissa ja eräitä loppuhetkiä melko pitkästi Piquetin onnenkantamoista korostaen tulee tähän alle nk. Ranskalaisin Viivoin merkiten:

''- Kierroksella 30 Piquet ajoi valtavan ulosajon, mutta jälleen onnenkantamoinen pelasti kun radalle selviydyttiin takaisin eikä sijoituksia mennyt kun Laffite oli niin kaukana kuin oli

- Kierroksella 33 Jonesin varma voitto lipesi käsistä: Kun tiimiradio ei toiminut niin Jones alkoi huitoa autosta käsimerkein ja varikolta huidottiin takaisin käsin ja varikkotauluin, että hänen autonsa moottori oli vaurioitunut tai se ainakin pätki liikaa ja tämä oli Piquetin päivän toiseksi viimeinen onnenkantamoinen

- Kierroksella 35 keskeytti päivän viimeinen ilman tulosta maalissa jäänyt kuljettaja selkeästi eli Ruotsin Slim Borgudd kun moottori hajosi eikä ihme kyllä keskeyttäneitä mahdollista lisäpistejahtia varten ollut tullut ruotsalaiselle kisapäivänä tarpeeksi Silverstonen hyvän putken jatkamiseksi

- Kierroksella 37 Prostin moottorin käyntihäiriö tehopuutteineen ja pian tämän jälkeen bensan loppumisen uhka oli Piquetin päivän viimeinen onnenkantamoinen kun ilman uhkaa Piquet meni Prostin ohi ja sitten kierroksella 39 kärsivän Jonesin ohi voittoon

- Prost meni hiipumisestaan huolimatta Jonesin ohi ja kierroksella 42 Jones meni varikolle korjauskäynnille missä moottorivaurio todettiin laajaksi ja autoon vaihdettiin uusi sytytysyksikkö, mutta siitäkään huolimatta moottori ei käynyt kunnolla kun vika oli enemmän runkopuolella konetta kuten osin sisuksissakin eli siten kisa olisi pidemmässä mitassa jäänyt kesken tai ainakin se lopullisesti olisi ollut pilalla korjattaessa sitä kokonaan Jonesin palattua vielä radalle kymppipaikalla''

Aikaisemminkin kisassa Piquetille sattui brasilialaista hyödyttäviä juttuja vallan turhankin hemmotellusti. Borguddin osuuden sisällytin lähinnä kun Hocken yksi erikoisluonne toisaalta oli juurikin välillä hyvinkin monet keskeytykset pitkällä radalla aikanaan puhuen ja siten paljon huonompien tallin autojen kuljettajien ajoittain hyvin upeilla ajosuorituksilla oli verratenkin yllättävän usein merkitystä mahdollisuuksineen päivineen. Prostin mahdollinen voitto meni myös juurikin noihin ongelmiin vaikka palkinnoille ranskalainen kyllä ajoikin.

 

[CCMK]

Hockenheimista 1981 ei niin pitänyt muistella ja seuraavaan viestiin voinee ehkä laittaa tulevaa Zandvoortin viikonloppua koskevaa vanhempien aikojen kisojen muistelua, mutta lyhyesti voisi kai aiempienkin muistelukertojen suhteen tähän kisaan alkujaan toiseen toikkiin kirjoitettuna tuota kisaa tiivistetymmin muistella näin lainausmerkeissä mietittynä:

''Kilpailun voitti Nelson Piquet, Alain Prost oli toinen ja Jacques Laffite oli kolmas.

Piquet otti tuossa kilpailussa tärkeäksi osoittautuneen voiton.

Se tuntui olevan kiinni kuitenkin mahtavasta, useita kertoja kisan aikana sattuneesta onnenkantamoisesta ja esimerkiksi Carlos Reutemannin keskeytyksestä kun Williams ei suostunut vaihtamaan hänen autoonsa tuoreempaa tai yhtä tuoretta moottoria kuin mitä Alan Jonesilla oli ja Jonesin moottorivauriosta huolimatta toki Reutemannia tuoreemmasta moottorista.

Siten sen eli Piquetin voiton pystyi näkemään jälleen myös tuurivoittona.

Tämä kilpailu oli myös Prostin uran ensimmäinen paalupaikkakisa.

Hector Rebaque ajoi myös sankarillisesti neljänneksi huonon Virallisen Harjoituksen jälkeen, mutta tuntui saavan Bernie Ecclestonelta loppukauden 1981 mukaisesti vittuilua ja vain lisää vittuilua palkaksi kun suoritusten olisi muka niin äärettömän hyviä pitänyt olla kuin mitä kultapoju Piquetilla oli.''

Noinkin tuota kisaa voisi luonnehtia ja pirusti oli merkitystä tuollakin sitten kauden päätteeksi.

 

[CCMK]

Formula 1:sten kesätauko on vihdoin ja viimein ohi, ja tulevalla viikonlopulla kaasutellaankin perinteikkäällä Zandvoortin radalla Hollannissa.

Miten piditte kesätauon aikana F1-kuumettanne aisoissa? Kävittekö esimerkiksi katsomassa Brad Pittin uusimman elokuvan, eli F1 movien?

Jos kävitte, mitä piditte siitä? Edustaako moottoriurheilu-elokuvien huippua?

Joitain tietoja Hollannin GP:stä tässä.

Hollannin Grand Prix (Hollandin GP) on Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka järjestettiin alun perin 1950–1980-luvuilla Zandvoortin radalla. Kilpailu palasi kalenteriin vuonna 2021, ja viimeinen ajokerta on ilmoitettu olevan vuonna 2026. Hollannin GP:n historia on vahvasti kytköksissä Zandvoortin kilparataan, jota on muokattu ja modernisoitu vuosien varrella.

Kilpailun varhaiset vaiheet:

• Tapahtuman synty:
  Moottoriurheilun ystävät päättivät järjestää kilpailun Zandvoortissa jo 1930-luvun lopulla.
  
  
• Pysyvä rata:
  Ensimmäinen pysyvä kilparata valmistui vuonna 1949, ja se avattiin moottoriurheilulle.
  
  
• F1-aikakauden alku:
  Vuodesta 1952 alkaen Hollannin GP oli osa Formula 1 -maailmanmestaruuskilpailuja, ja se tunnetaan nimellä Grote Prijs van Nederland.

Keskeytys ja paluu:

• Viimeinen F1-kilpailu ennen paluuta:
  Vuoteen 1985 asti kilpailu oli säännöllisesti F1-kalenterissa, mutta sen jälkeen se jätti kalenterin.
• Paluu F1-kalenteriin:
  Vuonna 2019 F1-sarjan omistaja ilmoitti kilpailun palaavan kaudeksi 2020. Coronavirustaudin vuoksi paluu viivästyi, ja kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.

Zandvoortin rata:

• Ratan muokkaukset: Zandvoortin rataa on muutettu ja modernisoitu, erityisesti paluuta varten, mutta sen ainutlaatuista luonnetta on säilytetty.
• Tulevaisuus: On ilmoitettu, että vuonna 2026 ajetaan viimeinen Hollannin GP.

Lähde: https://dutchgp.com/en/this-is-dutch-gp/#:~:text=The first Formula 1 Dutch Grand Prix,time, which consisted of only eight races.

Mitä klassikkohetkiä muistatte Zandvoortista? Eräs ikimuistoisen hieno taistelu nähtiin vuoden 1985 Hollannnin GP:ssä, kun tuolloinen McLaren-kaksikko Niki Lauda ja Alain Prost ottivat mittaa toisistaan. Lauda voitti Prostin hiuksenhienosti. Palkintopallilla nähtiin myös Ayrton Senns tuolloin.

Hollannin GP:n 1985 parhaat palat alla linkissä koosteena:

Näytä liitetiedosto 6458

Zandvoortin rata on kokenut muutoksia vuosien aikana. Alla videolla näytetään, miten rataa ollaan muutettu aikojen saatossa. Lähinnä siis modernisoitu.

Monta hienoa hetkeä mieleen tulee.

Usein oli ennen radiokisakin ja TV:ssäkin kisaa nähtiin vähän milloin mitenkin.

Vuoden 1981 Zandvoortista puhuen siinä olikin monta juttua ja senkin kisan tulokset vaikuttivat taas niin pahuksenmoisesti MM-kilvan lopputulokseen Nelson Piquetin eduksi melkoisena tuurisuorituksena sellaisenaan.

Siinä kisassa tehtiin myös historiaa mihin tähän alle voisin laittaa pienen osuuden toki aiemmin toiseen toikkiin kirjoitetusta pitkästä kirjoituksesta alkujaan lainausmerkein:

''Kilpailun voitti Alain Prost, Nelson Piquet oli toinen ja Alan Jones oli kolmas.

Tämä oli viimeinen kilpailu missä Hector Rebaque tulisi samaan urallaan pisteitä. Nelostilasta huolimatta hänen loppuvuoteen 1981 tuntui mahtuvan vain ja ainoastaan puhdasta vittuilua Bernie Ecclestonen tahdolta.

Ottamatta kantaa myös tuurihaukka Piquetin huonompien päivän suorituksiin tai niitä vain paijaillen kuten Berniellä välillä hyvin oksettavasti tapana oli tuolloin tehdä.

Rebaque oli päivän nimi, mutta myös Chilen Eliseo Salazar ja Siegfried 'Siggu' Stohr olivat muita päivän nimiä.

Salazar kun järjesti ensin tavallaan viimeisestä ruudusta ja myöhemmin toiseksi viimeisestä ruudusta kisaan päässeenä ohitusnäytöksen ja sai uransa ensipisteen minkä johdosta Chilessä luultiin seuraavana vuonna Salazarin voittavan maailmanmestaruuden!

Eli Suomi ei ollut yksin siinä mitä tuli erikoisiin F1-otsikoihin maailmalla niihin nähden.

Syyt tosin otsikoille olivat erilaiset enin osin.

Stohrillekin ensipiste ei jäänyt uran toiseksi viimeisessä kisassa erityisen kauas ja olisi varmaankin tullut ilman korjauskäyntiä varikolla ja muuta renkaanvaihtoa kun ruutulipulla Salazar olikin melkein jo kiinni saatu ja ohikin olisi menty todennäköisesti.

Jossiteltavaa jäi Piquetin tuurihaukkana olemisesta kun Carlos Reutemann ja Jacques Laffite kolaroivat, mutta myös Marc Surerin Theodoren teknisistä vaikeuksista johtuen sveitsiläiseltä meni pisteajo ja jopa useammat pisteet sivu suun!''

Korona-aikaan kesän lopulla 2021 muistelin noin paljon pidemminkin puhuen tuota kisaa.

 

[CCMK]

Formula 1:sten kesätauko on vihdoin ja viimein ohi, ja tulevalla viikonlopulla kaasutellaankin perinteikkäällä Zandvoortin radalla Hollannissa.

Miten piditte kesätauon aikana F1-kuumettanne aisoissa? Kävittekö esimerkiksi katsomassa Brad Pittin uusimman elokuvan, eli F1 movien?

Jos kävitte, mitä piditte siitä? Edustaako moottoriurheilu-elokuvien huippua?

Joitain tietoja Hollannin GP:stä tässä.

Hollannin Grand Prix (Hollandin GP) on Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka järjestettiin alun perin 1950–1980-luvuilla Zandvoortin radalla. Kilpailu palasi kalenteriin vuonna 2021, ja viimeinen ajokerta on ilmoitettu olevan vuonna 2026. Hollannin GP:n historia on vahvasti kytköksissä Zandvoortin kilparataan, jota on muokattu ja modernisoitu vuosien varrella.

Kilpailun varhaiset vaiheet:

• Tapahtuman synty:
  Moottoriurheilun ystävät päättivät järjestää kilpailun Zandvoortissa jo 1930-luvun lopulla.
  
  
• Pysyvä rata:
  Ensimmäinen pysyvä kilparata valmistui vuonna 1949, ja se avattiin moottoriurheilulle.
  
  
• F1-aikakauden alku:
  Vuodesta 1952 alkaen Hollannin GP oli osa Formula 1 -maailmanmestaruuskilpailuja, ja se tunnetaan nimellä Grote Prijs van Nederland.

Keskeytys ja paluu:

• Viimeinen F1-kilpailu ennen paluuta:
  Vuoteen 1985 asti kilpailu oli säännöllisesti F1-kalenterissa, mutta sen jälkeen se jätti kalenterin.
• Paluu F1-kalenteriin:
  Vuonna 2019 F1-sarjan omistaja ilmoitti kilpailun palaavan kaudeksi 2020. Coronavirustaudin vuoksi paluu viivästyi, ja kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.

Zandvoortin rata:

• Ratan muokkaukset: Zandvoortin rataa on muutettu ja modernisoitu, erityisesti paluuta varten, mutta sen ainutlaatuista luonnetta on säilytetty.
• Tulevaisuus: On ilmoitettu, että vuonna 2026 ajetaan viimeinen Hollannin GP.

Lähde: https://dutchgp.com/en/this-is-dutch-gp/#:~:text=The first Formula 1 Dutch Grand Prix,time, which consisted of only eight races.

Mitä klassikkohetkiä muistatte Zandvoortista? Eräs ikimuistoisen hieno taistelu nähtiin vuoden 1985 Hollannnin GP:ssä, kun tuolloinen McLaren-kaksikko Niki Lauda ja Alain Prost ottivat mittaa toisistaan. Lauda voitti Prostin hiuksenhienosti. Palkintopallilla nähtiin myös Ayrton Senns tuolloin.

Hollannin GP:n 1985 parhaat palat alla linkissä koosteena:

Näytä liitetiedosto 6458

Zandvoortin rata on kokenut muutoksia vuosien aikana. Alla videolla näytetään, miten rataa ollaan muutettu aikojen saatossa. Lähinnä siis modernisoitu.

Tähän vastasinkin jo, mutta tuleehan Zandvoortista mieleen toki välillä niitä dramaattisempia ja ikävämpiäkin muistoja mieleen onneksi lopulta kaiken hyvin käyden:

Derek Dalylla ainakin oli Zandvoortissa 1980 silloisen vuoden autourheilukuvan arvoinen, mutta myös hengenvaarallinen juttu mikä sitten kauhistutti toden totta oikeastaan vähän kaikkia tuolloin.

Korona-aikana viitisen vuotta sitten erääseen toiseen toikkiin alkujaan kirjoitettuun viestiin muistelin tuota Dalyn kolaria ja niitä hetkiä mitä sitten todella jouduttiin miettimään tuon kyseisen kisapäivän viimeisen keskeyttäneen irlantilaiskuljettajan toimesta näin lainausmerkein kertoen lyhyempänä hyvinkin pitkästä tekstistä:

''Derek Daly ajoi myös tässä kisassa vuoden 1980 kierroksen 60 aikaan jarrulevyn repeämisestä ja tätä ennen jarruvauriosta johtuneeseen hurjaan kolariin päivän viimeisenä selkeänä keskeyttäneenä kieltämättä pahimmillaan näyttävän kautensa pahimman kolarin selviten siitä lopulta pienin naarmuin ja lukemattomin pahoin mustelmin.

Siitä tuli myös vuoden 1980 autourheilukuva kolaritasolla lajissa kun auto jäi legendaarisesti ruhjoutuneena killumaan Zandvoortin radan mainostaulun tolppaan kiinni ilmalentokolarin jälkeen ja mistä Kekekin luuli Derekin heittävän henkensä hurjuuden perusteella!''

Kaikkivaltiaan varjelus oli siinä toden totta kyllä mukana, että yhtään pahemmin ei käynyt. Reikäpääksikin välillä Keke Derekiä nimitti samoin kuten myös Gilles Villeneuven ajoja silloin kun ne menivät kaikkein hurjimmaksi mahdolliseksi hänen mielestään.

 

[CCMK]

Aiemmin tänä kesänä tuli muisteltua vuoden 1975 Ruotsin Grand Prixin kisaa Anderstorpissa ja siinä yhteydessä tuli tarpeen tullen kerrotuksi mieli kirjoittaa tai muistella Anderstorpin muita kilpailuja.

Entä miten sitten Ruotsin Grand Prix-kisojen ajan loppu vuodeksi 1979 kun tietenkin Anderstorpin kisa peruuntui niin kotoisan Yleisradiomme toimesta oikein homma sujui?

Siitä olen muistellut alkujaan toiseen toikkiin kirjoitettuna 17.6.2019 ja tähän yhteyteen asiasta tulisi tietenkin asianmukainen muistelulyhennys nk. Lainausmerkkeihin kirjoitettuna:

''Mielenkiintoista kuitenkin oli se, että tuttuun ruotsalaistyyliin ei osattu päättää kisan tarkkaa päivämäärääkään.

Anderstorpissa kun ajettiin vuosina 1973-1978 niin lauantaisin kuin sunnuntaisinkin.

Vuodeksi 1979 vaihtoehtoina olivat 16.6.1979 lauantai ja 17.6.1979 sunnuntai.

Anderstorpin kisa vuoden 1979 peruutuksen osalta tosiaan oli sinänsä mielenkiintoinen, että YLE:llä oli tietenkin suoran lähetyksen lisäksi myös kaksi koostepaikkaa joista molemmat oli varattu TV2:lle siinä missä suora lähetys oli vaihteleva tilanteen mukaan TV1:ssä tai TV2:ssa.

Koostepaikat mitkä Yleisradio oli valmiina tarjoamaan tuolloin riippui tietenkin kisan ajamisen päivästä. Selostajana olisi toiminut Juha Jokinen tai Jorma Pulkkinen tilanteen mukaan kun Jokisen Juhalla oli vuoden 1979 aikana viikosta 22 eteenpäin varsin paljon erilaisia muita työkiireitä toisin kuin vielä esimerkiksi Monacon kisan aikaan toukokuussa tai aiemmin vuoden 1979 puolella.

Koosteajat olisivat olleet seuraavat:

16.6.1979: Klo 18.50-19.30 TV2 selostajana Juha Jokinen tai Jorma Pulkkinen (Tämä koosteaika oli tietenkin suunniteltu lauantaikisalle mikäli suora lähetys ei olisi ollut mahdollinen.)

17.6.1979: Klo 19.35-20.30 TV2 Urheilutunti Formula 1 Ruotsin Grand Prix Anderstorp selostajana Juha Jokinen tai Jorma Pulkkinen (Tämä koosteaika oli suunniteltu tietenkin sunnuntaikisalle ja vain mikäli suora lähetys ei olisi ollut mahdollinen aiemmin tutumpaan Ruotsin kisan näyttämiseen nähden.)

Lopulta tietenkään kisaa ei ajettu kumpanakaan päivänä ja Urheilutunnilla nähtiin formuloiden sijaan miekkailua.

Tämän jälkeen YLE:llä olikin ongelmallinen tilanne vuoden 1979 loppukauden osalta kun Keke oli päässyt mukaan ja nk. Susi-tallin ajoja haluttiin nähdä kuvaruudussa enemmänkin kuin vain Monacon ajoja.''

Noin mietin asiaa siis tuolloin.

 

[spotter90]

Minkä radan / radat, millä tällä hetkellä ei ajeta, toivottaisitte tervetulleeksi takaisin?
Ja toisaalta, onko ratoja mitkä heivaisitte mäkeen?
Itse ottaisin Malesian Sepangin mukaan kisakalenteriin. Ja Bahrain, Saudi-Arabia, Abu Dhabi ja Qatar luiskaan.

Itse toisin Istanbulin takaisin, vaikka rata on tämän vuosituhannen tuotoksia, niin pian tuli kova maine 8. mutkan myötä. Lähi-Idässä ajetaan tietenkin rahan vuoksi, mutta toinen syy on logistiikka, sillä sinne on pienemmät välimatkat vrt. Japaniin ja Kaakkois-Aasiaan.

Pois heittäisin Saudien kisan lisäksi Abu Dhabin, Qatarin, Vegasin ja Miamin kilpailut. 16-20 on sopiva määrä.

 

[BJohnson]

Pois Afrikan/Arabi kisat, paitsi Yas Marina.
Pois myös Budapest, Monaco.

Tilalle Hocke, Nürre, Turkki, Portimao, Brand Hatch.