Ei varsinaisesti kuulu Keken kauteen, mutta laitetaan kuitenkin vähän rengastietoa tähän toikkiin:
Kaudella 1984 renkaat muuttuivat F1:ssä siten, että Goodyearilla ne pysyivät enimmäkseen samoina kuin ennen. Muutokset koskivat kilpailijoita. Pirelli ryhtyi valmistamaan kahden seoksen sijaan kolmea rengasseosta.
Lyhytjyväinen rengas muuttui pehmeäksi renkaaksi. Pitkäjyväinen rengas muuttui kovaksi renkaaksi ja uusi rengasseos oli Ristijyväinen rengas johon oli yhdistetty molempien aiempien rengasseosten hyviä puolia ja lisäksi liitetty uusia ristikkäisiä kuviokerroksia.
Näiden oletettiin tuovan lisää nopeutta mutkiin ja keventävän auton kääntösuhdetta rataan. Ristijyväinen rengas vastasi käytännössä B-rengasta ja C-rengasta Goodyearin puolella. Renkaiden kirjainyhdistelmät olivat ensi kertaa Pirellillä käytössä ja ne olivat S, M ja H. Saderengas oli R-kirjaimella varustettu.
Aika-ajon renkaisiin ja harjoituksen renkaisiin ei tullut erityistä merkintää paitsi se, että harjoitusrenkaita nimitettiin puurenkaiksi millä ei ollut mitään tekemistä ikivanhojen Puurenkaiden kanssa. Michelin sen sijaan ryhtyi mystiseksi rengasvalintojen suhteen.
Sen rengasseokset tunnettiin nimillä T1, T2 ja T3. Niiden ranskankieliset nimet olivat P1, P2 ja P3. Ne kukin vastasivat renkaan kovuutta. Pehmein rengas oli Lyhyen vyön renkaan jälkeläinen ja T2-seos oli uusi seos mikä oli käytännössä keskikova rengas.
T3 oli uusi kova rengas sillä entinen kova rengas muutettiin harjoitusrenkaaksi. Legendaarinen Enduro-rengas oli Harjoitusrengas Michelinillä kaudella 1984. T3 oli taas vuorostaan heikennetty versio entisestä Endurorenkaasta. Pirellin ja Michelinin uudet seokset kestivät kolmanneksen vähemmän kuin kovemmat renkaat ja kolmanneksen enemmän kuin pehmeät renkaat. Ne olivat keskimäärin astetta kovempia kuin Goodyearin kaksi heikompaa seosta ja T3 oli kovempi kuin B-seos, mutta heikompi kuin A-seos. Pirellin H-seos oli hieman heikompi kuin Goodyearin B-seos.
Näiden lisäksi ja muiden rengasvalmistajien yllätykseksi Michelin ryhtyi valmistamaan kahta erillistä sadekelin rengasta. LR-seos oli käytännössä Kevyen sateen rengas jossa oli kevyet vyöliitokset ja kevyt kuvio. LR-renkaalla pystyi ajamaan kostealla ja märällä radalla.
Kuivalla radalla ei pystynyt ajamaan sillä kauan ja suuressa sateessa sen vedenottokyky suhteellisen suuresta pitoisuudesta huolimatta täyttyi nopeasti, mutta kuivuvalla radalla sillä pystyi ajamaan kauankin.
Michelin oli pitänyt huolen siitä, että lämpötila pysyisi vakaana niin kauan kuin radalla olisi sopiva määrä vettä. Sillä pystyi ajamaan myös ajolinjan ulkopuolella hyvin sillä se ei itsessään ollut kovin liukas.
Käytännössä LR-rengas oli nykyisen välikelin renkaan esi-isä. Rengasvalmistajan idea välikelinrenkaista jäi hyödyntämättä sääntömuutoksen kielteisyyden ja toimitalon vetäytyessä F1:stä kauden jälkeen. Lisäksi rengasvalmistaja ei nähnyt hyötyä eikä tarvetta valmistaa paljoa erikoisia renkaita kun oli jo olemassa varsinaisia saderenkaita.
Ero nykyiseen välikelin renkaisiin oli kuitenkin se, että rengas oli kuitenkin tarkoitettu suurin osin kevyelle sateelle ja jo valmiiksi kunnolla märälle radalle. LR-renkaan erotti tuon ajan saderenkaasta varsinaisesti vain siitä, että se oli hieman harmahtavampi ja kuvioa siinä oli vähemmän.
Lisäksi Michelinillä oli tavallinen tai tälle kaudelle kovennettu HR-rengas eli raskaan sateen rengas. Tähän renkaaseen edelliseen kauteen verrattuna oli vain suurennettu sen vedenottokykyä. Myös raskaampi kuvio erotti sen toisesta saderenkaasta. Lisäksi sen vyöliitosta oli kovennettu minkä tarkoitus oli estää lämmön karkaamista ja lisäksi estää sen tulemista radan kuivuessa.
Goodyearilla harjoituksissa käytettiin enemmän valmiiksi kovempaa AA-rengasta ja harvoin Harjoitusrenkaita. Harjoitusrenkaat olivat erittäin kestäviä renkaita ja talvitesteissä niiden käyttö oli suurta, mutta kilpailukaudella niiden kovuus ja heikko lämpeneminen aiheuttivat sen että ne eivät olleet kovinkaan hyviä.
Lisäksi häntäpään hitaimilla tiimeillä oli viimeistä kertaa tarjolla umpisurkeita Puurenkaita joissa oli jopa massatuotanto-autojen kumia rakennusaineena.