F1 Kausikooste -82

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Doningtonissa Keke oli testaillut kuusipyöräistä Williamsia pian mestaruutensa jälkeen, mutta FISA keksisi Rosbergin mielestä varmasti pian jonkin keinon kieltää sen käytön kilpailuissa. Pian tulikin Pariisista viesti, että Williams ja muut tallit joutuisivat luopumaan kuusipyöräisistä autoistaan.

F1:stä haluttiin tehdä neljä pyörää sisältävä kilpa-autojen kuninkuusluokka myös virallisesti. Sen kieltäminen oli Williamsille ison rahan menoa ja pettymys.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kausikoosteeni on nyt kirjoitettu loppuun myös Las Vegasin osalta. Jonkin verran vielä saattaa joitakin lisäyksiä tulla ja tietenkin korjauksia mahdollisesti. Pitää vain miettiä sitä, että pitäisikö laittaa kauden tapahtumat omalle nettisivulleen vai sitten julkaista tähän toikkiin.

Nettisivun ehtii vielä hyvin pystyttää ja varsin pian se olisi valmis. Suurin ongelma on vain se, että pitäisikö tapahtumien keskittyä kuvaamaan kauden tapahtumia kilpailuviikonlopuilta vaiko sitten koko kauden jokaista tapahtumaa kuvaavaksi. Se asia pitää vielä ratkaista. Ehdotuksia otetaan kuitenkin vastaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kauden 1981 viimeinen kilpailu piti olla alkuperäisen kalenterin mukaan Watkins Glenissä. Kilpailu oli kuitenkin peruttu jo toukokuussa talousvaikeuksien takia ja kauden päätöstä oli muutenkin siirretty 13 päivää alkuperäisestä kauden päätöksestä Las Vegasiin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ei varsinaisesti kuulu Keken kauteen, mutta kaudella 1982 luotiin kuitenkin keskusteluita Virallisten Harjoitusten eli Aika-ajon muuttamiselle. Kaudella 1983 renkaiden heikkoudesta käyty keskustelu huipentui moniin erilaisiin ehdotuksiin aika-ajon parantamisesta.

Yksi vaihtoehto olisi ollut siirtyä Indycarin neljän kierroksen aika-ajoon jonka Balestre esti. Ajatus tuli talleilta. Tallit hylkäsivät vuorostaan Balestren ehdottaman yhden kierroksen aika-ajon koska sen ajatuksena oli kieltää aika-ajon renkaat.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Toinen ehdotus oli laittaa kierrokset Amerikan NASCAR:in mukaan autojen keskinopeuden perusteella ja parhaimman kierroksen erotuksen mukaan. Tallit tyrmäsivät hankkeen järjettömänä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ehdotusten jatkona kaudelle 1984 tai siitä eteenpäin oli myös paalupaikan saaminen kierrosten keskiarvojen erotuksella. Tallit tyrmäsivät ehdotuksen.

Sen jälkeen ehdotettiin harjoitusten kierrosmäärää rajoitettavaksi 20 kierrokseen ja Virallisissa Harjoituksissa 10 kierrokseen tai 20 kierrokseen mikäli kaksi Virallista Harjoitusta pidettäisiin.

Tallit harkitsivat asiaa, mutta kieltäytyivät ehdotuksesta kun isot tallit vastustivat päätöstä. Pienistä talleista Tyrrell oli vankin kannattaja idealle.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Näiden lisäksi harkittiin myös ajajille erikseen järjestettävää testijaksoa ennen Harjoituksia jossa saisi ajaa 10 kierrosta. Siihen tallit eivät myöskään suostuneet.

Brands Hatchin aikoihin FISA harkitsi ehdotusta muuttaa Virallisten Harjoitusten tuloksia siten, että vain huonoin ja paras kierros laskettaisiin tai tallien päästessä sopuun vain tietty määrä kierroksia huomioitaisiin ja niistä muodostettaisiin erotusten perusteella paalupaikkaan oikeuttava aika.

Päätös kaatui omaan monimutkaisuuteensa. Edellisen kauden yllätysten myötä kaudeksi 1983 FISA harkitsi myös voiton korostusta ja paalupaikkapisteitä harkittiin myös lajiin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Viimeisiä yrityksiä oli laittaa Virallisissa Harjoituksissa Mikroautojen MM-sarjan tapaan radalle tekemään kierroksia ja niiden perusteella aikalaskentaa. Tallit tyrmäsivät idean ja varoittivat FISA:a niiden kärsivällisyyden loppumisesta. Kauden 1984 jälkeen asiaan olisi tultava muutos. Kaksi satsia oli riittämätön määrä aika-ajon renkaita.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Viimeinen yritys FISA:lta muuttaa Virallisia Harjoituksia oli hieman ennen Kyalamin kilpailua. Kaudesta 1985 eteenpäin aika-ajoista tulisi varsin mielenkiintoiset.

Ensimmäinen ehdotus mallista olisi ollut kaksiosainen ajo jossa olisi ollut sallittu ajaa kisarenkailla 10 kierrosta kahteen ajoon ja vain yksi satsi aika-ajon renkaita olisi annettu käyttöön. Näistä kierroksista neljä olisi ajettu ensimmäisenä päivänä ja loput kuusi toisena päivänä.

Aika-ajon renkaat sai käyttää milloin vain. Näiden kierrosten perusteella määräytyisi paalupaikka. Ajon ideana oli kuitenkin se, että kisarenkaita ei olisi saanut vaihtaa alleen ja kierrosten loputtua olisi pitänyt joko lopettaa siihen tai sitten lähteä aika-ajon renkailla jatkamaan.

Tallien mielestä ehdotusta olisi pitänyt muuttaa, mutta suunta rajatusta aika-ajosta oli toki astetta parempi kuin aiemmat ehdotukset.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Lopullinen ehdotus FISA:lta kaudelle 1985 Virallisten Harjoitusten suhteen oli itse asiassa erittäin mielenkiintoinen näin jälkikäteen ajateltuna. Myöhemmin ehdotuksesta kenties kehittyi tämän hetken aika-ajon järjestelmäkin. F1:ssä olisi ehdotuksen tullessa hyväksytyksi ollut hyvin mielenkiintoinen aika.

Harjoituksista olisi tullut vain yhden päivän ja 20 kierroksen rajoitettu ajo. Aika-ajosta olisi tullut sen sijaan myös yhden päivän veto. Aika-ajossa olisi ollut kaksi osiota joiden osuus olisi ollut 20 minuuttia ja niiden siirtymäaika olisi ollut 15 minuuttia. Niiden lisäksi olisi ollut 5 minuutin siirtoaika. Yhteensä aika-ajo olisi kestänyt tunnin ja ollut yksi ainoa. Kierroksia aika-ajon jaksoihin olisi ollut käytettävissä 20 ja yksi satsi aika-ajon renkaita.

Siirtoaika oli mielenkiintoinen elementti. Sen tarkoitus olisi ollut estää hirveitä liikenneruuhkia ja antaa mekaanikoille ja ajajalle 5 minuuttia aikaa päättää olosuhteet ja radalle lähdön järkevyyttä. Kauden 1982 ja kauden 1983 aikana oli valitettu aika-ajon aikaisesta liikenneruuhkasta. Se vei tilaisuuksia tehdä aika ja oli johtanut välillisesti Gilles Villeneuven kuolemaan. Siitä haluttiin päästä eroon.

Siirtoajalla oli nimenomaan tarkoitus antaa kisailijoille mahdollisimman paljon aikaa ajaa välimatka jotta toinen olisi päässyt vapaalle uralle. Ensimmäisellä osuudella 10 kierroksen määrästä 4 sai ajaa ensimmäisellä yrittämällä ja toisella yrittämällä sai ajaa 6. Siirtojen välillä oli sallittu vaihtaa renkaat FISA:n nuivasta suhtautumisesta huolimatta. Se olisi halunnut vaihtaa ne vasta kaiken päätteeksi ennen viimeistä yritystä aika-ajon renkailla. Sen ajateltiin olevan liian vaarallista.

Hyväksynnän jälkeen tuli kysymys ajajien liikkeelle lähdöstä. Ensimmäisellä osiolla sovittiin 4 auton kerralla lähdöstä radalle ja sen jälkeen olisi ollut radasta riippuen 1-5 minuuttia aikaa seuraavaan joukkoon ja sen jälkeen olisi jatkettu kunnes kaikki olisivat käyneet radalla. Toisen yrityksen jälkeen olisi ollut välitauko jonka jälkeen autot olisivat saaneet ajaa 6 kierrosta toisessa osiossa. Autojen määrä myös lisättiin 6 autoon radalla toisessa osiossa.

Aika-ajon renkailla yrittävien kohtalo olisi ollut tyly. Kierrosta ei olisi saanut aloittaa ennen kuin muut olisivat ajaneet kierroksensa ja vasta sen jälkeen olisi saanut ajaa kierroksensa. Toisella osiolla erikoisrenkailla oli sallittua ajaa hieman vapaammin noudattaen kuitenkin rataliikennettä. Kaikkien ajettua kierrosmääränsä olisi ollut sallittua ajaa yksi yritys aika-ajon renkailla.

Kilpailjoiden karsiutuminen olisi hoitunut entiseen tapaan vaikka ensimmäisellä osiolla hitaimmille ehdotettiinkin jo suoraa karsintaa ja toisella osiolla ehdotettiin vain kymmenen nopeimman ajamista 20:n sijaan. FISA olisi suostunut autojen määrän vähentämiseen, mutta pienimmät tallit vastustivat ehdotusta ja lopulta muidenkin tallien muutoshalut heikkenivät.

Koko idea lopulta olisi saattanut tuoda jotain hienoa ja ainakin mielenkiintoista ajoa lajiin, mutta tallit eivät halunneet luopua aika-ajon renkaista ja ehdotus oli Lotuksen, McLarenin ja Ferrarin mielestä myös liian monimutkainen toteuttaa. FISA:n mielestä asia olisi toki vaatinut aikaa, mutta olisi ollut tulevaisuuden kannalta parempi. Kabineteissa oli jo tuolloin kilpailua säännöistä. Lopulta tallit ehdottivat vain yksinkertaista 1-3 ylimääräisen aika-ajon rengassarjan tuomista kisoihin. Kyalamin jälkeen ehdotus haudattiin ja asiasta väännettäisiin kättä aina kauden 1984 loppuun saakka jolloin aika-ajon muuttuivatkin kaudeksi 1985 hieman erilaisiksi.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kauden 1982 alustava kalenteri kisoista oli jonkin verran erilainen kuin lopulta toteutunut versio kisoista. Buenos Airesin piti olla kilpailuna ja kauden päätöksen Las Vegasin piti olla alun perin myöhemmin. Hollannin kilpailu olisi ollut ennen Monzan kisaa ja Itävallan kilpailu olisi saattanut jäädä ajamatta hintakiistan vuoksi.

Dijonin kisaa varjostivat myös tv-kiistat eri maiden yhtiöiden välillä. Jotkut tv-yhtiöt olivat lähettäneet kisan lopulta vain maidensa radioista kun kisasta ei tullut riittävää siirtokorvausmaksua joita Bernie oli asiassa määrittänyt. Espanjan kisaa varjostivat taloushuolet ja radan ongelmat.

Itävallan kilpailu oli kuitenkin taattu varalta ajettavana kilpailuna mikäli Espanja ei selviäisi kalenteriin tai joku muu kilpailu peruuntuisi kauden mittaan. Kauden 1981 lopulla Alan Jonesin vetäydyttyä Australia ilmoitti vetävänsä varaosakilpailun paikkansa pois.

Adelaiden olisi pitänyt toimia näyttämönä kauden 1982 mahdolliselle viimeiselle kilpailulle sillä Australiaa haluttiin kokeilla mieluummin kuin Las Vegasin parkkipaikkaa. Siinä vaiheessa Watkins Glenin rataviranomaiset olivat jo olleet konkurssissa ja koko paikka oli talousvaikeuksissa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kauden 1983 alustavassa kalenterissa ei tapahtunut paljonkaan muutoksia. Merkittävin tapahtuma oli tosin Sveitsin peruuntuminen. Kisan järjestäjät olivat kolmatta kertaa peräkkäin riidelleet tv-yhtiöiden siirtokorvaussummista Bernien yhtiön kanssa. Muutenkin kilpailu vain peruttiin.

Kyalamin kisa siirtyi myös kauden avauskisasta kauden viimeiseksi tai toiseksi viimeiseksi kisaksi Las Vegasista riippuen. Las Vegasin peruunnuttua Kyalamista tehtiin päätöskilpailu. Meadowlands olisi ollut mukana ja varalta oli mukana Zolder ja Brands Hatch jossa sitten lopulta pidettiin Euroopan kilpailu Meadowlandsin paikalla.

Nürburgring olisi ollut varalta, mutta käytännössä rataa muokattiin uuteen muotoonsa ja Laudan onnettomuuden jälkeen radalle ei missään nimessä haluttu palata. Espanjassa oli talousvaikeuksia ja suunnitelmia kaikesta huolimatta palata kisakalenteriin.

Erikoisimpia Bernien ehdotuksia kisoiksi oli Neuvostoliiton Grand Prix Moskovassa tai sitten Pekingissä Kiinassa katuradalla. Neuvostoliiton neuvottelut olivat tosia. Kulissien takana haluttiin Itä-Eurooppaan uusi Grand Prix. Pekingiin suhtauduttiinkin sitten lähinnä huumorilla.

YLE:n tv-lähetyksistä kauden 1982 talven ja 1983 kevään aikana ilmoitettiin vain yhden Yhdysvaltain kilpailun tulevan televisiossa näytttettävän eli Meadowlandsin. Las Vegas jäisi televisioimatta ellei se olisi kauden päättävä kisa tai sitten jälleen mestaruuden ratkaiseva kilpailu. Meadowlands oli Monzan ohella myös radioitavien kisojen varasijalla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kauden 1984 alustavassa kalenterissa oli aikoinaan varsin paljon muutostekijöitä. Meadowlands piti ajaa 23.9 kauden aikana. Italian ja Hollannin kisat vaihtoivat hetkeksi paikkoja, mutta lopulta palasivat paikoilleen. Kauden päätös oli alustavissa kalentereissa pitkään auki. Espanja palasi kartalle Fuengirolan ratahankkeen myötä.

Jarama oli tuomittu liian vanhanaikaiseksi ja vaaralliseksi radaksi joten Espanjan piti miettiä uusi rata palaamista varten. Nyrren rata taas uudella lyhennetyllä osiolla oli ehdolla myös kauden päätöskisaksi tai toiseksi viimeiseksi kisaksi.

Belgian kisa ajettaisiin Zolderissa tai Spassa. Belgian autoklubin edustajien kokouksessa Zolder kieltäytyi isosta summasta huolimatta antamasta paikkaa Spalle vuoden 1984 kisan suhteen. Marraskuussa 1983 neuvotteluissa Bernien kanssa sovittiin, että kaudesta 1985 eteenpäin vastuu Belgian Grand Prixista siirtyy Spalle.

Zolder olisi varalta ajettava kilpailu vastaisuudessa. Silverstone jäi varakisaksi koska Euroopan kisasta ei ollut varmuutta ja Brands Hatchissa ajettaisiin Englannin Grand Prix. Dijonin kohtalo oli jälleen kiinni tv-kiistoista.

Lopulta Sveitsin viranomaiset sallivat ehdot Dijonin mukanaololle. Kilpailu ajettiin kuitenkin Ranskan kisan nimellä. Paul Ricard olisi pitänyt välivuoden vaikka kilpailu oli mukana varaosakilpailuna.

Näiden lisäksi viimeisenä yllätysnimenä varaosakilpailun paikalle tuli Portugali joka havitteli pysyvää kilpailua 2-3 vuoden sisään. Sitä pidettiin vielä tuolloin pötypuheena.

Vuoden päästä asia oli toinen kun Estorilissa ratkaistiin 0,5 pisteen erolla maailmanmestaruus. Niki Lauda vei sen Alain Prostilta viime hetkellä. YLE:llä oli myös tv-kisojen alustava kalenteri auki.

Kaudelta luvattiin televisioida ainakin 4 kilpailua. Monaco, Zolder/Spa, Meadowlands ja Fuengirola olisivat olleet alustavat lähetykset. Näiden lisäksi Nyrre ja Estoril olivat lähetyslistalla. Monaco ja Nyrre olisivat olleet TV1:n kisoja ja Zolder, Meadowlands ja Fuengirola TV2:n kisoja.

Meadowlands olisi saatettu edellisvuodesta poiketen lähettää TV1:n puolella. Meadowlandsin kerrottiin olleen myös radion varakisana ja lisäksi myös YLE:n kauden ainoa televisioitava Amerikan puolen kilpailu siinä vaiheessa.

Varaosakilpailuiden televisioinnit olisivat menneet TV2:n puolelta Span ja Estorilin merkeissä ja Dijonin ja Silverstonen kisat olisivat olleet TV1:n kisoja. Las Vegasin kisa oli viimeistään peruttu siinä vaiheessa.

Lopulta kauden lopun kisoja muutettiin jonkin verran ja Meadowlands peruttiin ja Fuengirola ei valmistunut joten sen paikalla ajettiin Estorilissa. Radion puolella YLE ilmoitti vähintään kahden kisan tulevan radiosta.

Kisoja ei mainittu, mutta Brands Hatchin ja Zandvoortin oletettiin olevan radioitavia kisoja. Niiden lisäksi myös varakilpailuna olisi ollut myös Meadowlands. Kauden päätöskilpailu saatettaisiin televisioida tai lähettää radiosta suorana.

Mahdollisesti mestaruuden ratketessa tai Keken ajaessa mestaruudesta kisa saatettaisiin näyttää suorana lähetyksenä television puolella. Kauden 1983 päätös Kyalamista tuli aikoinaan suorana TV2:n puolelta. YLE:n suunnitelmat muuttuivat kauden 1984 aikana vielä monta kertaa ja lähetyksiä ehdittiin muokata moneen otteeseen.

Lopulta kuitenkin ne koosteet mitä luvattiin lähettää kuitenkin toteutuivat. Radion puolella kisoja tuli kuitenkin lopulta 6. Rio de Janeiro, Kyalami, Imola, Dijon, Montreal ja Zandvoort tulivat radiosta aikoinaan suorana lähetyksenä kaudella 1984 selostajana Raimo Höyry Häyrinen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Tämä toikki saakin pian ensimmäisen osansa kisajuttujen osalta Keken kaudesta. Sitä ennen on kuitenkin vielä kolmen osan aloituspohjustus kauteen. Ensimmäisessä osassa käsittelen Keken edelliskautta ja sen ilmiöitä.

Toisessa osassa tuleekin sitten juttua enemmän näistä turboista ja muista kauden 1982 asioista ja viimeisessä kolmannessa osassa on sitten tapahtumat kaudelta ennen Kyalamia ja kauden alkua.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kauden 1982 kausikoosteen ensimmäinen osa tulee hyvin pian. Sitä ennen kuitenkin vielä kerran kertaus kausiennakosta ja sen prologista. Ensimmäinen osa koostuu kauden 1981 kertauksesta lyhyesti.

Siinä sivutaan myös Keken ajoja ja niihin suhtautumista Suomessa. Muista kisoista on siinä pieni yleiskuva ja iso kertaus Las Vegasista kaudelta 1981. Toisessa osa koostuu turbojen ja vapaastihengittävien koneiden taistelusta kaudella 1982 ja siinä osuudessa katsotaan myös Keken Williamsin testikautta 1981-1982.

Viimeinen kolmas osuus on kausiennakko alkavaan kauteen Kyalamista ja siinä sivutaan myös ajajia ja talleja. Kyalamin oma osuus on tarkoitus julkaista loppukuussa pysyen alkuperäiskauden tunnelmassa. Kisoista saa heittää sivuille muistoja ja keskustella sen kauden kisoista muutenkin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Pilkkaa ja keskeytyksiä

Tämä oli Keken kausi 1981 suomalaisittain. Maailman radoilla asiat eivät muutenkaan olleet hyvin. Keke Rosberg on suurten otsikoiden mies. Niin tiesi kertoa Helsingin Sanomat ennen kauden 1981 alkua. Keken innostuneisuus oli tartuttanut optimismin myös lehtimiehiin ja tv-puolellakin alettiin kiinnostua Keken ajoista. Kaudella 1981 HTV alkoi lähettämään kisoja BBC:n kautta ja niiden lisäksi kisoista kauden mittaan näkyi myös suomenkielisiä lähetyksiä.

Kisoja Suomen televisiossa?

Merkittävin ohjelma HTV:n f1-lähetyksistä oli kuitenkin HTV:n Grand Prix-ohjelma joista jokainen kilpailu näkyi aikoinaan tunnin mittaisena koostelähetyksenä. Muutama suurempi lähetys HTV:llä nähtiin myös kauden mittaan. YLE:llä taas kiinnostuneisuus oli satunnaista parhaimmillaankin vaikka joitakin kisoja kuten Brasilia ja Monaco tuli televisioitua. Myös kauden päätös Las Vegasista näytettiin erittäin myöhään yöllä koosteena parin siirtelyn jälkeen. Urheilutunnilla F1 oli sivuaihe poislukien Monacoa ja tietoja ei kisoista usein lehdissä kerrottu.

IS:n otsikoissa oli vain tämäntyyppisiä otsikoita: Keke - Selitysten mestari, Ihmevika Keken autossa: vaihdekeppi katkesi ja Rosberg keskeytti puolivälissä.
Kisoissa pyörivät radion puolellakin satunnaiset selostajat vaikka pääselostajina toimivat Höyry Häyrinen ja Matti Lammi. TV:n puolella lippua korkealla piti lähinnä Juha Jokinen ja Brasiliassa Jokisen paikalla TV2:lla selosti Urpo Vihervaara.

Vaikeuksia kisoissa hyvästä alusta huolimatta

Kauden aloitus hämäsi taas. Keke oli neljäs kun lopulta Kyalamin kisalta vietiin arvo mestaruustaulukossa. Helmat poistettiin autosta ja Fittipaldi oli painajainen ajaa. Suomessa vain luultiin kaiken olevan Kekestä itsessään kiinni. Myöhemmin Keke purki tuntojaan kausikoosteessa ja henkilökuvassaan siten, että tekniikan tärkeyttä lajissa ei tunnuta ymmärrettävän. Long Beachissa kauden virallisessa avauksessa Fittipaldi oli vasta kehitysohjelman alussa kun Williams vei kisan nimiinsä. Kauden mittaan ongelmat vain kasautuivat. Rahapula vei vauhdin Rosbergilta ja Serralta. Ahvenistolla Keke kaasutti hiekka pöllyten autojonon ohi ja siitä oli seurauksena kiivas yleisönosaston kirjoitus.

Kaksoisjousitus oli Brabhamin keksintö jolla maavaraa nostettiin ja laskettiin tarpeen mukaan ilmavirroissa. Fittipaldilla oli vain alkeellinen jousitus joka ei kunnolla koskaan toiminut. Espanjassa talli sai vasta testit alkuun kaudella ja sen jälkeen Keke vertasi autoa kivirekeen, kuorma-autoon ja nivelbussiin kauden aikana. Siihen mennessä kotimaan arvostus oli alimmillaan ja Ikuinen keskeyttäjä ja selittäjä oli Rosbergin arvonimi.

Ulkomaillakin ei Kekeä tahdottu ymmärtää. Liian kauan oltiin nähty Keken huonoja suorituksia ja Argentiinan 1980 kolmas sija alkoi olla naurunalainen muisto sellaiseen kalustoon nähden. Loppukausi oli kuitenkin mestaruuden kannalta huimaa jännitettävää. Reutemann olisi voinut voittaa mestaruuden helpoiten kun taas Laffite vaikeimman kautta. Piquet oli taas välissä. Hänen pitäisi olla vain Reutemannin edellä mestaruuden ratkaisevassa uudessa kisassa Las Vegasissa.

Mestaruus Keisarin Palatsissa

Las Vegasin rata oli päästetty päättämään kausi Watkinsin rahavaikeuksien vuoksi ja sen rata sai hyvin pian tyrmäävän vastaanoton. 160 kilometrin keskituntinopeudella vastapäivään ajettava rata aiheutti hirveät niskakivut ja kuumuus piinasi kaikkea radan pinnalla. Piquetille rata oli liian rankka. Jo harjoituksissa selkä ja niska olivat erittäin kipeät ja Piquet pahoinvoi heti noustuaan autosta. Lopulta ammattimainen kuntovalmentaja auttoi puolentoista tunnin hieronnalla. Alan Jones ajoi paalupaikalle ja Carlos Reutemann oli kakkosruudussa. Jones ei aikonut auttaa Reutemannia millään tavalla mestaruustaistossa.

Kilpailu meni Jonesin komennossa ja Reutemann lipsui vaihdevian vuoksi koko ajan kauemmaksi. Villeneuve heilutettiin kisasta pois mustalla lipulla mutta keskeytti moottoripaloon jo samalla kierroksella kun liputus oli tapahtunut. Piquet pysyi mukana, mutta kaksi viimeistä kierrosta olivat tuskaisia. Pahoinvointi, tärinä, jousituksen hakkaaminen ja kuumuus olivat vaatineet veronsa. Jones tuli ensimmäisenä maaliin ja voitti.

Williams juhli huolimatta mestaruuden menemisestä. Prost ja Giacomelli taistelivat loppuun asti. Alain oli toinen ja Bruno kolmas. Piquet oli viides ja voitti mestaruuden. Reutemann oli 8:s ja pettynyt. Laffite oli kuudes ja menetti mestaruuden Carlosin tavalla. Nelson Piquet World Champion 1981 komeili ruudussa ja TV1:n koosteen päättyessä ja Juha Jokisen lopettaessa lähetystä kokovalkoisella Fittipaldilla maaliin ajoi sijalla 10 Keke Rosberg. Vuotta myöhemmin hän olisi maailmanmestari.

Nobodysta Williamsille

Keke pääsi kauden lopulla irti sopimuksestaan Fittipaldilla. Minne hän pääsisi? Sen ratkaisi markkinoiden ennennäkemätön siirtokuhina. Alan Jones kertoi lopettavansa uransa ja Mario Andretti myös lopetti uransa f1:ssä siirtymällä Indycariin. Niki Lauda ilmoitti palaavansa F1:siin. Andrea de Cesaris pääsi Alfa Romeolle ja Watsonin sopimus uusittiin. Lotuksella Elio de Angelis sai jatkaa ja Mansell sai jatkaa Chapmanin myötävaikutuksella. Muita tallipaikkoja Kekelle olivat ATS, March, Ensign, Williams, McLaren ja Fittipaldi. Näistä talleista lähes kaikki olivat varattuja. Loput olivat huonon kaluston tiimejä vaikka Marchille oli toki tulossa Rothmansin rahat. Williams tosin oli hädässä. Sillä ei ollut yhtään huippukuljettajaa.

Jones ei suostunut pyörtämään lopettamistaan ja Reutemann oli järkyttynyt Las Vegasin takia. Andretti halusi ajaa vain USA:ssa ja Watsoniakin Frank tavoitteli, mutta turhaan. Marraskuun ensimmäisenä 1981 Keke oli entinen kuski kun Frank soitti hänelle ja kysyi haluja ajaa hänelle testejä Paul Ricardissa. Testit onnistuivat, mutta Frank palkkasi vielä nuoren ja vanhan testaajan haastamaan Rosbergin. Myöhemmin Jonathan Palmer ja Jean-Pierre Jarier saivat testata Keken ohella myös kuusipyöräistä Williamsia. Jarier oli selvästi hitaampi saman tien ja kokematon Palmer jäi suosiolla rannalle muuta kuin testausta varten. Sitten Frank Williams suostui antamaan paikan Keke Rosbergille. Kekelle koko paikka oli onnenpotku.

Marraskuun 13. päivä vuonna 1981 oli Keken uran huippukohta. Keken ja Williamsin sopimus julkistettiin. Suomessa se herätti kysymyksiä ja joulukuussa oli Keken palkasta kyselyjä ja siihen mennessä Keke oli saanut surkeimman arvonimensä: Vuoden Roskakuski-tittelin joka annettiin Hymyssä. Keken mahdollisuuksiin ei uskottu edes tulevan kauden ennakoissa joissa asiantuntijat veikkasivat mestaruuden menevän vain turboille tai sitten vihdoin ja viimein viime hetkellä väkisin maanitellulle Reutemannille Cosworthilla.

Keke ei mahtunut edes ulkomaillakaan kovin korkealle mestaruutta ajatellen. Suomessa taas edes tallinvaihto Williamsille ei alkukaudesta merkinnyt juuri mitään. Lehdissä kirjoitettiin vain hyvin rajoitetusti ja varovaisella optimismilla Keken mahdollisuuksien parantumisesta. Muuten Ikuisen keskeyttäjän leima oli vielä pysyvä ja suurin osa odotti kaudelta jälleen vain selittelyä.

Suomen televisio sulkee silmänsä- vai sulkeeko?

TV-puolellakin tuli muutoksia. YLE:llä ja HTV:llä ei mennyt hyvin Bernien kanssa ja vain ulkomaisen jakeluverkon kisat olivat kauden alussa varmistettu. Radiopuolella tilanne oli yhtä sekava. Myöskin Grand Prix-ohjelman teko HTV:llä lopetettiin sopimuksista huolimatta vain yhteen kauteen. Kaikkiaan Keke Rosbergin kausi 1981 oli huonoin. Kolme kertaa maaliin ja loput kisat menivät keskeytysten tai karsintojen merkeissä. Williams-sopimus oli kuitenkin askel kohti maailmanmestaruutta. Turbomafian voittaminen ei kuitenkaan olisi helppoa.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Turbomafia ja Cossyliiga

Formula 1:n aamuhämärissä sen edeltäjäsarjasta Formula A:sta otettiin käyttöön sääntönä se, että talleilla jotka aikoivat osallistua uuteen sarjaan ja mikäli niillä olisi varastossa moottoreita niin niiden tilavuus oli rajoitettu 1500 kuutiosenttiin ja niissä olisi mekaaninen ahdin. Sinä vuonna oli hädintuskin keksitty pakokaasuahtimella oleva moottoriurheiluun sopiva auto. Itse pakokaasuahdin eli turbo oli jo olemassa. Sen oli keksinyt vuonna 1905 Alfred Büchi Sveitsistä.

Vuoteen 1966 mennessä koko sääntö ahtimesta oli F1:ssä vanhan ajan jäänne. Sinä vuonna määrättiin 1500 kuutiosenttiä ahtimen omaaville moottoreille ja 3000 kuutiosenttiä ahtamattomille moottoreille tilavuudeksi. Seuraavana vuonna esiteltiin Ford Cosworth V8 jota ei pitkään aikaan estetty sarjassa. Vuonna 1973 Ford teki historiaa voittamalla moottorillaan kaikki osakilpailut F1:ssä.

USA:ssa turbomoottoreita käytettiin jo vuonna 1952 Indy 500:ssa ja niiden tehoja kasvatettiin vuosien mittaan. Offenhauserin turbosta irtosi parhaimmillaan 1000 hevosvoimaa ennen kuin USAC joutui rajoittamaan turbojen tehoja. Can-Amissa turboista irtosi 1100 hevosvoimaa parhaimmillaan. Muissakin autoiluun liittyvissä asioissa turbon käyttö alkoi yleistyä 70-luvun mittaan. 1974 Pariisin autonäyttelyssä Porsche esitteli 911 Turbon vaikka silloin oli kova öljykriisi menossa Ranskassa ja Saksassa. Ralleissa turboa alettiin myöhemmin käyttää ja niiden teholuvut nousivat myös nopeasti.

Vuonna 1977 Renault toi turbot F1:siin. Keltainen teekannu ei tuottanut muuta kuin pettymyksiä sillä valtavan raskas kone heikossa rungossa K-sukupolven turbossa ei jaksanut työntää autoa eteenpäin. Puristustehosuhde 500 hevosvoiman koneessa oli liian heikko ja maksimin saavutettuaan auto usein hajosi leimuten liekkeihin. F1:ssä koko keksintö oli jäämässä huonoksi kokeeksi, mutta Renault ei luovuttanut. Se oli keksinyt jo ensimmäisessä maailmansodassa Superahtimen turbon lisäksi ja uskoi onnistuvansa tässäkin. Kilpailijoiden mielestä turboautot olivat kuin hitaasti liikkuvia tankkeja radalla ennen paineiden lopullista purkautumista jolloin auto alkoi kulkea. Kilpailun kannalta liian myöhään usein näin tapahtui.

Vuonna 1979 Dijonissa Jean-Pierre Jabouille voitti, mutta kukaan ei vielä ottanut haastetta vakavasti, koska turbot useammin keskeyttivät kuin pääsivät maaliin. Sama ongelma oli vielä kaudella 1980 ja 1981 alkukaudesta. Kaudella 1981 Renault voitti jo kolme kilpailua ja Ferrari testasi omaa konetta. Sen jälkeen muutkin tallit ryhtyivät ainakin testaamaan turboa. KK-sukupolven turbo ratkaisi jo suurilta osin työntöongelman ja ainoastaan paineongelma oli vielä ongelma hitailla radoilla.

Pakokaasuahtimen tarkoituksena on syöttää sylintereihin ilmaa ja polttoainetta enemmän kun mekaaninen ahtamaton moottori pystyisi tekemään. Ahtamaton moottori tuottaa täsmälleen sen teholuvun mihin se on onnistuttu virittämään. Turboahtimen tehoa voi rajoittaa tehoa lisäämällä tai pienentämällä. Pakokaasulla pyöritetään ahdinta ja keskipakorumpua. Toisinaan rummun paikalla oli pumppupyörä. Jäähdytin on kovilla sillä sen on pakko olla vahvempi kuin puristuskestävyyden lämpö. Toisaalta taas liian vahva jäähdytys aiheuttaa moottorin hajoamisen samalla tavalla. Turbolle ominaista kuitenkin oli liian iloisen kaasujalan aiheuttama ahtopaineen nousu ja sitä kautta liekkeihin räjähtäminen.

Kaudella 1982 Ford-Cosworth tuotti 500-550 hevosvoimaa. Ensimmäisen polven turbon viimeinen päivitys kaudella 1982 tuotti 650-700 hevosvoimaa. Alkukaudesta kuitenkin vain 600 hevosvoimaa. Se oli kuitenkin 100 hevosvoimaa enemmän kuin viisi vuotta aiemmin ollut aikansa ennätysteholuku 500 hevosvoimaa. Toisen polven turbo mikä oli käytössä loppukaudesta jo Ferrarilla tuotti 720-740 hevosvoimaa ja Las Vegasin aikaan Ferrari oli keksinyt kolmannen sukupolven turbon mikä tuotti jo 800 hevosvoimaa. Testikuljettaja Benuzzin mukaan moottori oli hirviö autolle ja riskejä ei haluttu ottaa. Toisaalta Las Vegasin rata ei tarvinnut suurta voimaa. Radalla sitä ei nähty kauden aikana.

Kauden 1982 aikana kaikki turbotallit toisen polven KK-turbon myötä törmäsivät ongelmaan nimeltä välitankkaus. Kilpailut oli kyetty ajamaan kauden 1960-luvun alusta lähtien siten, että turhaa välitankkausta ei olisi. Taktiikka oli alkanut näyttää vanhanaikaiselta kasvavien nopeuksien takia. Vapaastihengittävillä talleilla ongelmia ei kuitenkaan ollut samalla tavalla. Kaudella 1982 kaikki turbotallit eli Ferrari, Renault, Brabham, Alfa Romeo ja Toleman kokeilivat kauden aikana välitankkausta. Brabham kuitenkin otti taktiikan käyttöön parhaiten. Kilpailuun lähdettiin täyden tankin ja raskaiden renkaiden sijaan puolella tankilla ja pehmeillä renkailla. Itävallan kisassa Riccardo Patrese pääsi 20 sekunnin stopin jälkeen silti johtoon ja vain keskeytys pilasi kisan.

Yleensä varikolla vaihdettiin renkaita ja tankkaus tehtiin vain jos tarvetta oli. Toisinaan kisoissa kaadettiin vain pieni jerrykannullinen polttoainetta hätäpysähdyksen varalta jotta bensa riittäisi maaliin asti. Isoja letkuja ei haluttu käyttää hitauden vuoksi ja varikkopysähdyksiä vältettiin kisoissa. Kaudella 1972 F1:ssä kiellettiin NASCAR-kisoissa käytettävät minitankit jonka jälkeen tiimien oli pakko rakentaa ja käyttää tankkauskoria mihin polttoainesäiliö oli yhdistetty.

Virallisissa Harjoituksissa tallit käyttävät turbomoottoreita ja ahtopaineet voivat olla enemmän kuin 5 baaria. Kisoissa 5 baarin ahtopainetta käytetään vain harvoin ja kulutuksen takia paineet ovat yleensä alempia puolentoista tunnin kilpailussa. Siltikin turbolla oli aina pieni etu puolellaan kun kuljettaja painaa kaasua ja säätövivun myötä moottori pystyy hetken aikaa pitämään riskittömästi korkeitakin lämpöjä yllä.

Mikään turbomoottori ei ole ratkaissut edes kolmannen polven myötä ongelmaa mikä on sen lämpöongelma. Kaudella 1982 koko mestaruus jäi saamatta turboilta kun moottori hajosi tai turbo syttyi tuleen. Usein syyn arveltiin olevan kuljettajassa, mutta eräs syy oli turbojen ja radan ilmaston aiheuttama liiallinen lämmönnousu. Turboviive kaudella 1982 oli jo melkein poisjäänyt selitys ongelmille poislukien Monacoa ja Detroitia joissa radan syheröisyyden takia heikommilla ensimmäisen polven turboilla ei ajeltu kovinkaan hyvin ja toisen polvenkaan turbot eivät päivityksistä huolimatta onnistuneet aivan niin hyvin kun oli odotettu.

Kaudella 1983 ongelmat poistunevat ja sen jälkeen turbot ovat ylivoimaisia, ellei sääntöjen muuttamisella puututa kehitykseen. Cosworthin koneilla kauden aikana saatiin vain yksi paalupaikka Keke Rosbergin myötä kaudella 1982 Brands Hatchissa. Muut menivät turbomafialle. Kauden alla mestaruus oli menossa vain turbotalleille ja vain Reutemannin uskottiin vakavasti ottavan mestaruus vapaastihengittävällä moottorilla. Williamsin testikausi meni kuitenkin hyvin ja kaudesta oli tulossa lupaava.
 
Viimeksi muokattu:

Felix

Well-known member
Liittynyt
12.7.1999
Viestit
1258
Pari pientä viilausta...

Turbomafia ja Cossyliiga
Sama ongelma oli vielä kaudella 1980 ja 1981 alkukaudesta. Kaudella 1981 Renault voitti jo kolme kilpailua ja Ferrari testasi omaa konetta
Renault voitti jo vuonna -80 kolme kilpailua, Arnoux jopa johti mm-sarjaa voitettuaan Brasilian ja etelä-Afrikan kilpailut. Ferrari testasi omaa turboaan jo -80 Imolan harjoituksissa ja sillä voitettiin 2 kilpailua vuonna -81.

Kaudella 1982 kaikki turbotallit eli Ferrari, Renault, Brabham, Alfa Romeo ja Toleman kokeilivat kauden aikana välitankkausta.
Ainoastaan Brabham käytti itse kilpailussa välitankkausta vuonna -82. Alfa Romeo ei ollut turbotalli, turboa toki testattiin Monzan harjoituksissa mutta se tuli kisakäyttöön vasta seuraavalla kaudella.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Oho.:eek: No hyvä kun korjasit. Tuo Brabham taisi uudelleenkehittää tuon välitankkauksen Brands Hatchin aikoihin ja muutkin turbotallit ainakin kokeilivat sitä ja taktiikkana on saattanut olla yrittää sitä, mutta keskeytykset olivat usein kiusana ja Brabhamillakin hajoamiset pilasivat usein kisat kuljettajilta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Theodorella ja Ensignilla oli kauden 1982 alustava budjetti aivan kauden alussa mahtavat 315 000 dollaria.:D Sittemmin molempien tallien koko budjetti oli noin 2 miljoonan dollarin luokkaa eli vain vähän suurempi kuin Fittipaldilla.

Fittipaldilla tosin Serra toi puolet tallin budjetista kun kauden alussa ei ollut edes renkaista sopimusta ja Brasilian hirvittävän inflaation vuoksi ne suuretkin varat pienenivät nopeasti ja Emmon piti rahoittaa hommaa omasta pussista.
 
Ylös