Felix
Well-known member
- Liittynyt
- 12.7.1999
- Viestit
- 1258
Ennen oli miehet rautaa autot oli puuta hiio hoi...eikun menikö se sittenkin toisinpäin
. Rankkaa oli ajaminen entisaikaan.
F1 Kausikooste -82
- Viestiketjun aloittaja Mäcci
- Aloituspäivämäärä
. Rankkaa oli ajaminen entisaikaan.CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Aikoinaan kaudella 1980 ja 1981 helmat olivat yhdessä hakkaavan jousituksen kanssa melkoisen pahoja radan pinnalle. Heikoimmat radat eivät kestäneet röykytystä ja Silverstonessa radan pinnalle tulleet Goodyearin AA-seoksen kovat jäämät aiheuttivat RR-kisassa vaaratilanteita.
AA-renkaiden piti olla A-seosta kovemmat renkaat, mutta käytännössä ne eivät kestäneet paljoakaan enempää auton aerodynamiikan ollessa erilainen. Helmojen kieltämisen jälkeen vaaratilanteita ei enää tullut ja AA-renkaista tuli kestävämpiä.
AA-renkaiden piti olla A-seosta kovemmat renkaat, mutta käytännössä ne eivät kestäneet paljoakaan enempää auton aerodynamiikan ollessa erilainen. Helmojen kieltämisen jälkeen vaaratilanteita ei enää tullut ja AA-renkaista tuli kestävämpiä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Brands Hatchin kilpailu on valmis ja pian on Paul Ricardin vuoro. TV-lähetyksiin ei paljoa ole lisättävää ja kauden 1982 Ranskan kisa näyttää kuitenkin tulleen radiosta. Kyseisen kilpailun siellä selosti Matti Lammi. Tuohon aikaan Häyrinen ja Lammi pyörivät radion kilpailuselostajina.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Kausikooste on edennyt Paul Ricardiin. Mitään uutta mielenkiintoista lisättävää ei tullut paitsi pari juttua joista ainakin Didier Pironilla oli melkoinen esitys menossa. Naisasiat olivat solmussa ja hän oli sulkeutunut ennen kilpailua motorhomeensa keskustelemaan.
Ferrarin hätääntyneet mekaanikot juoksivat ympäri varikkoa kyselemässä, että onko kukaan nähnyt Pironia? Pironin poisjäänti olisi merkinnyt, että vain Tambay ajaisi toista Ferraria ja toista Ferraria ei ajaisi kukaan. Testikuljettaja Dario Benuzzi oli Italiassa joten se olisi jäänyt siihen. Kilpailussa ajoi toinenkin tuuraaja eli Lotuksen kakkostestaaja Geoff Lees.
Lopulta löydettyään Pironin seuralaisineen mekaanikot saivat äkäisen lähdön Pironilta. Pironin persoonaallisuus oli muuttunut kylmän rauhallisesta lähes mistä tahansa asiasta tyytymättömään egoistiin kauden mittaan. Hetken vielä huudeltuaan ranskaksi herjoja Pironi kuitenkin rauhoittui kun sai tietää kilpailun alkavan hetken kuluttua.
Pironi kuitenkin syytti vielä ennen kilpailun alkua mekaanikkoja sekaantumisesta yksityisasioihin ja häirintään. Myös naisystävän kanssa asiat eivät menneet auvoisasti. Keskusteltavat asiat eivät liittyneet kilpailutaktiikkaan.
Renaultilla oli myös tallimääräys mistä kilpailun jälkeen Alain Prost ja suurin osa Renaultin tallia suuttui sillä Rene Arnoux voitti kilpailun ja ei auttanut Prostia mestaruuskamppailussa. Jochen Mass puolestaan sai kilpailun jälkeen jo koko kauden jatkuneiden traumojen jälkeen tarpeekseen ja lopetti kilpailun hurjan onnettomuuden jälkeen koko uransa.
Ranskalaisilla riitti nelosvoiton myötä juhlittavaa ja Kekellä homma oli menossa mestaruuden kannalta huonoon suuntaan. Yllätys kilpailussa oli myös Michele Alboreton ajaminen Tyrelillä kuudenneksi ja taakse jäi Derek Daly Williamsilla.
Ferrarin hätääntyneet mekaanikot juoksivat ympäri varikkoa kyselemässä, että onko kukaan nähnyt Pironia? Pironin poisjäänti olisi merkinnyt, että vain Tambay ajaisi toista Ferraria ja toista Ferraria ei ajaisi kukaan. Testikuljettaja Dario Benuzzi oli Italiassa joten se olisi jäänyt siihen. Kilpailussa ajoi toinenkin tuuraaja eli Lotuksen kakkostestaaja Geoff Lees.
Lopulta löydettyään Pironin seuralaisineen mekaanikot saivat äkäisen lähdön Pironilta. Pironin persoonaallisuus oli muuttunut kylmän rauhallisesta lähes mistä tahansa asiasta tyytymättömään egoistiin kauden mittaan. Hetken vielä huudeltuaan ranskaksi herjoja Pironi kuitenkin rauhoittui kun sai tietää kilpailun alkavan hetken kuluttua.
Pironi kuitenkin syytti vielä ennen kilpailun alkua mekaanikkoja sekaantumisesta yksityisasioihin ja häirintään. Myös naisystävän kanssa asiat eivät menneet auvoisasti. Keskusteltavat asiat eivät liittyneet kilpailutaktiikkaan.
Renaultilla oli myös tallimääräys mistä kilpailun jälkeen Alain Prost ja suurin osa Renaultin tallia suuttui sillä Rene Arnoux voitti kilpailun ja ei auttanut Prostia mestaruuskamppailussa. Jochen Mass puolestaan sai kilpailun jälkeen jo koko kauden jatkuneiden traumojen jälkeen tarpeekseen ja lopetti kilpailun hurjan onnettomuuden jälkeen koko uransa.
Ranskalaisilla riitti nelosvoiton myötä juhlittavaa ja Kekellä homma oli menossa mestaruuden kannalta huonoon suuntaan. Yllätys kilpailussa oli myös Michele Alboreton ajaminen Tyrelillä kuudenneksi ja taakse jäi Derek Daly Williamsilla.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Las Vegasin 1982 kilpailu olisi alun perin saatettu nähdä yöllä ns. Suorana lähetyksenä eli kokonaisena jälkikäteen ilman aamun uusintaa. Kilpailulla oli kolme erilaista aikapaikkaa varattu yöllä.
Ensimmäinen aikapaikka oli klo 00.15-1.45 ja toinen aikapaikka olisi ollut klo 00.15-2.15 ja viimeinen oli klo 1-3 kaksituntisena kokonaisena jälkilähetyksenä. Kilpailusta tuli suora radioitu lähetys klo 23.00 ja lähetysaikaa oli klo 1:teen saakka.
Keken varmistettua mestaruuden radion lähetyksessä oli pidennetty lähetys ja seuraavana aamuna oli jälkitunnelmia Las Vegasista ja tunnin mittainen kooste kilpailusta. Lisäksi oli YLE:n f1-kausikooste radiossa. Sitä selostivat radion pääselostajat Raimo Häyrinen ja Matti Lammi.
Kilpailun aikana tai pikemmin ennen sitä päädyttiin ensimmäiseen aikapaikkaan siten, että kilpailua ei aloitettu alusta vaan kilpailun viimeinen puolituntinen tuli suorana ja Keken varmistettua mestaruuden lähetys sai paljon lisäaikaa.
Lopulta kilpailu näytettiin kaksi kertaa uusintana joista toinen oli heti aamulla TV1:n puolella. Alunperin uusinnan piti tulla vain kerran klo 12.15-14.15 mutta mestaruuden myötä ja vapaan ohjelmapaikan puitteissa YLE esitti kilpailun uusintana kerran aamulla ja toisen kerran uusintana keskipäivällä.
Ensimmäinen aikapaikka oli klo 00.15-1.45 ja toinen aikapaikka olisi ollut klo 00.15-2.15 ja viimeinen oli klo 1-3 kaksituntisena kokonaisena jälkilähetyksenä. Kilpailusta tuli suora radioitu lähetys klo 23.00 ja lähetysaikaa oli klo 1:teen saakka.
Keken varmistettua mestaruuden radion lähetyksessä oli pidennetty lähetys ja seuraavana aamuna oli jälkitunnelmia Las Vegasista ja tunnin mittainen kooste kilpailusta. Lisäksi oli YLE:n f1-kausikooste radiossa. Sitä selostivat radion pääselostajat Raimo Häyrinen ja Matti Lammi.
Kilpailun aikana tai pikemmin ennen sitä päädyttiin ensimmäiseen aikapaikkaan siten, että kilpailua ei aloitettu alusta vaan kilpailun viimeinen puolituntinen tuli suorana ja Keken varmistettua mestaruuden lähetys sai paljon lisäaikaa.
Lopulta kilpailu näytettiin kaksi kertaa uusintana joista toinen oli heti aamulla TV1:n puolella. Alunperin uusinnan piti tulla vain kerran klo 12.15-14.15 mutta mestaruuden myötä ja vapaan ohjelmapaikan puitteissa YLE esitti kilpailun uusintana kerran aamulla ja toisen kerran uusintana keskipäivällä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Ei varsinaisesti kuulu Keken kauteen, mutta laitetaan kuitenkin vähän rengastietoa tähän toikkiin:
Kaudella 1984 renkaat muuttuivat F1:ssä siten, että Goodyearilla ne pysyivät enimmäkseen samoina kuin ennen. Muutokset koskivat kilpailijoita. Pirelli ryhtyi valmistamaan kahden seoksen sijaan kolmea rengasseosta.
Lyhytjyväinen rengas muuttui pehmeäksi renkaaksi. Pitkäjyväinen rengas muuttui kovaksi renkaaksi ja uusi rengasseos oli Ristijyväinen rengas johon oli yhdistetty molempien aiempien rengasseosten hyviä puolia ja lisäksi liitetty uusia ristikkäisiä kuviokerroksia.
Näiden oletettiin tuovan lisää nopeutta mutkiin ja keventävän auton kääntösuhdetta rataan. Ristijyväinen rengas vastasi käytännössä B-rengasta ja C-rengasta Goodyearin puolella. Renkaiden kirjainyhdistelmät olivat ensi kertaa Pirellillä käytössä ja ne olivat S, M ja H. Saderengas oli R-kirjaimella varustettu.
Aika-ajon renkaisiin ja harjoituksen renkaisiin ei tullut erityistä merkintää paitsi se, että harjoitusrenkaita nimitettiin puurenkaiksi millä ei ollut mitään tekemistä ikivanhojen Puurenkaiden kanssa. Michelin sen sijaan ryhtyi mystiseksi rengasvalintojen suhteen.
Sen rengasseokset tunnettiin nimillä T1, T2 ja T3. Niiden ranskankieliset nimet olivat P1, P2 ja P3. Ne kukin vastasivat renkaan kovuutta. Pehmein rengas oli Lyhyen vyön renkaan jälkeläinen ja T2-seos oli uusi seos mikä oli käytännössä keskikova rengas.
T3 oli uusi kova rengas sillä entinen kova rengas muutettiin harjoitusrenkaaksi. Legendaarinen Enduro-rengas oli Harjoitusrengas Michelinillä kaudella 1984. T3 oli taas vuorostaan heikennetty versio entisestä Endurorenkaasta. Pirellin ja Michelinin uudet seokset kestivät kolmanneksen vähemmän kuin kovemmat renkaat ja kolmanneksen enemmän kuin pehmeät renkaat. Ne olivat keskimäärin astetta kovempia kuin Goodyearin kaksi heikompaa seosta ja T3 oli kovempi kuin B-seos, mutta heikompi kuin A-seos. Pirellin H-seos oli hieman heikompi kuin Goodyearin B-seos.
Näiden lisäksi ja muiden rengasvalmistajien yllätykseksi Michelin ryhtyi valmistamaan kahta erillistä sadekelin rengasta. LR-seos oli käytännössä Kevyen sateen rengas jossa oli kevyet vyöliitokset ja kevyt kuvio. LR-renkaalla pystyi ajamaan kostealla ja märällä radalla.
Kuivalla radalla ei pystynyt ajamaan sillä kauan ja suuressa sateessa sen vedenottokyky suhteellisen suuresta pitoisuudesta huolimatta täyttyi nopeasti, mutta kuivuvalla radalla sillä pystyi ajamaan kauankin.
Michelin oli pitänyt huolen siitä, että lämpötila pysyisi vakaana niin kauan kuin radalla olisi sopiva määrä vettä. Sillä pystyi ajamaan myös ajolinjan ulkopuolella hyvin sillä se ei itsessään ollut kovin liukas.
Käytännössä LR-rengas oli nykyisen välikelin renkaan esi-isä. Rengasvalmistajan idea välikelinrenkaista jäi hyödyntämättä sääntömuutoksen kielteisyyden ja toimitalon vetäytyessä F1:stä kauden jälkeen. Lisäksi rengasvalmistaja ei nähnyt hyötyä eikä tarvetta valmistaa paljoa erikoisia renkaita kun oli jo olemassa varsinaisia saderenkaita.
Ero nykyiseen välikelin renkaisiin oli kuitenkin se, että rengas oli kuitenkin tarkoitettu suurin osin kevyelle sateelle ja jo valmiiksi kunnolla märälle radalle. LR-renkaan erotti tuon ajan saderenkaasta varsinaisesti vain siitä, että se oli hieman harmahtavampi ja kuvioa siinä oli vähemmän.
Lisäksi Michelinillä oli tavallinen tai tälle kaudelle kovennettu HR-rengas eli raskaan sateen rengas. Tähän renkaaseen edelliseen kauteen verrattuna oli vain suurennettu sen vedenottokykyä. Myös raskaampi kuvio erotti sen toisesta saderenkaasta. Lisäksi sen vyöliitosta oli kovennettu minkä tarkoitus oli estää lämmön karkaamista ja lisäksi estää sen tulemista radan kuivuessa.
Goodyearilla harjoituksissa käytettiin enemmän valmiiksi kovempaa AA-rengasta ja harvoin Harjoitusrenkaita. Harjoitusrenkaat olivat erittäin kestäviä renkaita ja talvitesteissä niiden käyttö oli suurta, mutta kilpailukaudella niiden kovuus ja heikko lämpeneminen aiheuttivat sen että ne eivät olleet kovinkaan hyviä.
Lisäksi häntäpään hitaimilla tiimeillä oli viimeistä kertaa tarjolla umpisurkeita Puurenkaita joissa oli jopa massatuotanto-autojen kumia rakennusaineena.
Kaudella 1984 renkaat muuttuivat F1:ssä siten, että Goodyearilla ne pysyivät enimmäkseen samoina kuin ennen. Muutokset koskivat kilpailijoita. Pirelli ryhtyi valmistamaan kahden seoksen sijaan kolmea rengasseosta.
Lyhytjyväinen rengas muuttui pehmeäksi renkaaksi. Pitkäjyväinen rengas muuttui kovaksi renkaaksi ja uusi rengasseos oli Ristijyväinen rengas johon oli yhdistetty molempien aiempien rengasseosten hyviä puolia ja lisäksi liitetty uusia ristikkäisiä kuviokerroksia.
Näiden oletettiin tuovan lisää nopeutta mutkiin ja keventävän auton kääntösuhdetta rataan. Ristijyväinen rengas vastasi käytännössä B-rengasta ja C-rengasta Goodyearin puolella. Renkaiden kirjainyhdistelmät olivat ensi kertaa Pirellillä käytössä ja ne olivat S, M ja H. Saderengas oli R-kirjaimella varustettu.
Aika-ajon renkaisiin ja harjoituksen renkaisiin ei tullut erityistä merkintää paitsi se, että harjoitusrenkaita nimitettiin puurenkaiksi millä ei ollut mitään tekemistä ikivanhojen Puurenkaiden kanssa. Michelin sen sijaan ryhtyi mystiseksi rengasvalintojen suhteen.
Sen rengasseokset tunnettiin nimillä T1, T2 ja T3. Niiden ranskankieliset nimet olivat P1, P2 ja P3. Ne kukin vastasivat renkaan kovuutta. Pehmein rengas oli Lyhyen vyön renkaan jälkeläinen ja T2-seos oli uusi seos mikä oli käytännössä keskikova rengas.
T3 oli uusi kova rengas sillä entinen kova rengas muutettiin harjoitusrenkaaksi. Legendaarinen Enduro-rengas oli Harjoitusrengas Michelinillä kaudella 1984. T3 oli taas vuorostaan heikennetty versio entisestä Endurorenkaasta. Pirellin ja Michelinin uudet seokset kestivät kolmanneksen vähemmän kuin kovemmat renkaat ja kolmanneksen enemmän kuin pehmeät renkaat. Ne olivat keskimäärin astetta kovempia kuin Goodyearin kaksi heikompaa seosta ja T3 oli kovempi kuin B-seos, mutta heikompi kuin A-seos. Pirellin H-seos oli hieman heikompi kuin Goodyearin B-seos.
Näiden lisäksi ja muiden rengasvalmistajien yllätykseksi Michelin ryhtyi valmistamaan kahta erillistä sadekelin rengasta. LR-seos oli käytännössä Kevyen sateen rengas jossa oli kevyet vyöliitokset ja kevyt kuvio. LR-renkaalla pystyi ajamaan kostealla ja märällä radalla.
Kuivalla radalla ei pystynyt ajamaan sillä kauan ja suuressa sateessa sen vedenottokyky suhteellisen suuresta pitoisuudesta huolimatta täyttyi nopeasti, mutta kuivuvalla radalla sillä pystyi ajamaan kauankin.
Michelin oli pitänyt huolen siitä, että lämpötila pysyisi vakaana niin kauan kuin radalla olisi sopiva määrä vettä. Sillä pystyi ajamaan myös ajolinjan ulkopuolella hyvin sillä se ei itsessään ollut kovin liukas.
Käytännössä LR-rengas oli nykyisen välikelin renkaan esi-isä. Rengasvalmistajan idea välikelinrenkaista jäi hyödyntämättä sääntömuutoksen kielteisyyden ja toimitalon vetäytyessä F1:stä kauden jälkeen. Lisäksi rengasvalmistaja ei nähnyt hyötyä eikä tarvetta valmistaa paljoa erikoisia renkaita kun oli jo olemassa varsinaisia saderenkaita.
Ero nykyiseen välikelin renkaisiin oli kuitenkin se, että rengas oli kuitenkin tarkoitettu suurin osin kevyelle sateelle ja jo valmiiksi kunnolla märälle radalle. LR-renkaan erotti tuon ajan saderenkaasta varsinaisesti vain siitä, että se oli hieman harmahtavampi ja kuvioa siinä oli vähemmän.
Lisäksi Michelinillä oli tavallinen tai tälle kaudelle kovennettu HR-rengas eli raskaan sateen rengas. Tähän renkaaseen edelliseen kauteen verrattuna oli vain suurennettu sen vedenottokykyä. Myös raskaampi kuvio erotti sen toisesta saderenkaasta. Lisäksi sen vyöliitosta oli kovennettu minkä tarkoitus oli estää lämmön karkaamista ja lisäksi estää sen tulemista radan kuivuessa.
Goodyearilla harjoituksissa käytettiin enemmän valmiiksi kovempaa AA-rengasta ja harvoin Harjoitusrenkaita. Harjoitusrenkaat olivat erittäin kestäviä renkaita ja talvitesteissä niiden käyttö oli suurta, mutta kilpailukaudella niiden kovuus ja heikko lämpeneminen aiheuttivat sen että ne eivät olleet kovinkaan hyviä.
Lisäksi häntäpään hitaimilla tiimeillä oli viimeistä kertaa tarjolla umpisurkeita Puurenkaita joissa oli jopa massatuotanto-autojen kumia rakennusaineena.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Hockenheimissa edetään ja kilpailu on melkein valmis. TV-lähetyksien puolesta ei paljon lisättävää ole paitsi se, että YLE näytti urheilun erikoiskimarassa illalla koosteen Hockenheimista.
Pesäpallon Itä-Länsi ottelu tuli aikoinaan suorana ja alunperin tarkoitus oli näyttää siitä lisäksi kooste. Kuitenkin kilpailu Hockenheimista näytettiin koosteena TV2:sta selostajana Juha Jokinen.
Radiosta tuli myös pieni puolen tunnin mittainen erikoisohjelma f1:stä selostajana Matti Lammi. Kilpailun voitti Patrick Tambay ja Keke oli kolmas. Alunperin Hockenheim olisi tullut radiosta, mutta radiossa sen paikan vei muut urheilut.
Pesäpallon Itä-Länsi ottelu tuli aikoinaan suorana ja alunperin tarkoitus oli näyttää siitä lisäksi kooste. Kuitenkin kilpailu Hockenheimista näytettiin koosteena TV2:sta selostajana Juha Jokinen.
Radiosta tuli myös pieni puolen tunnin mittainen erikoisohjelma f1:stä selostajana Matti Lammi. Kilpailun voitti Patrick Tambay ja Keke oli kolmas. Alunperin Hockenheim olisi tullut radiosta, mutta radiossa sen paikan vei muut urheilut.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Hockenheimin kilpailu on nyt valmis ja kausikoosteen viimeinen neljännes on käynnistymässä. Vaihtoehdot koosteen julkaisun suhteen ovat vielä avoinna. Kuten myös se, että millainen sen pitäisi olla?
Tarkoitus olisi tehdä siitä joko päivittäinen katsaus kauteen 1982 itsessään ja formulamaailmaan tai sitten vain jokaisesta kisasta ja kilpailukuukausien aikana sattuneista tärkeistä tapahtumista tuleva katsaus. Ja kauden alkukatsaus ja loppukatsaus kuuluisivat myös siihen osana.
Julkaisuvaihtoehdot ovat myös netissä milloin siitä olisi oma sivusto tai sitten vain tälle palstalle oleva pitkä lokikirjamainen katsaus. Kummassakin vaihtoehdossa on hyvät ja huonot puolensa.
Tälle toikkiin kirjoittamisella hyvät puolet on siinä, että tällainen on olemassa ja on tullut laitettua taustatietoja jo aiemmin. Ja sekin, että se ei häiritse muita toikkeja. Huonoja puolia on lähinnä vain se, että kaudella 1982 sattui niin monta asiaa että niistäkin jo saisi melkein kirjan tai vaikka elokuvankin.
Tarkoitus olisi tehdä siitä joko päivittäinen katsaus kauteen 1982 itsessään ja formulamaailmaan tai sitten vain jokaisesta kisasta ja kilpailukuukausien aikana sattuneista tärkeistä tapahtumista tuleva katsaus. Ja kauden alkukatsaus ja loppukatsaus kuuluisivat myös siihen osana.
Julkaisuvaihtoehdot ovat myös netissä milloin siitä olisi oma sivusto tai sitten vain tälle palstalle oleva pitkä lokikirjamainen katsaus. Kummassakin vaihtoehdossa on hyvät ja huonot puolensa.
Tälle toikkiin kirjoittamisella hyvät puolet on siinä, että tällainen on olemassa ja on tullut laitettua taustatietoja jo aiemmin. Ja sekin, että se ei häiritse muita toikkeja. Huonoja puolia on lähinnä vain se, että kaudella 1982 sattui niin monta asiaa että niistäkin jo saisi melkein kirjan tai vaikka elokuvankin.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Vaikka tämä ei myöskään varsinaisesti kuulu Keken kauteen niin laitetaan tämäkin tänne kuitenkin. Kausilla 1985 ja 1986 Goodyear ja Pirelli toimivat rengasvalmistajina. Goodyearin renkaat eivät olleet jälleen juurikaan muuttuneet aiempiin kausiin verrattuna. Michelinin vetäydyttyä Pirelli jäi vastustamaan Goodyearia sarjassa.
Pirellin renkaat muuttuivat siten, että se yritti imitoida Goodyearin rengasideaa ja luopui omien jyvärenkaiden valmistamisesta kokonaan. Lisäksi Pirelli hankki tietotaitoa Micheliniltä ja Pirelli kehitti uuden Enduro-renkaan. Enduro-rengas tai koodinimeltään E-rengas oli varikon ylivoimaisesti kovin rengas sillä se oli kovempi kuin A ja AA-rengas Goodyearilla. Vain molempien valmistajien Harjoitusrenkaat olivat kovempia.
Pirelli nimesi uudelleen kolme entistä jo edellisellä kaudella hieman muuttunutta rengastaan. Pirelli käytti Pehmeää, Keskikovaa ja Kovaa rengasta. Goodyear käytti kirjainrenkaita D:stä A:han. Enduro-rengas Pirelillä valmistettiin erittäin kovista ja kestävistä materiaaleista ja siihen lisättiin Rouhentajiksi kutsuttuja erittäin pieniä rengasnyrhelmiä jotka muokkasivat radan pintaa ja kadotessaan lisäisivät pitoa renkaassa.
Lisäksi renkaassa oli rajallinen määrä erikoiskumia jonka piti parantaa pitoa mutkissa ja hajotessaan sen erikoiskumi muodosti liimaisen kerroksen joka pystyi tarjoamaan mutkissa pitävyyttä. Enduro-renkaan heikko puoli oli erittäin heikko lämpenemiskyky ja sen raskaus muihin renkaisiin verrattuna. Se johti siihen, että Enduro-renkaita ei käytetty kisoissa juuri lainkaan. Testeissä sen sijaan niitä käytettiin.
Enduro-renkaat olivat tehty kuitenkin erittäin vahvoja turbomoottoreita varten ja turbomoottoreiden voimat kuluttivat vahvintakin rengasta nopeasti. Lisäksi lähtökyvyltään Enduro-renkaat olivat parhaimmillaan täydessä polttoainelastissa kisan alussa. Enduro-renkaat olivat kaikkiaan rengastesteissä yli 4-5 sekuntia hitaammat D-seoksiin tai Pehmeisiin renkaisiin nähden.
Enduro-renkaat suhteessa A-renkaisiin olivat kuitenkin nopeammat johtuen renkaan kumimassan koostumuksesta ja kun lämmöt olivat kohdillaan ja rengas oli kulunut sopivasti niin Enduro-rengas oli kierroksella 0,3 sekuntia nopeampi kuin A-rengas ja 0,6-1,2 sekuntia AA-rengasta nopeampi radasta riippuen.
Näiden renkaiden lisäksi olivat Harjoitusrenkaat ja aika-ajon erikoisrenkaat olivat poikkeavia. Goodyearin rengas oli kestävämpi ja se tarjosi melkein kaikilla radoilla noin 2 kierroksen keston. Pirellin aika-ajorengasta nimitettiin Liimarenkaaksi sen tarjoaman erittäin hyvän pidon takia. Se kesti kuitenkin vain yhden ainoan kierroksen.
Seuraavalle kierrokselle se saattoi säästeliäällä ajolla kestää yhden kierroksen lisää mutta eroa aloituskierrokseen oli jo 0,3 sekuntia huonompaan suuntaan. Kolmas kierros oli jo 1,5 sekuntia hitaampi ja neljän kierroksen jälkeen 2 sekuntia verrattuna aloituskierrokseen. Goodyearillakin renkaat heikkenivät nopeasti, mutta eivät näin rajusti suhteessa Pirelliin.
Sadekelin renkaat eivät eronneet paljoakaan. Pirellin sadekelin renkaat eivät kuitenkaan poistaneet vettä aivan niin paljon kuin Goodyearin ja lisäksi ne olivat erittäin herkät lämpötilojen vaihteluille. Lisäksi lämpiäminen aiheutti ongelmia Pirellin kuljettajille.
Vähänkin kuivemmalla radalla Pirellit eivät sadekelin renkaan osalta kestäneet kauan sillä renkaan kumiosat sulivat alle hetkessä ja Goodyearin vastaavilla pystyi ajamaan rajoitetusti pitempään. Lisäksi Pirellin saderengas oli raskaampi painoltaan, mutta pehmeämpi kumiosiltaan.
Kauden 1986 aikana Pirelli käytti enimmäkseen Kovaa ja Keskikovaa rengasta kisoissaan. Keskikovan renkaan toimimaan saaminen oli myös vaikea ongelma mitä Pirelli ei oikein kauden aikana saanut ratkaistua. Kovia renkaita käytettiin myös kisoissa. Pehmeitä renkaita Pirelli käytti lähinnä hitailla radoilla kuten Monacossa tai nopean tyyppisillä katuradoilla kuten Adelaidessa. Myöskin vähän rengasta kuluttavalla radalla kuten Monzassa talli käytti Pehmeitä renkaita.
Enduro-renkaita ei juuri käytetty kaudella muuta kuin testeissä ja harjoituksissa. Ainoat kisat missä Pirellin tallit käyttivät Enduro-renkaita olivat Hockenheim ja Spa-Francorchampsin kisat. Niissäkin vain harvat Pirellin kuljettajat ottivat ne ja loput ottivat kovat renkaat.
Monzassa niitä käytettiin vielä harjoituksissa ja Virallisissa Harjoituksissa (Aika-ajo) lähinnä radan rouhentamiseen ja kumintuottoon mutkiin. Ja tietysti bravuurikierrosten ajamiseen ennen aika-ajon renkaita. Goodyearilla kuljettajat käyttivät vaihtelevasti kauden aikana kaikkia rengasseoksia.
Pirelli vetäytyi kisoista kauden 1986 jälkeen ja ei ilmestynyt ennen kauden 1989 alkua. Lisäksi FISA kielsi kauden 1986 jälkeen erikoiset Enduro-renkaat tai pikemminkin niiden rakennusaineena käytettävät materiaalit jonka jälkeen sen tyyppisiä renkaita ei ole f1:ssä nähty. Lisäksi se yritti kieltää aika-ajon renkaat ja rajoitti turbojen tehoa.
Aika-ajokin haluttiin kieltää erikoisella tavalla. Kauden alussa ensimmäisessä kilpailussa paikat määräytyisivät edellisen kauden sijoitusten perusteella automaattisesti. Seuraavasta kisasta lähtien pidettäisiin 30 % kisamitasta oleva pienoiskilpailu ja 70 % edellisen kisan sijoitusten perusteella arvottaisiin lähtöruudut. Tällainen formaatti sai kylmän vastaanoton ja FISA hylkäsi sen vähin äänin.
Pirellin renkaat muuttuivat siten, että se yritti imitoida Goodyearin rengasideaa ja luopui omien jyvärenkaiden valmistamisesta kokonaan. Lisäksi Pirelli hankki tietotaitoa Micheliniltä ja Pirelli kehitti uuden Enduro-renkaan. Enduro-rengas tai koodinimeltään E-rengas oli varikon ylivoimaisesti kovin rengas sillä se oli kovempi kuin A ja AA-rengas Goodyearilla. Vain molempien valmistajien Harjoitusrenkaat olivat kovempia.
Pirelli nimesi uudelleen kolme entistä jo edellisellä kaudella hieman muuttunutta rengastaan. Pirelli käytti Pehmeää, Keskikovaa ja Kovaa rengasta. Goodyear käytti kirjainrenkaita D:stä A:han. Enduro-rengas Pirelillä valmistettiin erittäin kovista ja kestävistä materiaaleista ja siihen lisättiin Rouhentajiksi kutsuttuja erittäin pieniä rengasnyrhelmiä jotka muokkasivat radan pintaa ja kadotessaan lisäisivät pitoa renkaassa.
Lisäksi renkaassa oli rajallinen määrä erikoiskumia jonka piti parantaa pitoa mutkissa ja hajotessaan sen erikoiskumi muodosti liimaisen kerroksen joka pystyi tarjoamaan mutkissa pitävyyttä. Enduro-renkaan heikko puoli oli erittäin heikko lämpenemiskyky ja sen raskaus muihin renkaisiin verrattuna. Se johti siihen, että Enduro-renkaita ei käytetty kisoissa juuri lainkaan. Testeissä sen sijaan niitä käytettiin.
Enduro-renkaat olivat tehty kuitenkin erittäin vahvoja turbomoottoreita varten ja turbomoottoreiden voimat kuluttivat vahvintakin rengasta nopeasti. Lisäksi lähtökyvyltään Enduro-renkaat olivat parhaimmillaan täydessä polttoainelastissa kisan alussa. Enduro-renkaat olivat kaikkiaan rengastesteissä yli 4-5 sekuntia hitaammat D-seoksiin tai Pehmeisiin renkaisiin nähden.
Enduro-renkaat suhteessa A-renkaisiin olivat kuitenkin nopeammat johtuen renkaan kumimassan koostumuksesta ja kun lämmöt olivat kohdillaan ja rengas oli kulunut sopivasti niin Enduro-rengas oli kierroksella 0,3 sekuntia nopeampi kuin A-rengas ja 0,6-1,2 sekuntia AA-rengasta nopeampi radasta riippuen.
Näiden renkaiden lisäksi olivat Harjoitusrenkaat ja aika-ajon erikoisrenkaat olivat poikkeavia. Goodyearin rengas oli kestävämpi ja se tarjosi melkein kaikilla radoilla noin 2 kierroksen keston. Pirellin aika-ajorengasta nimitettiin Liimarenkaaksi sen tarjoaman erittäin hyvän pidon takia. Se kesti kuitenkin vain yhden ainoan kierroksen.
Seuraavalle kierrokselle se saattoi säästeliäällä ajolla kestää yhden kierroksen lisää mutta eroa aloituskierrokseen oli jo 0,3 sekuntia huonompaan suuntaan. Kolmas kierros oli jo 1,5 sekuntia hitaampi ja neljän kierroksen jälkeen 2 sekuntia verrattuna aloituskierrokseen. Goodyearillakin renkaat heikkenivät nopeasti, mutta eivät näin rajusti suhteessa Pirelliin.
Sadekelin renkaat eivät eronneet paljoakaan. Pirellin sadekelin renkaat eivät kuitenkaan poistaneet vettä aivan niin paljon kuin Goodyearin ja lisäksi ne olivat erittäin herkät lämpötilojen vaihteluille. Lisäksi lämpiäminen aiheutti ongelmia Pirellin kuljettajille.
Vähänkin kuivemmalla radalla Pirellit eivät sadekelin renkaan osalta kestäneet kauan sillä renkaan kumiosat sulivat alle hetkessä ja Goodyearin vastaavilla pystyi ajamaan rajoitetusti pitempään. Lisäksi Pirellin saderengas oli raskaampi painoltaan, mutta pehmeämpi kumiosiltaan.
Kauden 1986 aikana Pirelli käytti enimmäkseen Kovaa ja Keskikovaa rengasta kisoissaan. Keskikovan renkaan toimimaan saaminen oli myös vaikea ongelma mitä Pirelli ei oikein kauden aikana saanut ratkaistua. Kovia renkaita käytettiin myös kisoissa. Pehmeitä renkaita Pirelli käytti lähinnä hitailla radoilla kuten Monacossa tai nopean tyyppisillä katuradoilla kuten Adelaidessa. Myöskin vähän rengasta kuluttavalla radalla kuten Monzassa talli käytti Pehmeitä renkaita.
Enduro-renkaita ei juuri käytetty kaudella muuta kuin testeissä ja harjoituksissa. Ainoat kisat missä Pirellin tallit käyttivät Enduro-renkaita olivat Hockenheim ja Spa-Francorchampsin kisat. Niissäkin vain harvat Pirellin kuljettajat ottivat ne ja loput ottivat kovat renkaat.
Monzassa niitä käytettiin vielä harjoituksissa ja Virallisissa Harjoituksissa (Aika-ajo) lähinnä radan rouhentamiseen ja kumintuottoon mutkiin. Ja tietysti bravuurikierrosten ajamiseen ennen aika-ajon renkaita. Goodyearilla kuljettajat käyttivät vaihtelevasti kauden aikana kaikkia rengasseoksia.
Pirelli vetäytyi kisoista kauden 1986 jälkeen ja ei ilmestynyt ennen kauden 1989 alkua. Lisäksi FISA kielsi kauden 1986 jälkeen erikoiset Enduro-renkaat tai pikemminkin niiden rakennusaineena käytettävät materiaalit jonka jälkeen sen tyyppisiä renkaita ei ole f1:ssä nähty. Lisäksi se yritti kieltää aika-ajon renkaat ja rajoitti turbojen tehoa.
Aika-ajokin haluttiin kieltää erikoisella tavalla. Kauden alussa ensimmäisessä kilpailussa paikat määräytyisivät edellisen kauden sijoitusten perusteella automaattisesti. Seuraavasta kisasta lähtien pidettäisiin 30 % kisamitasta oleva pienoiskilpailu ja 70 % edellisen kisan sijoitusten perusteella arvottaisiin lähtöruudut. Tällainen formaatti sai kylmän vastaanoton ja FISA hylkäsi sen vähin äänin.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Itävallan kilpailukin on nyt saatu loppusuoralle ja kolme viimeistä kilpailua on vielä kirjoittamatta. Itävallan kilpailussa Keke Rosberg ajoi erittäin lähelle ensimmäistä voittoaan. Eroa jäi lopulta vain kaksi jalanmittaa Elio de Angelikseen joka otti myöskin uransa ensimmäisen voiton. Lotukselle ja Colin Chapmanille se oli viimeinen kerta kun legendaarinen lakki lensi voiton merkiksi. Ajanottajien mukaan alkoi elää kaksi totuutta erosta. Joidenkin lähteiden mukaan eroa oli vain 5 sadasosaa ja joidenkin mukaan 0,125 sekuntia. Joka tapauksessa pettymyksestä huolimatta Keke sai tyydytyksen siitä että nousi toiseksi mm-sarjassa. Mestaruuden voittaminen tuntui mahdolliselta.
Kilpailun TV-lähetyksestä tuli aikoinaan loppuosa yllättäen suorana ja sittemmin klo 18:sta aikaan tuli lyhyt uutispätkä siitä, että Keke sijoittui erittäin lähelle voittoa ollen toinen vain erittäin niukasti. Suomessakin alettiin uskoa että Keken voitto ei enää ole kaukana.
Mestaruuteen ei vielä kuitenkaan uskottu pistetilanteesta huolimatta vielä kovin hyvin. Urheiluruudussa näytettiin myös tavallista pitempi kooste kilpailusta. Kilpailun näyttäminen oli eräs asia mikä haluttiin nähdä sillä heikkoa kisaseurantaa haluttiin parantaa ja lopulta pienen ilmoituksen jälkeen Itävallan grand prix nähtiin viikon kuluttua 22.8 klo 21-23 TV1:llä kokonaisena jälkikäteen selostajana Juha Jokinen. Jokinen selosti myös kilpailun loppuosan ja erittäin tiukan maaliintulon kilpailusta.
Osittain päätökseen vaikutti YLE:n sen kertaisen Valioliigan jalkapallo-ottelun ja edeltävänä päivänä olleen maajoukkuepelin uusinnan peruminen. Lisäksi YLE:llä ja HTV:llä oli riitoja jalkapallon peleistä ja HTV halusi myös Valioliigan pelejä itselleen. Maajoukkuepelitikin kiinnostivat HTV:tä jonka alaan kuului kaudella 1982 paljon eri urheilulajeja. Jalkapallosta näkyi aikanaan jopa neljännen divisioonan pelejä Englannista. F1:n suhteen oli myös kädenvääntöä näillä kahdella yhtiöllä. HTV:n puolella Itävallan kilpailu oli näkynyt kokonaisena.
Kilpailun TV-lähetyksestä tuli aikoinaan loppuosa yllättäen suorana ja sittemmin klo 18:sta aikaan tuli lyhyt uutispätkä siitä, että Keke sijoittui erittäin lähelle voittoa ollen toinen vain erittäin niukasti. Suomessakin alettiin uskoa että Keken voitto ei enää ole kaukana.
Mestaruuteen ei vielä kuitenkaan uskottu pistetilanteesta huolimatta vielä kovin hyvin. Urheiluruudussa näytettiin myös tavallista pitempi kooste kilpailusta. Kilpailun näyttäminen oli eräs asia mikä haluttiin nähdä sillä heikkoa kisaseurantaa haluttiin parantaa ja lopulta pienen ilmoituksen jälkeen Itävallan grand prix nähtiin viikon kuluttua 22.8 klo 21-23 TV1:llä kokonaisena jälkikäteen selostajana Juha Jokinen. Jokinen selosti myös kilpailun loppuosan ja erittäin tiukan maaliintulon kilpailusta.
Osittain päätökseen vaikutti YLE:n sen kertaisen Valioliigan jalkapallo-ottelun ja edeltävänä päivänä olleen maajoukkuepelin uusinnan peruminen. Lisäksi YLE:llä ja HTV:llä oli riitoja jalkapallon peleistä ja HTV halusi myös Valioliigan pelejä itselleen. Maajoukkuepelitikin kiinnostivat HTV:tä jonka alaan kuului kaudella 1982 paljon eri urheilulajeja. Jalkapallosta näkyi aikanaan jopa neljännen divisioonan pelejä Englannista. F1:n suhteen oli myös kädenvääntöä näillä kahdella yhtiöllä. HTV:n puolella Itävallan kilpailu oli näkynyt kokonaisena.
Viimeksi muokattu:
Felix
Well-known member
- Liittynyt
- 12.7.1999
- Viestit
- 1258
Loogisesti ajateltuna tuo 0,125 sekuntia ei ainakaan pidä paikkaansa. Jos tuossa maaliviivalla vauhti on ollut vaikka 240km/h se tekee 66,67 m/s. Kun tuon jakaa kahdeksalla saadaan 8,33 metriä ajassa 0,125s. Eroahan ei ollut autonmitta vaan "kaksi jalanmittaa". Virallisilla sivuilla tuo ero on nykyisin merkitty 0,05s ja matkana taas tarkoittaisi 3.33 metrin eroa, joten sekään ei tunnu vielä oikealta.
Pari jalkaa on 0,61m niin vauhdilla 240km/h tuo matka taitetaan ajassa 0,0091 sekuntia eli pyöristettynä yksi sadasosa.
Kuvien perusteella ero on kuitenkin ehkä hieman enemmän kuin "2 jalkaa" mutta varmasti vähemmän kuin 3,33 metriä. Todellinen aikaero pyörii siis jossain 0,002s (0,9-1,5m) erossa riippuen autojen nopeudesta maaliviivalla, sekin on varmasti välillä 230-250km/h.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Dijonin kilpailua ollaan jo viimeistelemässä ja muutenkin aineisto alkaa olla pikkuhiljaa valmista. Kilpailussa ainakin ruutulippumiehestä tuli legendaarinen kun kisa haluttiin lopettaa kierrosta aiemmin kun toiseksi viimeisellä kierroksella Rosberg oli jo kannassa kiinni.
Peter Collins esteli ruutulippumiestä toteuttamasta aiettaan ja kisa ajettiin loppuun asti ja Keke voitti. Salaliittoteorioita Keken mestaruuskaudella totisesti riitti.
Kilpailun tv-lähetyksestä tuli ainakin loppuosa suorana ja kuuden aikaan oli ylimääräinen lähetys kun tuli tieto, että Keke Rosberg voitti ensimmäisen kilpailunsa f1:ssä. Epäselvää on myös, että tuliko kilpailusta kuitenkin kokonainen jälkilähetys vai oliko kilpailu sittenkin telkussa kokonainen suora lähetys.
Itävallan kilpailu oli ollut kokonainen jälkilähetys viikkoa aiemmin. Kilpailun ainakin tv:ssä selosti Österreichringilta ja Dijonista Juha Jokinen. Nämä asiat ovat vielä täysin selvittämättä.
Sen illan Urheiluruudussa Keke Rosbergin voitto oli aiheena ja sen jälkeen YLE:lle alkoi urheilutoimitukseen tulla melkoinen liuta hämmästyneitä ja osin erittäin vihaisia yhteydenottoja joissa vaadittiin vastauksia Keken kisojen heikkoon ja satunnaiseen näkymiseen.
Edelliselläkin kaudella oli ollut tämänkaltaisia yhteydenottoja, mutta silloin mikään ei ollut tärkeää ja sävy oli vain yksinkertainen kysymys johon myönnyttiin. Nyt oli vielä vähän aikaa sitten parjattu Keke voittanut kilpailun ja nyt tilanteeseen haluttiin selitystä.
Kisoja kaudelta 1982 ei tv:ssä mitenkään hirveästi tullut ainakaan ennalta ilmoitettuna. Ainoastaan Monacon kilpailu tuli ennalta ilmoitetusti. Erityisesti arvosteltiin kisojen näkyvyyttä usein jälkikäteen. Tuon myrskyn keskeen joutuivat Seppo Kannas ja urheilutoimituksen sihteeri Pentti Salmi.
Radiossakin kisoja toki oli kuultu aiemmin kaudella, mutta Höyryn ja Lammen selostukset menivät usein varsin metsään. Sen jälkeen YLE lupasi ottaa tilanteeseen selvyyttä. Keken voiton myötä alkoi viimeinen loppurutistus kohti maailmanmestaruutta ja lehdissä otettiin tarkasti huomioon pistetilanne ja mestaruustaistelu.
Keken nimikirjoituskin alkoi olla kovaa valuuttaa ja seuraavassa kilpailussa Monzassa Kekellä olisi ollut jo mahdollisuus mestaruuteen. Tämä sytytti myös Suomessa innostuksen ja Monzan kisasta tuli erittäin seurattu ja kilpailupuolella Ferraria tuli ajamaan itse Mario Andretti.
Peter Collins esteli ruutulippumiestä toteuttamasta aiettaan ja kisa ajettiin loppuun asti ja Keke voitti. Salaliittoteorioita Keken mestaruuskaudella totisesti riitti.
Kilpailun tv-lähetyksestä tuli ainakin loppuosa suorana ja kuuden aikaan oli ylimääräinen lähetys kun tuli tieto, että Keke Rosberg voitti ensimmäisen kilpailunsa f1:ssä. Epäselvää on myös, että tuliko kilpailusta kuitenkin kokonainen jälkilähetys vai oliko kilpailu sittenkin telkussa kokonainen suora lähetys.
Itävallan kilpailu oli ollut kokonainen jälkilähetys viikkoa aiemmin. Kilpailun ainakin tv:ssä selosti Österreichringilta ja Dijonista Juha Jokinen. Nämä asiat ovat vielä täysin selvittämättä.
Sen illan Urheiluruudussa Keke Rosbergin voitto oli aiheena ja sen jälkeen YLE:lle alkoi urheilutoimitukseen tulla melkoinen liuta hämmästyneitä ja osin erittäin vihaisia yhteydenottoja joissa vaadittiin vastauksia Keken kisojen heikkoon ja satunnaiseen näkymiseen.
Edelliselläkin kaudella oli ollut tämänkaltaisia yhteydenottoja, mutta silloin mikään ei ollut tärkeää ja sävy oli vain yksinkertainen kysymys johon myönnyttiin. Nyt oli vielä vähän aikaa sitten parjattu Keke voittanut kilpailun ja nyt tilanteeseen haluttiin selitystä.
Kisoja kaudelta 1982 ei tv:ssä mitenkään hirveästi tullut ainakaan ennalta ilmoitettuna. Ainoastaan Monacon kilpailu tuli ennalta ilmoitetusti. Erityisesti arvosteltiin kisojen näkyvyyttä usein jälkikäteen. Tuon myrskyn keskeen joutuivat Seppo Kannas ja urheilutoimituksen sihteeri Pentti Salmi.
Radiossakin kisoja toki oli kuultu aiemmin kaudella, mutta Höyryn ja Lammen selostukset menivät usein varsin metsään. Sen jälkeen YLE lupasi ottaa tilanteeseen selvyyttä. Keken voiton myötä alkoi viimeinen loppurutistus kohti maailmanmestaruutta ja lehdissä otettiin tarkasti huomioon pistetilanne ja mestaruustaistelu.
Keken nimikirjoituskin alkoi olla kovaa valuuttaa ja seuraavassa kilpailussa Monzassa Kekellä olisi ollut jo mahdollisuus mestaruuteen. Tämä sytytti myös Suomessa innostuksen ja Monzan kisasta tuli erittäin seurattu ja kilpailupuolella Ferraria tuli ajamaan itse Mario Andretti.
Ei 1980-luvulla ollut Englannin Valioliigaa. Se syntyi vasta kymmenisen vuotta myöhemmin.
Engalnnin Valioliiga syntyi vasta 1992!!! kun 20 seuraa irtautui erilleen Jalkapallon Englannin Liigasta. Se sarja joka Englannissa tunnettiin pääsarjana vielä 1980-luvulla oli oli tuolloin vielä Englannin Liigan ykkösdivisiona.
Yle televisioi sitä säännöllisesti, Lukuunottamatta kautta 1985-86 jolloin taloudellisista ja sopimusteknisistä syistä näytettiin muutama Saksan Erste Bundesliigan ottelu. Siitä taas ei hyvä seurannut kun veikkaajat hermostuivat. Ja Vakioveikkauksen tuotto laski ja siten Veikkausvoittovarat laskivat.
1.Divisioonaa ja ( Valioliigaa) televisioitiin Suomessa TV2:lla satunnaisesti noin 20 peliä kaudessa 1970 luvun alkuvuosista vuoteen -98 kunnes Canal+:ksi muuttunut Filmnet sai oikeudet kokonaan syksyllä 1998. Tänä päivänä olisi lähes mahdotonta saada Valioliigaa takaisin vapaille kanaville, sen kahden alkukierroksen MTV3:n ottelun lisäksi. Niin kallis tuo tv-sopimus Suomalaisomisteisille kanaville on. Valioliiga itsessään on paljolti entisen Amstrad=Alan Michael Sugar Trading-tietokonemerkin perustaja omistaja Alan Michael Sugarin. Alan Sugar oli Tietokone tehtailun ohessa myös Tottenhamin puheenjohtaja. Hän oli käynyt kovan taistelun Robert Maxwelliä vastaan Tottenhamista. Voittaen sen taistelun ja kun sitten 1991. LWT=ITV nykyisin halusi eriyttää pääsarjan televisioinnin pois BBC:ltä. Sugar otti heti yhteyttä Rupert Murdockiin jonka omistamaa Sky kanavaa mies Tietokoneiden ohessa tuolloin markkinoi kuluttajille. Seurat pelkäsivät kuitenkin lautasen taakse joutumista, ja suurseuroista Manchester United, Liverpool, Arsenal, Everton, Tottenham vain Tottenham asettui SKY:n selvästi paremman tarjouksen taakse, alkuun Valioliiga näkyikin englannissa vapaasti ITV:llä. Kunnes sitten 1996 siirryttiin BskyB:n kuvaan.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Välillä nuo sarjat menevät sekaisin varsin paljon. Nykyään kun on Valioliigaa, Mestaruussarjaa, Ykkösliigaa, Kakkosliigaa ja Konferenssisarjaa. Tosin tuo Konferenssi taitaa nykyisin olla viidennen ja kuudennen divisioonan yhdistelmä. Kakkosliigan ja Konferenssin välissä ei taida olla virallista neljättä divisoonaa nykyisin.
Vuoden 1992 jälkeen oli kuitenkin kauden 2004 muutoksiin asti olemassa Kolmosliiga joka vastasi neljättä divisioonaa. Noilla kauden 1982 Valioliigan jutuilla tarkoitin juurikin Ensimmäistä divisioonaa eli pääsarjaa.
Ensimmäiset Englannin jalkapallon pääsarjan pelit YLE:llä taisi tulla kyllä jo kauden 1966 jälkeen kun Englanti oli juuri voittanut maailmanmestaruuden. Kahden seuraavan vuoden kuluttua YLE:llä olikin varoitus liiasta jalkapallon näkymisestä kauteen. Tosin alkuun pelit olivat erittäin satunnaisia.
Kaudella 1982 HTV:llä näkyi varsin paljon eri jalkapallosarjoja ja siinä missä YLE ei juuri näyttänyt alempia sarjoja pääsarjan ja porrasta alemman sarjan lisäksi niin HTV näytti noita alempiakin sarjoja ja erityisen hyvin niistä pysyi perillä myös Urheilumaailman avulla kun niissä näkyi varsin monenlaisia jalkapallon eri sarjoja muualtakin kuin Englannista.
Muun muassa Espanjan jalkapallo joka tuntuu olevan niin kovin suosittua nykyään alkoi näkymään juurikin HTV:llä aikoinaan. HTV näytti myös aikoinaan Stanley Cupin pelejä NHL:stä kun YLE näytti yleensä vain finaalisarjan päätöspelin välillä montakin viikkoa jälkikäteen.
Vuoden 1992 jälkeen oli kuitenkin kauden 2004 muutoksiin asti olemassa Kolmosliiga joka vastasi neljättä divisioonaa. Noilla kauden 1982 Valioliigan jutuilla tarkoitin juurikin Ensimmäistä divisioonaa eli pääsarjaa.
Ensimmäiset Englannin jalkapallon pääsarjan pelit YLE:llä taisi tulla kyllä jo kauden 1966 jälkeen kun Englanti oli juuri voittanut maailmanmestaruuden. Kahden seuraavan vuoden kuluttua YLE:llä olikin varoitus liiasta jalkapallon näkymisestä kauteen. Tosin alkuun pelit olivat erittäin satunnaisia.
Kaudella 1982 HTV:llä näkyi varsin paljon eri jalkapallosarjoja ja siinä missä YLE ei juuri näyttänyt alempia sarjoja pääsarjan ja porrasta alemman sarjan lisäksi niin HTV näytti noita alempiakin sarjoja ja erityisen hyvin niistä pysyi perillä myös Urheilumaailman avulla kun niissä näkyi varsin monenlaisia jalkapallon eri sarjoja muualtakin kuin Englannista.
Muun muassa Espanjan jalkapallo joka tuntuu olevan niin kovin suosittua nykyään alkoi näkymään juurikin HTV:llä aikoinaan. HTV näytti myös aikoinaan Stanley Cupin pelejä NHL:stä kun YLE näytti yleensä vain finaalisarjan päätöspelin välillä montakin viikkoa jälkikäteen.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Monzassa kaudella 1982 innostus oli valtaisa. Ennen kilpailua Ferrarilla oli ongelma. Sillä ei ollut yhtään varsinaista kuljettajaa. Gilles Villeneuve oli menehtynyt ja Didier Pironi makasi sairaalassa lukuisien jalkaleikkauksien jäljiltä ja Patrick Tambay kärsi hermopinteestä. Dijonin jälkeisissä testeissä Tambayn käsi ja niska oli niin kipeä, että hän ei kyennyt vaihtamaan vaihdetta. Selkä oli myös niin kipeä että erään testin jälkeen hän ei enää päässyt ulos autosta. Käytännössä jousittamaton Ferrari hakkasi selän pahoille mustelmille.
Hänkin joutui menemään sairaalaan ja sen jälkeen tehokuntoutukseen. Enzolla oli vain kaksi vaihtoehtoa kuljettajaksi. Testikuljettaja Dario Benuzzi tai sitten Mario Andretti. Lyhyen miettimisen jälkeen Enzo valitsi Andrettin. Andretti oli ollut kotonaan leikkaamassa ruohoa kun puhelin soi Italiasta. Ferrari tiedusteli halukkuutta ajaa Monzassa. Andretti totesi tarjouksen olevan kuin kermaa kissalle. Jo kauden aikana Enzo oli kysellyt Andrettia ajamaan Villeneuven kuoltua ja Pironin loukkaannuttua. Aikaisin tarjous oli heti Long Beachin jälkeen. Tuolloin Andrettin korvaussumma menetetyistä Indycarin kisoista oli liian suuri. Näin ei enää kauden lopulla ollut ja se oli kermaa Enzolle. 60 000 dollaria kilpailulta ei ollut enää niin kallis pala ja huippukuskia tarvittiin.
Sääli oli kuitenkin se, että Dario Benuzzi ei saanut tilaisuutta tehdä edes debyyttiä kauden aikana huolimatta testailuistaan ja siitä että kuljettajien kuoltua ja loukkaannuttua hänen vastuunsa tallin testeistä ja ajoista yleensä oli merkittävää. Tosin Benuzzin paikan teki lopullisesti tarpeettomaksi kuntoutunut, mutta yhä niskaansa valittava Tambay.
Kermaa Andretti oli myös järjestäjille sillä pääsyliput olivat nousseet ja Ferrarilla ei ollut enää Villeneuvea jota tifosot kannattivat. Ennen Andrettin ajoa näytti siltä että Monzan katsomot jäisivät ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin todella vähäiseen käyttöön sillä niin paljon oli Ferrarin kannattajien halukkuus pudonnut Villeneuven kuoleman ja Pironin loukkaantumisen takia.
Kuultuaan Andrettin ajavan kilpailussa lippuja joutui jonottamaan ja valtavassa ihmisjonossa tallaantumisen vaara oli suuri. Lopulta katsojia oli 200 000-300 000. Kilpailuun oli herätty Suomessakin sillä Kekellä oli mahdollisuus varmistaa mestaruus. Lauantaina katsojien valtavaksi riemuksi paalulle ajoi Virallisissa harjoituksissa Andretti. Andrettin ajotaidot huomioiden monien mielestä kausi Ferrarilla tai Williamsilla olisi ollut varmasti parempi kuin Alfa Romeolla. Keke Rosberg ja Michele Alboreton oletettiin olevan erittäin kovassa vedossa vapaasti hengittävillä autoilla.
Suomessa Monzan kilpailu oli suorana vain radiossa kilpailupäivänä. Sitä selostivat klo 16.30 alkaen Raimo Häyrinen ja Matti Lammi. Illalla TV2:lla tuli Urheilutunnilla kooste selostajana Juha Jokinen. Näin ollen kilpailupäivänä nähtiin vain kooste tv:ssä ja suora lähetys radiossa. Toki HTV:n BBC:n verkossa kilpailun näki suorana. Kilpailu itsessään oli varsin tylsä sillä Rene Arnoux onnistui nousemaan kärkeen ja ei luopunut Ferrarien ahdistelusta huolimatta koko iltapäivänä paikastaan. Arnoux voitti Tambayn ollessa toinen ja Andretti oli kolmas kilpailussa.
Mestaruustaistelussa Rosberg ei pitänyt todennäköisenä mestaruuden ratkeamista Monzassa sillä rata oli tehty turbomoottoreille ja niiden keskeyttämisen varaan alkukauden tapaan ei enää kannattanut laskea mitään. Mestaruustaistelu päättyi Niki Laudan ja Alain Prostin osalta jarrujen pettämiseen ja polttoainesyöttöön. Sen jälkeen taistelussa olivat enää vain John Watson ja Rosberg.
Keken autosta lensi kilpailun aikana takasiiveke ja Keke joutui menemään varikolle yli 2 minuutin siivenvaihtoon. Keke oli karkeasti kiroillut varikolle takarenkaan vaihtamista, mutta takasiiveke puuttui. Renkaan menemistä epäili myös Juha Jokinen kun auto oli alkanut kääntyillä epätavallisesti jo hetkeä myöhemmin kun siipi oli poissa. Varikkokäynti pudotti Keken sijalle 15:sta ja siitä Keke nousi 8:nneksi mutta kierrokset loppuivat kesken.
Watson oli jäänyt juuri ja juuri neljänneksi. Watsonin jääminen viidenneksi olisi tiennyt Kekelle jo mestaruutta. Ratkaisu jäi siis Las Vegasiin. Keke oli pettynyt, mutta kaikki tulisi ratkeamaan parkkipaikalla. Vuoratun nuoraneliön sisällä ajaminen oli aivan eri kokemus kuin millään muulla radalla ajaminen. Radalla ajettiin vastapäivään ja lämpötila oli polttavan kuumaa ja Piquetin viime vuonna saama nestehukan aiheuttama pyörtyminen ja huono olo olivat kaikkien muistissa.
Radan olojen simulointi ei myöskään onnistunut kovin hyvin sillä olosuhteet ja koko rata olivat autourheilijapiireissä vain valtava vitsi. YLE:llä luvattiin näyttää kilpailun jälkeen kauden viimeinen ja maailmanmestaruuden ratkaiseva kilpailu suorana. YLE:n sekoilut tiedettiin ja Monzan kilpailukin nähtiin myöhemmin ilman erikoisempia ilmoituksia kokonaisena jälkikäteen TV1:n puolella. Radiossakin kilpailu luvattiin lähettää suorana.
Radiossa kilpailuja oli tullut kauden aikana aiemminkin, mutta niitä ei ollut juurikaan ilmoitettu ja niiden selostukset ja asenne niihin oli mitä oli. Monzassa kisaa kuitenkin selostettiin tarmokkaasti ja Häyrinen ja Lammi olivat aiemminkin selostaneet kilpailuja. Suomessakin alettiin toivoa Kekestä maailmanmestaria ja tietysti myös kilpailuseurannan paranemista ensi kaudeksi.
Hänkin joutui menemään sairaalaan ja sen jälkeen tehokuntoutukseen. Enzolla oli vain kaksi vaihtoehtoa kuljettajaksi. Testikuljettaja Dario Benuzzi tai sitten Mario Andretti. Lyhyen miettimisen jälkeen Enzo valitsi Andrettin. Andretti oli ollut kotonaan leikkaamassa ruohoa kun puhelin soi Italiasta. Ferrari tiedusteli halukkuutta ajaa Monzassa. Andretti totesi tarjouksen olevan kuin kermaa kissalle.
Jo kauden aikana Enzo oli kysellyt Andrettia ajamaan Villeneuven kuoltua ja Pironin loukkaannuttua. Aikaisin tarjous oli heti Long Beachin jälkeen. Tuolloin Andrettin korvaussumma menetetyistä Indycarin kisoista oli liian suuri. Näin ei enää kauden lopulla ollut ja se oli kermaa Enzolle. 60 000 dollaria kilpailulta ei ollut enää niin kallis pala ja huippukuskia tarvittiin.Sääli oli kuitenkin se, että Dario Benuzzi ei saanut tilaisuutta tehdä edes debyyttiä kauden aikana huolimatta testailuistaan ja siitä että kuljettajien kuoltua ja loukkaannuttua hänen vastuunsa tallin testeistä ja ajoista yleensä oli merkittävää. Tosin Benuzzin paikan teki lopullisesti tarpeettomaksi kuntoutunut, mutta yhä niskaansa valittava Tambay.
Kermaa Andretti oli myös järjestäjille sillä pääsyliput olivat nousseet ja Ferrarilla ei ollut enää Villeneuvea jota tifosot kannattivat. Ennen Andrettin ajoa näytti siltä että Monzan katsomot jäisivät ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin todella vähäiseen käyttöön sillä niin paljon oli Ferrarin kannattajien halukkuus pudonnut Villeneuven kuoleman ja Pironin loukkaantumisen takia.
Kuultuaan Andrettin ajavan kilpailussa lippuja joutui jonottamaan ja valtavassa ihmisjonossa tallaantumisen vaara oli suuri. Lopulta katsojia oli 200 000-300 000. Kilpailuun oli herätty Suomessakin sillä Kekellä oli mahdollisuus varmistaa mestaruus. Lauantaina katsojien valtavaksi riemuksi paalulle ajoi Virallisissa harjoituksissa Andretti. Andrettin ajotaidot huomioiden monien mielestä kausi Ferrarilla tai Williamsilla olisi ollut varmasti parempi kuin Alfa Romeolla. Keke Rosberg ja Michele Alboreton oletettiin olevan erittäin kovassa vedossa vapaasti hengittävillä autoilla.
Suomessa Monzan kilpailu oli suorana vain radiossa kilpailupäivänä. Sitä selostivat klo 16.30 alkaen Raimo Häyrinen ja Matti Lammi. Illalla TV2:lla tuli Urheilutunnilla kooste selostajana Juha Jokinen. Näin ollen kilpailupäivänä nähtiin vain kooste tv:ssä ja suora lähetys radiossa. Toki HTV:n BBC:n verkossa kilpailun näki suorana. Kilpailu itsessään oli varsin tylsä sillä Rene Arnoux onnistui nousemaan kärkeen ja ei luopunut Ferrarien ahdistelusta huolimatta koko iltapäivänä paikastaan. Arnoux voitti Tambayn ollessa toinen ja Andretti oli kolmas kilpailussa.
Mestaruustaistelussa Rosberg ei pitänyt todennäköisenä mestaruuden ratkeamista Monzassa sillä rata oli tehty turbomoottoreille ja niiden keskeyttämisen varaan alkukauden tapaan ei enää kannattanut laskea mitään. Mestaruustaistelu päättyi Niki Laudan ja Alain Prostin osalta jarrujen pettämiseen ja polttoainesyöttöön. Sen jälkeen taistelussa olivat enää vain John Watson ja Rosberg.
Keken autosta lensi kilpailun aikana takasiiveke ja Keke joutui menemään varikolle yli 2 minuutin siivenvaihtoon. Keke oli karkeasti kiroillut varikolle takarenkaan vaihtamista, mutta takasiiveke puuttui. Renkaan menemistä epäili myös Juha Jokinen kun auto oli alkanut kääntyillä epätavallisesti jo hetkeä myöhemmin kun siipi oli poissa. Varikkokäynti pudotti Keken sijalle 15:sta ja siitä Keke nousi 8:nneksi mutta kierrokset loppuivat kesken.
Watson oli jäänyt juuri ja juuri neljänneksi. Watsonin jääminen viidenneksi olisi tiennyt Kekelle jo mestaruutta. Ratkaisu jäi siis Las Vegasiin. Keke oli pettynyt, mutta kaikki tulisi ratkeamaan parkkipaikalla. Vuoratun nuoraneliön sisällä ajaminen oli aivan eri kokemus kuin millään muulla radalla ajaminen. Radalla ajettiin vastapäivään ja lämpötila oli polttavan kuumaa ja Piquetin viime vuonna saama nestehukan aiheuttama pyörtyminen ja huono olo olivat kaikkien muistissa.
Radan olojen simulointi ei myöskään onnistunut kovin hyvin sillä olosuhteet ja koko rata olivat autourheilijapiireissä vain valtava vitsi. YLE:llä luvattiin näyttää kilpailun jälkeen kauden viimeinen ja maailmanmestaruuden ratkaiseva kilpailu suorana.
YLE:n sekoilut tiedettiin ja Monzan kilpailukin nähtiin myöhemmin ilman erikoisempia ilmoituksia kokonaisena jälkikäteen TV1:n puolella. Radiossakin kilpailu luvattiin lähettää suorana.Radiossa kilpailuja oli tullut kauden aikana aiemminkin, mutta niitä ei ollut juurikaan ilmoitettu ja niiden selostukset ja asenne niihin oli mitä oli. Monzassa kisaa kuitenkin selostettiin tarmokkaasti ja Häyrinen ja Lammi olivat aiemminkin selostaneet kilpailuja. Suomessakin alettiin toivoa Kekestä maailmanmestaria ja tietysti myös kilpailuseurannan paranemista ensi kaudeksi.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Seuraava ei kuulu Keken kauteen, mutta on kuitenkin saman aikakauden juttuja. Anteeksi vain siis seuraava off-topic.
Goodyearilla oli kaudella 1983 rengasuudistus sadekelin renkaisiin. Uuden sukupolven saderenkaita joita oltiin kehitetty jo vuoden verran tulivat käyttöön Monacoon. Nämä uuden sukupolven saderenkaat opittiin tuntemaan Krokotiili-renkaina sillä niiden kuvio muistutti krokotiilin suomuista selkänahkaa. Niiden virallinen nimi oli Aquatro.
Aquatro-rengas koostui kolmesta rengassidoksesta ja niiden umpikumipatjoista jotka olivat liitetty ristikudoksilla. Uudet sadekelinrenkaat poistivat vettä vähemmän kuin edeltäjänsä, mutta olivat parempia ajettavuudeltaan. Monacossa niiden debyytissä ei käynyt hyvin kuin rata kuivui nopeasti ja ne sulivat alle.
Seuraavalla kaudella 1984 kehitettiin saman Kroko-renkaan vyöseos joka korvasi ristikudosrenkaan Zolderin viikonloppuna. Vyörenkaassa oli samanlainen kuviointi ja umpikumipatjat olivat nyt sidottu karbidikuiduilla ja muilla liitännäisaineilla eräänlaisksi vöiksi. Rakenne pidettiin rengasmuutosta lukuunottamatta samanlaisena.
Goodyearin ongelmana oli vain se, että valmistajan saderenkaat olivat varsin yksinkertaisia ratkaisuiltaan ja kun ne olivat umpikumia niin ne eivät sallineet jäähdytystä ja niitä ei myöskään kehitetty muutamia kausittaisia päivityksiä lukuunottamatta millään lailla.
Lopputuloksena oli kehityksessä muiden valmistajien saderenkaisiin nähden vanhanaikaisuus ja ongelmia heti mikäli ajettiin vähänkin kuivuvalla radalla. Vedenpoistokyvyssä ja patjojen vedenimemiskyky oli kuitenkin huippuluokkaa jota ei varmasti ihan hetkeen tulla nykyisessäkään F1:ssä näkemään.
Rengasvalmistajalla toki olisi mahdollisuus tehdä sellaisia renkaita kuin nämä olivat, mutta FIA on ehtinyt vuosien kuluessa kieltää joitakin renkaiden rakennusaineita ja Goodyear ei ainakaan enää kovin laajamittaisesti valmista näitä Aquatro tai Quatro-renkaita. Lopulta kauden 1990 jälkeen Goodyear päivitti renkaat Quatro-renkaiksi.
Sadetesteissä ne osoittautuivat paremmiksi ja suorilla niillä pääsi kovempaa. Mutkissa ne olivat kuitenkin huonommat tai hitaissa vauhdeissa kuin Aquatro-renkaat. Ne olivat ratkaisultaan samanlaisia, mutta niissä oli nyt neljä patjaa kolmen sijaan ja ne olivat huomattavasti kevyempiä, mutta silti erittäin raskaita painoltaan.
Vedenpoistokyky oli jonkin verran heikompi kuin Aquatrossa, mutta niiden keveys ja parempi mutkapito sateessa tekivät siitä paremman renkaan. Aquatron renkaan ilmanvastus oli hirvittävä verrattuna Quatro-renkaisiin puhumattakaan nykyaikaisista sadekelin renkaista.
Lisäksi niiden paino lisäsi vastusta ja downforcen menetystä sateella Quatro-renkaaseen verrattuna oli 33 %. Vauhdillisesti se hävisi sateella vain 1-3 sekuntia Quatro-renkaille, mutta aerodynaamiset tappiot huomioiden jopa 5-7 sekuntia. Se teki autosta sateella hitaamman ajaa ja myös puskevamman. Tosin sillä sitten pysyi katastrofikelissä paremmin radalla.
Kuivalla kelillä tulos oli enemmän kuin 10 sekuntia Quatro-saderenkaan hyväksi ja 30 sekuntia kuivan kelin D-seoksen hyväksi. Kaudella 1991 Quatro-renkaat olivatkin parempia sateella poislukien Adelaidea. Kaudella 1989 Aquatrolla oli myös erittäin vaikeaa ajaa Adelaiden sateessa.
Goodyearilla oli kaudella 1983 rengasuudistus sadekelin renkaisiin. Uuden sukupolven saderenkaita joita oltiin kehitetty jo vuoden verran tulivat käyttöön Monacoon. Nämä uuden sukupolven saderenkaat opittiin tuntemaan Krokotiili-renkaina sillä niiden kuvio muistutti krokotiilin suomuista selkänahkaa. Niiden virallinen nimi oli Aquatro.
Aquatro-rengas koostui kolmesta rengassidoksesta ja niiden umpikumipatjoista jotka olivat liitetty ristikudoksilla. Uudet sadekelinrenkaat poistivat vettä vähemmän kuin edeltäjänsä, mutta olivat parempia ajettavuudeltaan. Monacossa niiden debyytissä ei käynyt hyvin kuin rata kuivui nopeasti ja ne sulivat alle.
Seuraavalla kaudella 1984 kehitettiin saman Kroko-renkaan vyöseos joka korvasi ristikudosrenkaan Zolderin viikonloppuna. Vyörenkaassa oli samanlainen kuviointi ja umpikumipatjat olivat nyt sidottu karbidikuiduilla ja muilla liitännäisaineilla eräänlaisksi vöiksi. Rakenne pidettiin rengasmuutosta lukuunottamatta samanlaisena.
Goodyearin ongelmana oli vain se, että valmistajan saderenkaat olivat varsin yksinkertaisia ratkaisuiltaan ja kun ne olivat umpikumia niin ne eivät sallineet jäähdytystä ja niitä ei myöskään kehitetty muutamia kausittaisia päivityksiä lukuunottamatta millään lailla.
Lopputuloksena oli kehityksessä muiden valmistajien saderenkaisiin nähden vanhanaikaisuus ja ongelmia heti mikäli ajettiin vähänkin kuivuvalla radalla. Vedenpoistokyvyssä ja patjojen vedenimemiskyky oli kuitenkin huippuluokkaa jota ei varmasti ihan hetkeen tulla nykyisessäkään F1:ssä näkemään.
Rengasvalmistajalla toki olisi mahdollisuus tehdä sellaisia renkaita kuin nämä olivat, mutta FIA on ehtinyt vuosien kuluessa kieltää joitakin renkaiden rakennusaineita ja Goodyear ei ainakaan enää kovin laajamittaisesti valmista näitä Aquatro tai Quatro-renkaita. Lopulta kauden 1990 jälkeen Goodyear päivitti renkaat Quatro-renkaiksi.
Sadetesteissä ne osoittautuivat paremmiksi ja suorilla niillä pääsi kovempaa. Mutkissa ne olivat kuitenkin huonommat tai hitaissa vauhdeissa kuin Aquatro-renkaat. Ne olivat ratkaisultaan samanlaisia, mutta niissä oli nyt neljä patjaa kolmen sijaan ja ne olivat huomattavasti kevyempiä, mutta silti erittäin raskaita painoltaan.
Vedenpoistokyky oli jonkin verran heikompi kuin Aquatrossa, mutta niiden keveys ja parempi mutkapito sateessa tekivät siitä paremman renkaan. Aquatron renkaan ilmanvastus oli hirvittävä verrattuna Quatro-renkaisiin puhumattakaan nykyaikaisista sadekelin renkaista.
Lisäksi niiden paino lisäsi vastusta ja downforcen menetystä sateella Quatro-renkaaseen verrattuna oli 33 %. Vauhdillisesti se hävisi sateella vain 1-3 sekuntia Quatro-renkaille, mutta aerodynaamiset tappiot huomioiden jopa 5-7 sekuntia. Se teki autosta sateella hitaamman ajaa ja myös puskevamman. Tosin sillä sitten pysyi katastrofikelissä paremmin radalla.
Kuivalla kelillä tulos oli enemmän kuin 10 sekuntia Quatro-saderenkaan hyväksi ja 30 sekuntia kuivan kelin D-seoksen hyväksi.
Kaudella 1991 Quatro-renkaat olivatkin parempia sateella poislukien Adelaidea. Kaudella 1989 Aquatrolla oli myös erittäin vaikeaa ajaa Adelaiden sateessa.CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Kaudella 1982 10 päivää ennen H-hetkeä Las Vegasissa YLE:llä ja MTV:llä oli tiukat neuvottelut Keken viimeisen kilpailun näyttämisestä suorana. Sen lähettäminen kokonaisena uhkasi viedä MTV:n illan ohjelma-ajan etsiväsarjoilta johon kuului myös Magnum.
YLE kuitenkin halusi näyttää viimeisen mestaruuden ratkaisevan kilpailun suorana mikäli mahdollista. Samaan aikaan YLE:llä oli oma toinen ongelmansa kauden 1983 lähetyksistä. Varsinaisia televisioitavia ja radioitavia kilpailuja ei ollut kuin 2, mutta varalta oli useampi kappale lähetyksiä. Radioon oli varalta yksi lähetys kaudella.
Kolmas ongelma liittyi Bernien tekemään kaappaukseen EBU:n kanssa. YLE oli solminut vain Concorde-sopimuksen vuoden 1982 alussa, mutta kieltäytynyt allekirjoittamasta Bernien velvoitetta EBU:n kanssa joka olisi tarkoittanut laajempaa F1:n näyttämistä. Keken mahdollinen mestaruus pakotti YLE:n kuitenkin harkitsemaan asiaa.
Viimeinen neljäs haaste tuli HTV:ltä joka alkoi neuvotella isommalla tarjouksella F1:siä itselleen. Jo edeltävällä kaudella HTV:llä oli tullut BBC:n jakeluverkossa kisoja ja vaikka kaapelitelevision uhka oli toistaiseksi erittäin pieni niin 100 000 katsojan mahdollinen lisääntyminen kaudelle 1983 ei miellyttänyt YLE:ä. YLE:llä riitti siis pohdittavaa ja pian tulisi kuitenkin vain pettymys.
YLE kuitenkin halusi näyttää viimeisen mestaruuden ratkaisevan kilpailun suorana mikäli mahdollista. Samaan aikaan YLE:llä oli oma toinen ongelmansa kauden 1983 lähetyksistä. Varsinaisia televisioitavia ja radioitavia kilpailuja ei ollut kuin 2, mutta varalta oli useampi kappale lähetyksiä. Radioon oli varalta yksi lähetys kaudella.
Kolmas ongelma liittyi Bernien tekemään kaappaukseen EBU:n kanssa. YLE oli solminut vain Concorde-sopimuksen vuoden 1982 alussa, mutta kieltäytynyt allekirjoittamasta Bernien velvoitetta EBU:n kanssa joka olisi tarkoittanut laajempaa F1:n näyttämistä. Keken mahdollinen mestaruus pakotti YLE:n kuitenkin harkitsemaan asiaa.
Viimeinen neljäs haaste tuli HTV:ltä joka alkoi neuvotella isommalla tarjouksella F1:siä itselleen. Jo edeltävällä kaudella HTV:llä oli tullut BBC:n jakeluverkossa kisoja ja vaikka kaapelitelevision uhka oli toistaiseksi erittäin pieni niin 100 000 katsojan mahdollinen lisääntyminen kaudelle 1983 ei miellyttänyt YLE:ä. YLE:llä riitti siis pohdittavaa ja pian tulisi kuitenkin vain pettymys.