F1 Kausikooste -82

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ensignin kanssa yhdistynyt Theodore ei pystynyt takaamaan kaudella 1983 kauden alussa puolen miljoonan dollarin alustavaa budjettia. Lopulta kuitenkin budjetti löytyi, mutta talli eli maksukuskien varoilla ja koko kaudella rahaa oli vajaat 2 miljoonaa dollaria vaikkakin loppukaudesta jo alle miljoona dollaria oli budjetti.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kohti kautta

Kausi 1982 tuli olemaan jännittävä vedenjakaja Formula 1:ssä. 17 tallia oli ilmoittautunut sarjan 16 jännittävään osakilpailuun. FISA ja FOCA olivat solmineet välinsä, mutta sodan uhka leijui yhä ilmassa. Uusia sääntöjä oli tullut ennen kautta. 580 kiloa piti autojen painaa ja ohjaamoa muutettiin hieman. Kisaan sai ilmoittautua 34 autoa 30:n sijaan ja kisoihin sai startata 26 autoa 24:n sijaan. Ennen Virallisia Harjoituksia oli myös Esikarsinta kolmen viime kauden huonoimman tallin kesken ja Monacossa oli yleinen Esikarsinta ja erillinen vain Monacoa koskeva Virallisen Harjoituksen karsinta joka pudotti automäärän lopulta radan ahtauden vuoksi 20:een. Tiimien mahdollisuutta vaihtaa kuljettajaa rajattiin yhteen, mutta erilaisten onnettomuuksien, kuoleman tai lopettamisen myötä kuskeja sai vaihtaa vapaasti. Tarkoituksena oli hillitä sarjassa esiintynyttä maksukuskien ajoa.

Uusia sääntöjä

Aika-ajon renkaita toi neljä valmistajaa ja sääntökirjoihin jäi vielä toistaiseksi niiden mahdollinen rajoittaminen. FISA luopui edelliskauden auton korkeuden säännöstä ja määräsi autoihin kiinteät helmat. Vesitankkeja tuli myös autoihin. Ferrarin ja Renaultin ajateltiin ratkaisevan maailmanmestaruus. Brabham oli tuomassa radoille BMW:n turbomoottorin, mutta päätyi odottamaan BMW:n suosituksesta ainakin alkukauden ajan uutta moottoria ja jatkoi Cosworthin koneilla. Piquetin mestaruuden uusinta oli kiinni turbokoneen tulosta ja luotettavuudesta. Riccardo Patrese sai taas näytön paikan huipputallista tultuaan Arrowsilta. Turboja käyttää myös pieni Toleman ja niihin ovat siirtymässä milloin hyvänsä Alfa Romeo ja Ligier.

Tuulimyllyjä vastaan

Vapaastihengittävillä autoilla ei näyttänyt olevan toivoa turboja vastaan. Ainoa vakavasti otettava mestariehdokas oli Carlos Reutemann. Keke Rosbergin tulo Williamsille oli yllätys monille. Arabisponsorit eivät myöskään alkuun pitäneet valinnasta. Eddie Cheeveriä Williamsille olivat suositelleet amerikkalaiset sponsorit arabien ohella. Myös Mario Andretti oli kehoittanut Frankia ottamaan Cheeverin talliin mieluummin kuin Rosbergin. Kauden suurin paukku oli Niki Laudan paluu F1:siin McLarenille. Hänen sopimus oli kuitenkin katkolla. 4 kisaa oli aikaa todistaa paremmuus ja vastineeksi miljoonasta dollarista eli 250 000:sta dollarista kilpailulta Ron Dennisillä oli milloin vain oikeus korvata hänet toisella kuljettajalla ilman menestystä.

Yllätys kaudella teki hänestä kuitenkin parhaiten palkatuimman kuljettajan kaudella silti. Villeneuve oli toiseksi kovapalkkaisin kuljettaja heti Laudan jälkeen vaikka Enzon kukkaro ei kovin heltynyt yleensä rahamiehille. Laudan siirto toi Andrea de Cesarisille menolipun Alfa Romeolle. Ligierille ei Andrea kelvannut ja sieltä tuli myös lokaa niskaan. Ylimääräisiä runkoja tuli Ligierin tehtaalta ´lahjaksi' siltä varalta, että jotain sattuu.:eek: Toki myös Alfa Romeo rakensi varalta runkoja. 17 autoa Andrea oli onnistunut romuttamaan edellisellä kaudella McLarenilla. Andrettia ei miljoona dollaria kiinnostanut ja hän solmi täyden kauden sopimuksen Indycarissa. John Watson pidettiin Laudan rinnalla McLarenilla vaikka Williamsilta yritettiin häntä saada ennen kauden alkua.

Kohti Johannesburgia

Lotuksella Chapman menetti Essexin ja joutui muutenkin miettimään uutta autoaan tarkkaan. Kuljettajat säilyivät tallissa. Ligierillä oltiin erittäin luottavaisia kaudelle ja turbon myötä Jacques Laffiten odotettiin jälleen taistelevan mestaruudesta. Tolemanilla ei onnistunut Lancian saanti mukaan toimimaan tallin eduksi ja sen piti ottaa moottorinsa Hartilta. Mauro Baldin saaminen talliin meni pipariksi ja 20 000 dollarin sakon myötä Teo Fabi pääsi ajamaan talliin. F1:stä odotettiin kaudella 1982 tehdastallien juhlaa. Lisää oli tulossa sarjaan Japanin maalta kun Datsun ja Honda olivat suunnittelemassa moottoria ja tarvittaessa jopa tiimiä. Toyota halusi jopa sopimusta Lotuksen kanssa kaudesta 1984 lähtien mutta Lotus päätyi mieluummin Renaultiin. AGS Ranskasta oli valmis Minardin ohella tulemaan mukaan F1:siin pienenä tallina.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Seuraavaksi laitetaan pienet tarinat kauden 1982 talleista:

Brabham

Kuljettajat: Nelson Piquet 1 ja Riccardo Patrese 2

Maailmanmestaritalli suunnittelee ajattavansa vain turbolla varustettua autoa mutta joutuu ilmeisesti tyytymään vapaastihengittävään vanhaan autoon alkukaudesta. Nelson Piquetin odotetaan ajavan vahva kausi ja uusi tallikaveri Patrese toimii vahvasti mukana ainakin tallin merkkimestaruustaistelussa ja ehkä hänkin voi voittaa kaudella.Testeissä turbo on ollut hyvä ja toivottavasti näin on myös kisoissa.

Tyrrell

Kuljettajat: Michele Alboreto 3 ja Slim Borgudd 4

Tallilla ei mene hyvin. Se on rahoitusvaikeuksissa ja aloittaa kauden vanhalla 011-autolla. Michele Alboreto jatkaa toivottavasti hyviä otteita tälläkin kaudella ja maksumiehenä tiimissä toimii Slim Borgudd joka on tunnettu ABBA:n kautta.

Williams

Kuljettajat: Carlos Reutemann 5 ja Keke Rosberg 6

Viime kauden Las Vegasin jälkeen tunnelma tallissa oli kaoottinen. Alan Jones lopetti ja Reutemann saatiin takaisin vain vastentahtoisesti lupaamalla että Jonesia ei palkata talliin enää ikinä Reutemannin aikana. Keke Rosberg saatiin mukaan kun muitakaan ei ollut vaikka Rosberg teki erinomaista työtä testeissä. Talli rakentaa FW08:aa ja uutta kuusipyöräistä autoa jonka arvioidaan maksavan miljoona dollaria. Jonathan Palmer edustaa mahdollista uutta polvea tallissa.

McLaren

Kuljettajat: John Watson 7 ja Niki Lauda 8

Ron Dennis yhdessä Teddy Mayerin ja Tyler Alexanderin kanssa yllätti kertomalla Niki Laudan palaavan F1:siin. Laudalle on tarjottu 4 varmasta kisasta jo miljoona dollaria ja Marlboron tyytyväisyyden myötä Laudasta voi tulla kaikkien aikojen rikkain kuljettaja. Sopimuksen arvioidaan olevan 4 miljoonaa dollaria. Ron Dennis piti myös Watsonin tallissa. John Barnardin hiilikuiturunkoa ovat jäljitelleet Ferrari ja Lotus ja pian varmasti myös Brabhamkin liittyy joukkoon. Tuoreet varikkohuhut kertovat Dennisin haluavan Porschen turbokoneet ensi kaudeksi ja talli on sopinut jo moottoritestit kauden lopulle.

ATS

Kuljettajat: Manfred Winkelhock 9 ja Eliseo Salazar 10

Günther Schmidtin tallissa ovet paukkuivat tiheään ja Borgudd joutui lähtemään ennen kautta. Tiimi sai kuitenkin käyttöön enemmän varaa Copecilta joka toi mukanaan Eliseo Salazarin jonka maksurahoilla rahoitettiin alkukaudesta myös tiukassa olleet moottorilaskut Cosworthille. Rahantuonnin vastineeksi Salazarista tuli ykköskuljettaja vastoin talliin tulleen Manfred Winkelhockin tahtoa. Winkelhock oli viimeksi karsiutunut 1980 Arrowsilla kisassa. Auto on toiminut hyvin testeissä ja organisaatio toimii ja talli luottaa Avonin renkaisiin alkavalla kaudella.

Lotus

Kuljettajat: Elio de Angelis 11 ja Nigel Mansell 12

Colin Chapmanin tiimissä elettiin jännityksen aikaa. Lotus 88-mallia ei saanut enää käyttää sen kaksoisjousituksen takia. Lotus otti käyttöön edelliskauden autonsa koska sen uusi 91-malli odotti tehtaalla Argentiinan kisaa. Elio de Angelis jäi talliin Alfa Romeon siirrosta huolimatta ystävyyden ja perheen kehoituksesta. Siirtosumma Alfa Romeolle oli niin kallis että Alfa Romeolla sopimus terminoitiin ja kyseisillä talleilla on kilpailua keskenään. Nigel Mansell säilyi tallissa huolimatta Peter Warrin kehoituksista ottaa Keke Rosberg talliin.

Ensign

Kuljettajat: Roberto Guerrero 14 ja ei toista kuljettajaa.

Morris Mo Nunnin talli oli entisestään tiukemalla rahan kanssa. Roberto Guerrero toi 500 000 dollaria rahaa kaudelle ja maksaa näillä näkymin 2000-3000 dollaria lisäksi kilpailulta kauden mittaan. Tallissa ei ole kuin 12 työntekijää Lichfieldin tehtaalla ja se aloittaa uudella autolla.

Renault

Kuljettajat: Alain Prost 15 ja Rene Arnoux 16

Kausi 1982 oli monen mielestä Renaultille tärkeä vuosi. Se oli päivittänyt autonsa RE30:stä RE30B:ksi ja sen uusi turbomoottori pystyi tuottamaan huonoimmillaankin 550 hevosvoimaa. Alain Prostin oletettiin olevan mestariehdokas. 3 voittoa edelliskaudella antoivat hänelle suosikin viitan ja Rene Arnouxin oletetaan antavan taustatukea ja voittavan kisoja. Edellisellä kaudella parivaljakolla oli pieniä riitoja mutta niiden oletetaan selviävän vielä tällä kaudella.

March

Kuljettajat: Jochen Mass 17 ja Raul Boesel 18

Edellisen kauden järjettömyyksien jälkeen tallin henkilöstö ryhmittyi uudelleen. Adrian Reynardin suunnittelema March 821 piti olla avain menestykseen etenkin kun talli onnistui vastoin ennakkoa houkuttelemaan Rothmansin mukaan sponsoriksi. Sopimuksen arvellaan olevan kolme vuotta pitkä ja sen turvin talli varmasti kehittyy ajan myötä. Tallin kuljettajina toimivat Jochen Mass ja Raul Boesel joka otettiin mukaan F3-sarjasta ison rahan turvin. Renkaiden pitäisi tulla Avonilta mutta Pirellikin on todennäköinen. Tallin sponsoriasiat ovat kuitenkin vielä ison rahan suhteen epäselvät ja Massinkin oletetaan maksavan ykköskuskin asemasta huolimatta talliin pieniä summia.

Fittipaldi

Kuljettajat: Chico Serra 20 ja alunperin Johnny Cecotto 21, mutta lopulta autoa ei ajettu.

Tallin tarina F1:ssä on ollut surullista katseltavaa. Talli on edelleen mukana mutta ilman mitään tärkeää sponsoria ja ainoat muutokset ovat vain tyyppinumeron vaihto 8C:stä 8D:n uusien sääntöjen takia ja tallilla on vain piirretty malli uudesta Fittipaldi F9:stä. Chico Serra tuo elintärkeän miljoona dollaria talliin ja toisen kuskin paikkaa kaupattiin Johnny Cecottolle puolesta miljoonasta dollarista mutta Cecotto ei kiinnostunut ja rahapulassa talli myi Keken vanhan auton ja myöhemmin rakensi vain hätätapuksissa Serralle vara-auton. Tallilla ei ole edes renkaista sopimusta sillä ne maksavat myös moottorien kanssa. Lisäksi rahaa tarvitaan mekaanikkojen palkkoihin ja koko uuden auton rakentamiseen.

Alfa Romeo

Kuljettajat: Andrea de Cesaris 22 ja Bruno Giacomelli 23

Kolme lupaavaa ja pettymyksiä täynnä ollutta kautta alkoi tuoda ikäviä mielialoja Marlboro Italian suosikkitallin riveihin. Alfa Romeo 179D aloittaa kauden mutta uusi auto 182 tulee Rioon. Kuskeina toimivat Andrea de Cesaris ja Bruno Giacomelli. Toisaalta turbon tulosta talliin ei ole ehdotonta varmuutta ja se myös laskee odotuksia alkavalta kaudelta.

Ligier

Kuljettajat: Eddie Cheever 25 ja Jacques Laffite 26

Ligier oli osittain otettu Talbotin omistukseen kauden 1981 aikana. Vihdoin ja viimein täyden lopettamispäätöksensä ja Ligierin ajoista kieltäytynyt Jean-Pierre Jabouille toimii tallissa managerina ja Laffiten kilpailuinsinöörinä. Jarieria haluttiin myös kauden alussa mutta paikalle tuli hieman yllättäen Eddie Cheever toiseksi kuljettajaksi. Edelliskaudella Laffite taisteli loppuun asti mestaruudesta ja kaudesta odotetaan hyvää. JS17:lla aloitetaan kausi mutta Imolassa paikalle tulee uusi turbolla varustettu Ligier JS19.

Ferrari

Kuljettajat: Gilles Villeneuve 27 ja Didier Pironi 28

Ferrari vaihtoi Michelinit Goodyeariin kauden 1982 alussa kun selvisi että emoyhtiö oli tuonut Ferrarille heikkoja renkaita ja yhdessä aika-ajossa jopa Puurenkaita. Renault sai kaikki uusimmat renkaat mikä johti merkin vaihtamiseen. Ferrarin uusi suunnittelija Harvey Posthlethwaite suunnitteli ensimmäisen hiilikuitua käyttävän Ferrari 126C2:n. Kuljettajina jatkoivat Didier Pironi ja Gilles Villeneuve. Testikuskina tallissa toimii Dario Benuzzi.

Arrows

Kuljettajat: Marc Surer 29 ja Mauro Baldi 30

Nordica ja Ragno jatkavat tallissa vaikka tähtikuljettaja Patrese on poissa tallista. Korvaukseksi talliin tulivat Marc Surer ja Mauro Baldi. Alunperin Ragnon kanssa sopimus oli Siegfried Stohrilla jonka piti ajaa kausi 1982 tiimissä. Sopimus terminoitiin maksukuskirahojen puutteen ja Stohrin palkkavaatimuksen takia. Vain muutamaa päivää ennen kauden alkua Surer ajoi rajusti ulos Kyalamin testeissä Leeukopissa ja loukkaantui. Sen ajaksi kun Surer toipuisi niin maksukuski Stohria ei haluttu ja sitten Surerin tilalle pestattiin Patrick Tambay. Baldin tilanne oli alunperin olla Tolemanilla mutta sopimusten sekoilu aiheutti lopulta hänen päätymisensä Arrowsille.

Osella

Kuljettajat: Jean-Pierre Jarier 31 ja Riccardo Paletti 32

Vaikea toinen kausi F1:ssä oli tuoda romahduksen tallin talouteen. Kokemusta talliin toi Jean-Pierre Jarier jonka ura käytännössä näytti olevan ohi. Williamsilla Keke voitti kisan kakkoskuskin paikasta ja hän toi rahaa talliin ja toivoi parasta. Lisärahoitusta toi uusi nuori mies nimeltä Riccardo Paletti Pioneerin Italian yhtiön kautta. Osella kärsi myös renkaiden ja moottorien laskujen maksamisesta eikä silläkään ollut aluksi renkaita ja Michelin ei halunnut olla tallin kanssa missään tekemisissä kuumahermoisen Enzo Osellan viime kauden kritiikin takia. Tallin ainoa toivo FA1D on tulossa Imolaan.

Theodore

Kuljettajat: Derek Daly 33 ja ei toista kuljettajaa.

Teddy Yipin talli niukisteli vuodesta toiseen sarjassa. Edelliskausi oli huono vaikka aloituskisassa Patrick Tambay oli noussut sankariksi tuomalla tallille pisteen. Patrick Tambayn piti ajaa kausi 1982 tallissa mutta Tambay ei halunnut ajaa vaarallisella autolla ja lopetti uransa. Sen jälkeen Tambay kutsuttiin Arrowsille ja hetkeksi lopettamispäätös peruuntui. Kun Keke meni Williamsille niin ainoa vaihtoehto oli ottaa talliin Derek Daly Marchilta. Dalyn ura näytti olevan loppuun ajettu ja tämän piti olla päätöspiste. Pisteitä ja rahaa ei tallille ollut odotettavissa. Tallin budjetti on suunnilleen Ensignin luokkaa eli noin 2 miljoonaa dollaria.

Toleman

Kuljettajat: Derek Warwick 35 ja Teo Fabi 36

Edelliskauden katastrofin jälkeen talli on rahoitusvaikeuksissa ja Candy on uhannut vetää tuen pois ilman erittäin nopeita parannuksia. Derek Warwick säilytettiin ja Mauro Baldin tilalle tuli lopulta Teo Fabi. TG181:llä aloitettiin kausi ja sitä muutettiin B-malliksi uusien sääntöjen takia. Turbomoottorilla tulisi lisähevosvoimia ainakin 30 lisää ja sen testeissä Paul Ricardilla oli pärjätty hyvin mutta muutkin tallit paransivat ja Toleman jäi taas turbojen hännänhuipuksi.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kaudella 1982 oli monia kuljettajia joille maksettiin palkkaa ja sitten niitä jotka eivät juuri rahaa saaneet. Tässä ennen kautta 1982 olevien kuskien oletettuja palkkoja kaudelle. Hinnat ovat Yhdysvaltain dollareissa.

Nelson Piquet: 200 000 dollaria.

Riccardo Patrese: 170 000 dollaria.

Michele Alboreto: 50 000 dollaria.

Slim Borgudd: 50 000 dollaria sponsorien kautta ja maksaa ajoistaan 550 000 dollaria.

Carlos Reutemann: Miljoona dollaria kaudelta ja toinen miljoona mestaruudesta.

Keke Rosberg: 50 000 dollaria kaudelta ja toinen mokoma mestaruudesta.

John Watson: 170 000 dollaria.

Niki Lauda: Ainakin miljoona dollaria.

Manfred Winkelhock: 40 000 dollaria kaudelta ja maksaa ajoistaan 800 000 dollaria.

Eliseo Salazar: Alle 20 000 dollaria kaudelta ja maksaa ajoistaan 750 000 dollaria.

Elio de Angelis: 100 000 dollaria kaudelta.

Nigel Mansell: 50 000 dollaria kaudelta.

Roberto Guerrero: Maksaa 2000-3000 dollaria kilpailulta ja 500 000 dollaria kausirahana.

Alain Prost: 500 000 dollaria kaudelta.

Rene Arnoux: 500 000 dollaria kaudelta.

Jochen Mass: Saa kaudelta 50 000 dollaria kaudelta Saksan lehtien mukaan ja maksaa paikastaan vajaa 300 000 dollaria.

Raul Boesel: Saa alle 20 000 dollaria kaudelta ja maksaa ajoistaan 750 000 dollaria.

Chico Serra: 50 000 dollaria kaudelta ja maksaa ajoistaan miljoona dollaria.

Andrea de Cesaris: 100 000 dollaria.

Bruno Giacomelli: 200 000 dollaria.

Eddie Cheever: 125 000 dollaria.

Jacques Laffite: Miljoona dollaria kaudelta ja toinen mestaruudesta.

Gilles Villeneuve: 3,5 miljoonaa dollaria kaudelta.

Didier Pironi: Vähän yli miljoona dollaria kaudelta.

Marc Surer: 50 000 dollaria.

Mauro Baldi: 40 000 dollaria ja maksaa ajoistaan vajaa 300 000 dollaria.

Jean-Pierre Jarier: Saa 25 000 dollaria.

Riccardo Paletti: Arvioidaan maksavan ajoistaan 400 000 dollaria.

Derek Daly: Maksaa ainakin 2000-3000 dollaria kilpailulta ja tuo talliin ainakin 50 000 dollaria.

Derek Warwick: Saa ainakin 80 000 dollaria.

Teo Fabi: Saa ainakin 35 000 dollaria ja mahdollisesti enemmän sponsorien kautta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kaudella 1982 tallien oletetut budjetit olivat myös mielenkiintoisia. Williamsin budjetin ei oletettu olevan 7 miljoonaa dollaria suurempi ja Renaultin arveltiin 10 miljoonan dollarin budjetilla olevan liikkeellä. Tässä tallien oletetut budjetit kaudelle:

Ferrari: 15 miljoonaa dollaria.

McLaren: 15 miljoonaa dollaria.

Renault: 10 miljoonaa dollaria.

Lotus: 8 miljoonaa dollaria.

Brabham: 7,5 miljoonaa dollaria.

Williams: 7 miljoonaa dollaria.

Ligier: 6 miljoonaa dollaria.

Alfa Romeo: 5 miljoonaa dollaria.

Arrows: 5 miljoonaa dollaria.

March: 5 miljoonaa dollaria.

Toleman: 4,5 miljoonaa dollaria.

Tyrrell: 4 miljoonaa dollaria.

ATS: 3 miljoonaa dollaria.

Osella: 3 miljoonaa dollaria.

Theodore: 2 miljoonaa dollaria ja alustava budjetti noin 300 000 dollaria.

Ensign: 2 miljoonaa dollaria ja alustava budjetti noin 300 000 dollaria.

Fittipaldi: Miljoona dollaria.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Vuonna 1982 ajettiin kaikkiaan 16 osakilpailua. Kalenteri kisoista oli muuttunut kaikkiaan kolme kertaa ja lopullinenkin kalenteri hieman muuttui kauden aikana. Seuraavaksi laitan kolme eri kalenterivaihtoehtoa ennen lopullista kalenteria joka toteutui myös hieman eri tavalla. Järjestäjät sopivat ennen kautta myös sen, että sarjan ulkopuolisia kisoja ei ajeta edelliskauden tapaan. Edellisenä vuonna Etelä-Afrikan kisalta oli viety MM-arvo jälkikäteen. Tässä kuitenkin kalenterit eri ajoilta ennen kauden alkua:

1. Kalenteri

Kyalami: 23.1.1982

Buenos Aires: 7.2.1982

Rio de Janeiro: 21.3.1982

Long Beach: 4.4.1982

Imola: 25.4.1982

Zolder: 9.5.1982

Monaco: 23.5.1982

Detroit: 6.6.1982 (Rakennustyöt epävarmat ja voi joutua pois kalenterista.)

Montreal: 13.6.1982

Jarama: 29.6.1982 (Mahdollisesti mukana koska radalla oli rahoitusvaikeuksia.)

Brands Hatch: 18.7.1982

Paul Ricard: 25.7.1982

Hockenheim: 8.8.1982

Österreichring: 15.8.1982 (Mahdollisesti mukana koska radalla oli rahoitusvaikeuksia. Paikka taattu varakisana. Dijonin ratketessa Österreichring, Zandvoort ja Dijon ratkaisisivat hintakisalla kohtalonsa ja tai sitten Österreichringillä ajettaisiin kesäkuussa Espanjan peruuntuessa ja Dijon olisi ennen Zandvoortia.)

Zandvoort: 29.8.1982 (Dijon peruuntumisuhan alla tv-kiistojen vuoksi. Muussa tapauksessa Dijon olisi kisana Zandvoortin paikalla.)

Monza: 12.9.1982

Las Vegas: 25.9.1982

Adelaide: 9.10.1982 (Mahdollisesti viimeinen tai toiseksi viimeinen kilpailu.)

Watkins Glen: 17.10.1982 (Täysin epätodennäköinen vaihtoehto viimeiseksi tai toiseksi viimeiseksi kilpailuksi.)

2. Kalenteri

Kyalami: 23.1.1982

Buenos Aires: 7.2.1982

Rio de Janeiro: 21.3.1982

Long Beach: 4.4.1982

Imola: 25.4.1982

Zolder: 9.5.1982

Monaco: 23.5.1982

Detroit: 6.6.1982 (Edelleen epävarma radan rakennustöiden hitauden takia.)

Montreal: 13.6.1982

Jarama: 29.6.1982 (Mahdollisesti mukana tai vuorottelisi vuosittain Zandvoortin tai Dijonin kanssa kisasta yhdellä paikalla.)

Brands Hatch: 18.7.1982

Paul Ricard: 25.7.1982

Hockenheim: 8.8.1982

Österreichring: 15.8.1982

Zandvoort: 29.8.1982 (Kisa epäselvä ja taistelee Dijonin kanssa paikasta. Dijonissa on epäselvät tv-kuviot.)

Monza: 12.9.1982

Las Vegas: 7.10.1982 (Kilpailua siirrettiin Adelaiden peruunnuttua, Watkins Glenin poistumisen myötä ja välttääkseen yleisökatoa Indycarin puolelle.)

3. Kalenteri

Kyalami: 23.1.1982

Buenos Aires: 7.2.1982

Rio de Janeiro: 21.3.1982

Long Beach: 4.4.1982

Imola: 25.4.1982

Zolder: 9.5.1982

Monaco: 23.5.1982

Detroit: 6.6.1982 (Edelleen epävarma.)

Montreal: 13.6.1982

Jarama: 29.6.1982 (Edelleen epävarma rahavaikeuksien myötä. Mahdollisesti ajettaisiin myös Paul Ricardin vaihtaessa paikan Jaraman kisan päivämäärälle.)

Zandvoort: 3.7.1982 (Edelleen epävarma rahavaikeuksien myötä ja ylipäänsä päivämäärä on vain varakilpailulle. Saattaa vuorotella Jaraman paikalla mikäli ratayhtiö epäonnistuu maksuissaan. Mahdollisesti mukana 25.7 Paul Ricardin aikaistuessa kesäkuulle ja saadessaan kisapaikan Jaraman sijaan.)

Brands Hatch: 18.7.1982

Paul Ricard: 25.7.1982

Hockenheim: 8.8.1982

Österreichring: 15.8.1982

Dijon: 29.8.1982 (Edelleen epävarma vaikka tv-maksut on hoidettu niin ratamaksua ei ole hoidettu. Sen epäonnistuessa ajetaan Zandvoortin kilpailu sen paikalla ja varakisaa ei todennäköisesti ajeta. Siinä tapauksessa varakilpailun mukana ollessa kilpailu ajetaan.)

Monza: 12.9.1982

Las Vegas: 25.9.1982 (Kisaa muutettiin kalenterin päivämäärän ja mahdollisen huonon sään vuoksi lokakuussa.)



Näiden kolmen alustavan kalenterin jälkeen vain hieman ennen kauden alkua 1982 laitettiin vauhtia Detroitin radan rakennukseen ja sen asema varmistui melkein 100 % varmaksi. Sen sijaan Zandvoortissa ei pitänyt ajaa lainkaan ja Espanjankaan asema ei ollut edelleenkään hyvä. Kuitenkin Espanjalla riitti enemmän rahaa kisamaksuun kuin Hollannilla joten se säilytti pääkisana paikkansa. Tässä seuraavaksi sitten lopullinen kalenteri kaudella 1982 joka kaikista huolimatta ei toteutunut aivan niinkuin piti:

Kyalami: 23.1.1982

Buenos Aires: 7.3.1982

Rio de Janeiro: 21.3.1982

Long Beach: 4.4.1982

Imola: 25.4.1982

Zolder: 9.5.1982

Monaco: 23.5.1982

Detroit: 6.6.1982 (Melkein 100 % varma kun Detroitin kaupunginisät saivat hommat pyörimään. Mikäli kilpailu kuitenkin peruttaisiin sen paikalla ajettaisiin Zandvoortissa tai Jaramassa.)

Montreal: 13.6.1982

Brands Hatch: 18.7.1982

Paul Ricard: 25.7.1982

Hockenheim: 8.8.1982

Österreichring: 15.8.1982

Dijon: 29.8.1982

Monza: 12.9.1982

Las Vegas: 25.9.1982

Kisoja ajettaisiin lopulta kaudella 16 ja kaksi kilpailua eli Jarama ja Zandvoort olivat varakilpailuja eli yhteensä 18 kisaa oli vaihtoehtona. Äärimmillään kaikki kisavaihtoehdot mukaanotettuna kilpailuja olisi ollut 20 kappaletta.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ennen kilpailukauden alkua talvella 1982 kuljettajat olivat saaneet superlisenssin hakemuslomakkeen FISA:lta. Useimmat kuljettajat olivat allekirjoittaneet sen ilman mitään suurta katsausta. Niki Lauda kuitenkin kiinnitti huomiota lisäpykälään jossa mainittiin lisenssin myönnettävän tallille ja kuljettajalle. Talleille oli myös tullut vastaavanlainen tallilisenssi. Niki Lauda epäili asiaa ja otti yhteyttä GPDA:n johtajaan Didier Pironiin.

Tallit vakuuttivat kyseessä olevan turvasääntö edelliskauden kaltaisiin vapaisiin sopimusrikkeisiin mihin Prost oli syyllistynyt kesken kauden 1981 hypättyään kesken sopimuksen McLarenilta Renaultin rattiin. Lauda näki sen yritykseksi alistaa kuljettajat ja tehdä heistä pakolla talliensa omaisuutta.

Villeneuven mukaan F1:stä uhkasi tulla NHL:n kaltainen sillä se olisi hänen mukaan aiheuttanut mielivaltaisia siirtoja koska vain vaikka ilman kuljettajan suostumusta. Villeneuve vastusti asiaa jyrkästi ja sitoutui ilmoittamaan muille kuljettajille Pironin kanssa varoituksen asiasta.

Kyalamin viikonlopun alla FISA:lla oli ongelmia myös Williamsin uuden kuusipyöräisen auton hankkeen suhteen. Toistaiseksi se suhtautui varautuvasti hankkeeseen. ATS:llä oli riitoja Slim Borguddin maksusummien kanssa ja erinäisiä muitakin oikeustilanteita riitti. Patrick Tambay ei halunnut ajaa F1:ssä koska Can-Amissa tarjottiin enemmän rahaa kuin mitä F1:ssä hänelle oltiin valmiita maksamaan.

Kaksi viikkoa ennen kauden alkua Marc Surer loukkaantui Kyalamin testeissä ja sen jälkeen Arrowsille tuli kiire etsiä toinen kuljettaja. Tambayn ohella harkittiin Siegfried Stohria kisaan. Lopullinen ongelma tuli FISA:n puolelta vielä F1:n uuden lehdistökomission muodossa. Komissio jakaisi pressiluvat ja toimittajien täytyi sitoutua näihin ehtoihin.

Lisäksi hieman ennen Kyalamia Balestre symbolisesti luovutti lopullisesti F1:n kaupallisen puolen oikeudet Bernie Ecclestonelle joka hallitsi vahvasti jo edellisellä kaudella oikeuksia. Bernie myös pisti tuulemaan tv-rintamalla ja määritti uusia siirtokorvausmaksuja ja kieltäytyi EBU:n sopimuksista f1:n suhteen. Joidenkin mielestä kuten F1:n kunniapresidentti von Metternichin mielestä se oli virheliike.

Muutamalle vanhan ajan helpon maksun maalle Bernie pisti välittömästi luun kurkkuun. Näihin maihin lukeutui myös pieni ja sisukas Suomi. Täten ainakaan alkukauden kisoja Suomessa ei juuri nähtäisi paitsi HTV:n kautta ulkomaan jakeluverkossa josta näkyi BBC.

Kyalamin kisasta ei toivottu samanlaista farssia kuin vuosi sitten jolloin FISA:lle uskolliset tallit olivat vetäytyneet ja jälkikäteen siltä vietiin MM-arvo ja ajajat menettivät siitä saadut pisteet.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012


Etelä-Afrikan Grand Prix Kyalami

Päivämäärä: 23.1.1982

Radan pituus: 4,104 kilometriä

Kilpailun pituus: 77 kierrosta tai 315,99 kilometriä 2 tunnin sisään.

Yleisöä: 100 000 katsojaa odotetaan.

Ennen kuin Kyalamin rata valmistui ajettiin Intian valtameren rannalla sijaitsevalla East Londonin radalla kolme Grand Prixiä vuosina 1962, 1963 ja 1965. Niistä viimeisen voitti Jim Clark. East London oli koko Afrikan autourheilun pyhättörata kolmen vuosikymmenen ajan. Vuonna 1967 se joutui tekemään tietä Kyalamin uudelle radalle. Rata on aina ollut nopea ja se on saanut usein kunnian aloittaa kauden. Suurimmat tallit perustavat myös Kyalamiin testileirin joissa saatetaan viipyä jopa kuukauden verran ennen kauden alkua testaten uusia autoja ja renkaita. Tällä kaudella radalla testattiin suuressa ryhmässä kaksi viikkoa ennen kauden alkua.

Rata sijaitsee yli kilometrin merenpinnan yläpuolella ja sen ohut ilmanala korkeuden kanssa sopii hyvin turbomoottoreille. Keskimäärin tehoetu vapaastihengittäviin on 18 % enemmän ja hitaimpien turbojen hevosvoimat olivat 500 hevosvoimaa kun taas vapaastihengittävien hevosvoimat olivat hitaimmillaan alle 400 hevosvoimaa. Rata on keskimäärin hyvin nopea ja sen kauniita linjoja korostavat 1,5 kilometriä pitkä alamäkeen laskeva pääsuora jolla autojen nopeudet nousevat reilusti yli 300 kilometrin tuntivauhtiin.

Edelliskaudella kisasta tuli FISA:n ja FOCA:n sodan myötä farssi. Ferrari ja Renault jäivät pois kisasta ja lopulta sen kilpailun pisteet vietiin pois ja kilpailu julistettiin sarjan ulkopuoliseksi. Kaudella 1980 Jean-Pierre Jabouille otti paalupaikan ja kisan voitti tallikaveri Rene Arnoux. Renault oli tuolloin yksinoikeudella radan nopein auto. Vapaastihengittävien ainoa toivo ennen kisaa oli turbojen hajoaminen kesken kisan.

Radan paras ohituspaikka on Crowthornen kaarre. Sen jälkeen radan takaosuudellakin voi ohittaa, mutta jokseenkin aina paikat rajoittuvat vain muutamaan linjaan tai huonoimmillaan yhteen linjaan. Se ei helpota ohituksia, sillä ajajat voivat ohjautua radan likaiselle puolelle haluamattaan ja ajaa ulos kuumalla ja hiekkaisella radalla. Huonoimmillaan takaosuuden mutkat johtavat leikkiin. Maalisuoralle avautuvassa Leeukopissa karsitaan jyvät akanoista. Vähänkin huonommin ajettaessa linjan valinta kostautuu heti riittämättömänä alkuvauhtina pääsuoralle tultaessa. Crowthornen ja Leeukopin lisäksi radan muita mutkia ovat Barbecue Bend, Juksei Sweep missä voi ohittaa myös, Sunset Bend, tiukka Clubhouse Bend, radan hitain mutka The Esses ja täysillä ajettava pieni The Kink. Kilpailusta odotetaan tuttuun tapaan miestä ja autoa syövää auringonottoa jota vauhdittavat toivottavasti iloiset alkuasukkaat ja julkisuusvieraat.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
31 kuljettajaa ja 17 eri tallia ottavat osaa kauden ensimmäiseen kilpailuun Kyalamissa. Uusia nimiäkin joukossa on kisaa ajavien joukossa. Manfred Winkelhock, Teo Fabi, Riccardo Paletti, Mauro Baldi, Raul Boesel ja Roberto Guerrero ovat sellaisia nimiä. Winkelhock tosin oli jo aiemmin karsiutunut kaudella 1980. Monilla talleilla ei ole uutta autoa vaan ne odottavat seuraavaa Argentiinassa kuuden viikon kuluttua ajettavaa Grand Prixia. Ainoat kokonaan uudet autot ovat Ferrarin 126C2, Brabhamin BT50, Marchin 821, ATS:n D5 ja Arrowsin A4. Kaikki muut ajavat vanhalla vuoden 1981 autolla tai sääntöjen pakottamana niistä muokatuilla versioilla.

Ilmassa on ollut epävarmuutta ja eräänlaista koston makua. Epävarmuus kalvaa eniten Tyrreliä, Fittipaldia, Osellaa ja Marchia joilla ei ole sponsorivaroja lainkaan ja maksavat kaiken omasta pussista. Fittipaldilta ja Osellalta puuttuvat myös renkaat ja moottorit ovat huollossa. Velkojat ovat antaneet aikaa edellämainituille talleille Argentiinaan asti saada taloutensa kuntoon ja velat maksettua. Muussa tapauksessa konkurssi kolkuttaa. Kosto taas tuntui siltä, että vuosi sitten koko kilpailu oli julistettu sarjan ulkopuoliseksi ja koko kilpailu tuntui enemmän vuoden 1981 jälkilöylyltä kuin uudelta kaudelta.

FISA:n ja FOCA:n välit ovat sovittu mutta uusi taistelu uhkaa tulla kuljettajien lisäpykälästä superlisenssissä. Se vapauttaisi tallit ja muut ylemmät tahot kuskien riskeistä. Pironi, Lauda ja Laffite eivät tähän ehdotukseen suostuneet ja muutamat muutkin liittyivät pian joukkoon. Ainoastaan muutama kuljettaja epäili asiaa tai suhtautui vain puoliksi uskoen asiaan ja puoliksi muiden kuljettajien koston pelosta. Jälkimainittuihin kuuluivat Keke Rosberg ja Manfred Winkelhock joille oli tärkeää myös tilaisuuden antaminen omissa talleissaan. Toisaalta taas muut kuljettajat vastustivat asiaa, mutta olivat valmiita kohtuulliseen kompromissiin.

Nuoret kuljettajat taas nähtiin epäluotettaviksi jo alusta alkaen ja asiasta ei juuri epäilty muita. Teo Fabi oli ollut erityisen hermostunut. Vanhan kaartin miehistä vain Jochen Mass ei ollut mukana koska oli kiertämässä kaupunkia lakon kestäessä ja hänellä oli Laudan politikointi ennenkin ollut vastenmielistä. Toisaalta Mass ei edes tiennyt asiasta mitään. Neuvottelut olivat jäiset ja siihen ne myös jäivät. Pian neuvottelujen katkettua kaikki halukkaat lähtivät bussiin Laudan johdolla kohti Sunnyside Parkin hotellia ja vain Pironi jäi neuvottelemaan Balestren, Bobby Hartsliefin ja Ecclestonen kanssa.

Pian Pironikin lopetti neuvottelut ja Bernie ilmoitti antavansa potkut Piquetille ja Patreselle mikäli eivät tule paikalle ennen aikarajan päätöstä. Lisäksi Balestren säestämänä Bernie ilmoitti, että tällä hetkellä F1:n superlisenssin omistaa 150 eri kuljettajaa ja hänellä oli jo Brabhamille valmiina Rebaque joka oli pysynyt yhteyksissä kaiken varalta. Lotuksella ajaisivat Geoff Lees ja Roberto Moreno. Ferrarilla taas ajaisi vain Dario Benuzzi tai sitten ei kukaan sillä Enzo ei ollut ehtinyt miettiä toista ajajaa lainkaan. Yksi vaihtoehto oli tietysti soittaa Williamsin tavoittelema Mario Andretti Yhdysvalloista Kyalamiin.

Williamsilla yritettiin taas pyytää Alan Jonesia koska Reutemann ei ajaisi Kyalamissa ja tallikaveriksi Jonesille tarjottiin nuorta Jonathan Palmeria. Arrowsilla ajaisivat Siegfried Stohr ja Patrick Tambay. Tambayta haluttiin myös Theodorelle ja Tolemanilla olisi ajanut Arrowsin toista paikkaa tavoitellut Brian Henton. Ragno Ceramica kuitenkin kieltäytyi ajattamasta häntä ilmaiseksi vaikka kisa muuttuisi farssiksi. Bobby Hartslief lopetti kuitenkin huumorin lyhyeen. Suuttuneena hän ilmoitti, että mikäli ratayhtiö joutuu maksamaan 2 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset niin Kyalamissa ei ajeta enää koskaan F1:llä. Tämä sai Bernien ja Balestrenkin miettimään sanomisiaan ja yrittämään rauhallisempaa suuntaa.

Sillä välin kuljettajat olivat joutuneet tiesulkuun ja tunteiden kuumetessa kuljettajat halusivat työntää autot tieltään. Lopulta tilanne rauhoittui ja ajajat pääsivät hotellille. Torstaipäivä meni ilman ajamisia ja Theodore keräsi lakosta pisteitä ilmoittamalla kenet tahansa halukkaat ajamaan pientä summaa vastaan kisassa. Parhaimmillaan tiimi tarjosi täysin ilmaista paikkaa ilmoittamalla, että ajaja saa töitä ja ilmoittaudu tässä. Hotellissa ajajat miettivät seuraavaa siirtoa. 5000 dollaria yöltä jokaisen kuljettajan osalta tulisi liian kalliiksi joten hotellin juhlasaliin kannettiin patjoja makuualustoiksi.

Villeneuve, Giacomelli ja de Angelis viihdyttivät muita kuljettajia ja ruokaakin sai. Keskiyön jälkeen aamuyöllä Teo Fabi ilmoitti menevänsä vessaan, mutta livisti ja vain Alex Hawkridge tiesi tapauksesta. Hän kuitenkin kertoi muille ja sen jälkeen Fabin luottamus oli mennyt petturuuden takia. Fabi oli kertonut ottavansa osaa kisaan ja Balestre lupasi Bernien kanssa immuniteetin syytöksiltä. Hänen hotellimaksunsakin maksettiin FISA:n tililtä luottamuksen osoitukseksi. Perjantaina aamun koittaessa Mass oli palannut reissultaan radalle ja sai sitten kuulla lakosta ja ilmoitti olevansa osallistumatta siihen. Pironin neuvotellessa suunta ei ollut muuttunut, mutta Hartsliefin asenne ja muunkin autourheilun etujen kannalta välttämättömät asiat pakottivat kompromissiin.

Pironi julisti voittaneensa puolen päivän aikaan taistelun. Pariisissa taas käytäisiin asiasta keskustelu ja Balestre ja Bernie ilmoittivat yksityisesti asian olevan muuttumaton ja Pironin julistusten olevan yhtä tyhjän kanssa. Ainoa kuljettaja joka oli lopullisesti kyllästynyt lakon ja kaiken myötä ajamiseen oli paikan päälle tullut Arrowsille hankittu Patrick Tambay joka ei halunnut istua ajamatta metriäkään autolla jota ei tuntenut lainkaan. Brian Hentonille tarjous Arrowsille oli onnenpäivän veroinen ja Tambay ilmoitti myös lopettavansa uransa. Ennen Virallista Harjoitusta ajettiin vain erittäin lyhyt harjoitusjakso ja Virallisen Harjoituksen aikarajaksi sovittiin tunti. Siinä myös poikkeustilanteen takia karsinnat suoritettaisiin.

Tambayn ohella radalta poistui myös Roberto Guerrero. Syy siihen oli Willi Maurerin salkkusopimus jossa vakuutettiin Guerreron palveluksien kuuluvan Maurerin F2-tiimille. Ensign joutui pakkaamaan tavaransa koko kisasta ja häipymään koska Tambay ei halunnut ajaa ja muut kuljettajat olivat vetäytyneet aselevon tultua omiin sarjoihinsa. Poikkeuksellinen aikataulu ei juuri häirinnyt parempia talleja sillä niillä oli 2 viikkoa testejä takanaan. Harjoituksen puolivälissä satoi yllättäen vähän vettä. Viimeinen puolituntinen ei tuottanut yllätyksiä.

Kärkiruudukon sixpack koostui turboajajista järjestyksessä Arnoux, Piquet, Villeneuve, Patrese, Prost ja Pironi. Seiskaruudussa oli pieni yllätys nimeltä Keke Rosberg. Hän oli nopein Cosworth-kuljettaja. Reutemann oli 8:s ja Watson 9:s. Alboreto oli 10:s kun tallikaveri Borgudd kolaroi kahdesti ja ajeli väärin päin radalla ja oli 23:s. Laffite oli 11:sta ja Salazar 12:sta. Laudalla sijoitus oli 13:sta jousituksen vaurioiduttua ja Warwick oli 14:sta. 15:sta oli de Angelis, 16:sta de Cesaris, 17:sta Cheever, Mansell 18:sta, Giacomelli 19:sta ja aloittelevat kuskit Winkelhock ja Boesel 20:s ja 21:s. Mass oli 22:s ja loput kolme kisaan mukaan pääsevää kuljettajaa ovat Derek Daly sijalla 24, Chico Serra sijalla 25 ja Jean-Pierre Jarier sijalla 26. Eroa Jarierilla Arnouxiin oli melkein 7,5 sekuntia. Karsiutuneet olivat Mauro Baldi, Brian Henton, Riccardo Paletti, Teo Fabi ja Roberto Guerrero. Fabin autosta hajosi turbo ja ilman turboa auton teho oli liian heikko jotta radalle olisi kannattanut lähteä yrittämään joten hän karsiutui mieluummin. Arrowsilla molemmat kuljettajat eivät olleet juuri ajaneet autoa ja Paletti kärsi myös kokemattomuudesta. Baldilla vain 0,142 sekuntia erotti kisasta. Henton oli taas radan hitain mies yli sekunnin hitaampana kuin Paletti ja 2,8 sekuntia oli eroa jo Jarieriin. Arnouxiin eroa oli jo 10,3 sekuntia.

Lauantain koittaessa kilpailua odotettiin innokkaana. Aamu valkeni iloisena ja aurinkoisena. Nurinaa lakosta ja sen jälkiseurauksista oli ilmassa. Protestiuhan ja yhteisen edun takia ajajat suostuivat ajamaan ainakin tämän kisan. Argentiinassa he halusivat vastauksia asiaan. Keke Rosberg harmitteli auton säätöjen omituista hitautta ja vaihdekepin reistailua aamun lämmittelyssä ennen kilpailua. Kyalamissa oli paikalla myös suomalaisia toimittajia ja pieni uskollinen kannattajalauma. Huomisen kisasta tulisi ennen kaikkea erittäin mielenkiintoinen kädenvääntö ja Keken näytönpaikka.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kyalami 23.1.1982

Sää oli aurinkoinen, hyvin kuuma, selkeä, kostea ja kaunis. 80 000 katsojaa 100 000:sta odotti jännittävää lauantaipäivän kilpailua. Turboille olot tiesivät rääkkiä joten turbottomilla talleilla oli mahdollisuuksia päästä mukaan taistoon. Lämmittelyssä jo pelkkä lähtösuoran testaus kisatarkoituksessa paljasti valtavat erot moottorien välillä.

Valon vaihtuessa vihreäksi Ford Granadan asetuttua ruudukon taakse alkoi kilpailu. Arnoux ampui kärkeen ja Prost tuli toisena. Piquet otti surkean lähdön ja putosi 13:sta. Moottorin teho pääsuoralla oli kuitenkin hirmuinen ja Crowthornessa Piquet oli kuudentena. Keke ohitti lähdössä molemmat Brabhamit, mutta 500 metrin jälkeen Keke jäi taakse. Sitten järjestys oli Arnoux, Prost, Villeneuve, Pironi, Patrese ja Piquet. Patrese ahdisteli Pironia vähän yli kierroksen, mutta sen jälkeen alkoi jäädä taka-alalle. Sitten oli Cossyliigalla eroa Turbomafiaan jo valtavasti. Liigan kärjessä ajoivat järjestyksessä Reutemann, Rosberg, Watson, Laffite, Alboreto ja Lauda. Jarier ajoi ulos radalta Crowthornessa osuttuaan ennen sitä Manselliin jonka autosta hävisivät sähköt heti startin jälkeen.

Ikävä kyllä Mansell ei ehtinyt heiluttaa käsiä uuden lähdön merkiksi ja näin kilpailusta oli ulkona kaksi miestä. Kierroksella 3 Piquet keskeytti ulosajoon. Jarruvikaa oli autossa, mutta monien mielestä se oli rehellinen ulosajo. Hän oli joutunut päästämään virheen takia Patresen edelle jo kerran aiemmin ennen ulosajoaan. Kierroksella 6 hajosi Villeneuven kone savua syöksyen ja se jätti Liigalaiset ajamaan sijasta 5. Villeneuve yritti saada varikolla uutta ahdinta, mutta kisa oli siinä.

Järjesetys oli kierroksella 7 Arnoux, Prost, Pironi, Patrese ja Rosberg. Rosberg alkoi odottaa muiden turbojen ongelmia, mutta sitten vaihdekepin nuppi irtosi ja sitä etsiessä Reutemann meni ohi ja paljasta metallitankoa vääntämällä Keke vaihtoi raivoisasti pykälää paremmalle. Reutemann oli mennyt ohi aiemmin Laffitesta ja Alboretosta ja kärsi turhautumisesta ja huonosta lähdöstä. Kierroksella 11 Eddie Cheever keskeytti kaasutinvaurioon joka taas johtui polttoaineen höyrystymisestä.

Kierroksella 12 Renaultit saavuttivat häntäpään ja kierroksella ohitukset alkoivat. Kierroksella 14 Arnoux jarrutti ja Leeukopissa Prost meni ohi ja johtoon. Prost alkoi mennä tasaiseen tahtiin kauas Arnouxista ja sillä välin Lauda nousi 8:nneksi ohittaen Alboreton ja Laffiten. Kierroksella 18 Lauda oli jo 7:s. Se johtui neljäntenä ajaneen Patresen moottorin hajoamisesta. Brabham sai kasaan vaivaiset 21 kierrosta 77:stä.

Kierroksella 24 tifosot pidättivät henkeään pettymyksestä kun Pironi käänsi varikolle ja huokasivat helpotuksesta kun renkaita tultiin vaihtamaan. Varikolla Ferrari sähläsi Pironin vasemman takarenkaan pyöränmutterin kanssa ja pora ei toiminut ollenkaan. Lopulta vaihtopora toimi paremmin ja Pironi pääsi jatkamaan, mutta siihen mennessä Williamsit menivät edellä ja Pironi oli 8:s. Reutemann oli kolmantena ja Rosberg neljäntenä. Ensimmäistä kisaansa huipputallissa ajava Rosberg ei halunnut ottaa riskejä ja tallimääräyskin oli varmasti tiedossa. Takana tulivat Watson ja Lauda. Järjestys säilyi muuttumattomana kunnes Pironi ohitti Laudan. Sinä aikana Rosberg kävi kaksinkamppailua Watsonin kanssa.

Kierroksella 41 tapahtui kilpailun ratkaisuhetket: Prostin auton rengas rikkoontui ja siinä vaiheessa kun Prost ehti varikolle yllätysvaihtoon niin hän oli jo 8:tena. Runko kärsi vain vähän vaurioita ja vaikka hän oli jäänyt melkein kierroksen Arnouxille niin hän ohitti hyvin pian Alboreton ja kisan lopulla hän ehti vielä uudelleen ohikin. Kierroksella 42 Rosberg oli kolmantena kunnes auton moottoriin tuli käyntihäiriöitä ja vaihdeväli ei toiminut ja nuppi irtosi kepistä uudelleen. Kierroksella 43 Derek Warwick kolaroi ja keskeytti. Pironi aloitti ajojahdin ja ohitti nopeasti McLarenit ja Rosbergin. Radan nopein mies oli kuitenkin Prost.

Kierroksella 49 Prost teki kilpailun nopeimman kierroksen aikaan 1.08.278 ja oli ohittamassa Pironia ja Reutemannia. Pironi oli juuri päässyt Reutemannin ohi. Arnoux meni kuitenkin jo liian kaukana. Siltä ainakin näytti. Kilpailun estelijän maineet saivat Andrea de Cesaris ja Slim Borgudd. Andrea häiritsi useita kisailijoita ja niiden joukossa oli myös Keke. Borgudd taas kolaroi, menetti etusiiven ja ajoi jonkin aikaa väärinpäin radalla mikä sai lippumiehen valmiiksi heiluttamaan mustaa lippua väärinpäin ajamisesta radalla sillä auto ei vain kääntynyt kolarista saamien ohjausvaurioiden myötä. Kilpailunjohto piti myös Borguddin ajoa vaarallisena kilpailun jälkeen. Kierroksella 54 keskeytti Jacques Laffite kaasutinvaurion aiheuttamaan polttoaineen höyrystymiseen.

Kierroksella 66 Arnouxin vauhti yllättäen hidastui kun Enduro-renkaista irtosi palasia kaikesta huolimatta ja ohjauksen takia Arnoux hidasteli ja kierroksella 68 Prost meni ohi ja kärkeen. Vain 10 kierrosta ennen maalia kovan työn jälkeen. Arnouxille tilanne oli rankka sillä Enduro-renkaiden piti kestää Kyalamissa koko kilpailu. Pironilla oli samaan aikaan ongelma moottorivaurion kanssa. Samoin polttoaine oli vähissä ja Prostin ohittaessa Arnouxia hän oli käynyt jo toistamiseen varikolla. Lopulta kuusi kierrosta ennen maalia Pironi keskeytti moottoririkkoon. Myöhemmin paljastui myös, että Pironilta olisi loppunut kierroksen kuluttua polttoaine. Pironi oli ajanut liian korkeilla ahtopaineilla ja polttoainetta oli kulunut liikaa. Lauda ohitti Watsonin ja jahtasi Rosbergia.

Arnoux ei mennyt vaihtamaan renkaita ja 4 kierrosta ennen maalia Reutemannkin sai kiinni. Varikolla heiluteltiin tauluja ja erehdyksessä Reutemann luuli vain päässeensä samalle kierrokselle ja hiljensi vauhtiaan. Myös Arnouxilla oli vaikeuksia tietää tilannetta. Myöhemmin molemmat kuljettajat kärsivät myös polttoaineen vähyydestä ennen maalia. Rosbergin vaihdenuppi irtosi siinä vaiheessa viimeisen kerran ja saatuaan sen tiukasti paikalleen Lauda meni ohi. Lauda myös tyytyi sijaansa sillä kisan aika oli lopussa. Rosberg oli hienosti viides. Kilpailun loputtua vasta palkinnoilla Arnoux ymmärsi olevansa kolmas. Prost voitti ja Reutemann oli toinen 15 sekuntia jäljessä.

Neljänneksi ajoi Lauda ja viidenneksi Rosberg. Kuudes oli Watson jonka Keke oli pitänyt takanaan. Silläkin olisi varmasti oma merkityksensä. Alboreto oli ajanut 7:ksi. Elio de Angelis oli 8:s. ATS ajoi lupaavan kisan maaliin sijaluvuilla 9 ja 10 järjestyksessä Salazar-Winkelhock. Giacomelli oli 11:sta ja Mass 12:sta uudella Marchilla saaden arvokasta kokemusta. 13:sta oli Andrea de Cesaris. 14:sta sija meni Derek Dalylle ja 15:sta sija myöskin kokemusta saaneelle Raul Boeselille. Borgudd oli 16:sta ja viimeinen ajossa mukana ollut kuljettaja oli Serra sijalla 17:sta. Pironi sai keskeytyksestään huolimatta merkinnän tulosluetteloon sijalle 18:sta.

Kilpailu oli asemasotaa sillä Ferrari ja Brabham olivat vasta näyttäneet tulevia voimiaan ja tulisivat parantamaan otteitaan jatkossa. Lotus, Alfa Romeo ja Williams aloittivat kiirehtimään uusien autojensa kehittelyä ennen Argentiinaa. Kekelle oli tullut myös koneen vaurio ja öljynpaineiden lasku autoon kolme kierrosta ennen maalia. Kuitekin Keke selvisi maaliin ja otti pisteitä ensimmäistä kertaa virallisesti kahteen vuoteen. Epävirallisesti hieman yli vuosi sitten samalla radalla Keke oli ollut neljäs. Keke palasi myös kilpailun jälkeen omassa kolumnissaan ja HS:n haastattelussa vaihdekepin nupin irtoamiseen ja siitä johtuviin tilanteisiin.

Suomalaisittain Keken viides sija herätti kummeksuntaa ja sitä ei nähty kovinkaan merkittävänä vaikka Keke ajoikin paremmalla autolla. Hämmästystä herätti myös Frank Williamsin lausunnot lehdissä ja illan Urheiluruudussa. Tallin kahdesta autosta Rosbergilla oli huonompi auto kuluneen moottorin ja vaihteiston kera. Frank lupasi Kekelle saman moottorin kuin Reutemannille seuraavaan kisaan. Olisiko Keken monissa vaikeuksia puhkuneissa puheissa sittenkin jotakin totta?

VM:ssä mainittiin tiukasti myös f1-kisojen heikko seurantamahdollisuus tv:stä ja vaadittiin YLE:ä lähettämään mieluusti edes jokunen ylimääräinen kisa jälkilähetyksenä. YLE toki oli lähettänyt edellisellä kaudella kilpailuja, mutta useimmiten ilmoittamatta miten sattuu. HTV:n puolellakaan ei suomenkielisiä kisaselostuksia kuulunut ja se oli harmittava tilanne. Jakeluverkossa kisa sentään näkyi ja kuului englannin kielisenä. Jatkoa siihenkin seuraisi. Välittömästi kilpailun jälkeen FISA heitti kylmää vettä niskaan ja ilmoitti ajajien superlisenssien olevan perutut. Kaikki olivat tyrmistyneitä ja jatkoa seuraisi seuraavan torstain kokouksessa asiasta. Samaan aikaan Argentiinan ja Englannin poliittiset jännitteet olivat nousseet hälyyttävästi.

Jännittävä F1-kausi 1982 oli vasta alkanut.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kyalamin kisan jälkeen ajajien superlisenssit peruttiin ja sitä pidettiin kierona. Jo ennen sunnuntain kilpailua ajajat harkitsivat kisan boikotointia jälkikäteen suostumisestaan huolimatta, koska takuita Bernien ja Balestren mielen muuttumisesta ei ollut ja ylipäänsä koko kisan ajaminen oli vain ehdoton kompromissi autourheilun edun kannalta.

Suurimmalle osasta ajajia langetettiin 10 000 dollarin sakot, viiden kilpailun ehdollinen kilpailukielto mikä voisi muuttua ehdottomaksi ja superlisenssien välitön hyllytys muun toiminnan kuin välttämättömien kilpailuun liittyvien toimien ajaksi.

Ajajat nousivat yksissä tuumin vastarintaan ja FISA:n piti lieventää ehtoja taistelun kuluessa. Myöhemmin kovennettu rangaistus siirtyi koskemaan vain tiettyjä kuljettajia.

Näiden kovennettujen rangaistusten alaisena olivat Pironi, Giacomelli, Laffite, Patrese, Prost ja Villeneuve. Myöhemmin koko ehdollinen kilpailukielto muutettiin kisoista sulkemisen uhaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi mikäli kapinointia olisi lisää matkan varrella.

Zolderin 1981 kapinointiin kyseiset herrat olivat osallistuneet huolimatta sen hetkisistä olosuhteista. Muille kuljettajille annettiin aluksi yhden kilpailun ehdollinen kilpailukielto ja 5000 dollarin sakko joka kuitenkin lieventyi myöskin mahdollisesta koventamisuhasta huolimatta. Lisenssit menivät myös näiltäkin kuljettajilta kuivumaan. Ainoastaan Massin ja Fabin lisenssit säilyivät.

Myöhemmin yhden kisan ehdollinen kilpailukielto muutettiin koskemaan mitä tahansa kisaa puolen vuoden sisällä tekojen uusiutuessa lievempiin syytteisiin joutuneiden kuljettajien osalta.

Sakkoja kuljettajat eivät aikoneet maksaa ja lopulta Enzo Ferrarikin tuki mieluummin ajajia kuin Balestrea. Myöskin uhkailut eivät saaneet Enzoa taipumaan asiassa. Kilpailijat aikoivat Kyalamin tapahtuneista sydämistyneinä boikotoida Argentiinan kilpailua mikäli lisenssien palautus vain sakkoa vastaan tapahtuisi.

Siinä tapauksessa lähtöruudukossa Argentiinassa ajaisi nykykuljettajista vain Teo Fabi ja Jochen Mass. Brabhamille Bernie oli jo valinnut vanhan tehokaksikon Zuninon ja Rebaquen ajamaan tallinsa autoja mikäli kuljettajat boikotoisivat Etelä-Amerikan kilpailuja. Muilla talleilla lähinnä odoteltiin tilanteen kehittymistä. Huolestuttavimmaksi nousi myös Falklandin tilanne Argentiinan oman talouslaman ohella.

Pattitilanteessa tallipääliköistä neuvottelukykyisimmät kuten Alex Hawkridge ehdotti tallipääliköiden maksavan ajajien puolesta hätätapauksessa sakot jotta sarja voisi jatkua. Toinen samanlainen boikotti olisi liikaa ja siitä voisi tulla erittäin tuhoisia seurauksia lajille.

Enzo sen sijaan ilmoitti pitävän päänsä kylmänä ja aikoi tukea ajajia ja vaatia Balestrea lieventämään ehtoja ja muuttamaan kiellon koskemaan vain yhtä kilpailua ehdollisena ja sakkosummaksi Enzo ehdotti vain 5000 dollaria. Tilanne oli erittäin jännittävä ja jatkoa siihen tulisi seuraamaan.

Summan kuitenkin pystyisi jokainen maksamaan ja mikäli vielä kiistanalainen lisenssin luovutus tapahtuisi silti ilman pahempia nurinoita niin kompromissi voitaisiin saada aikaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Alkuun myös huomattavasti lievemmän tuomion saaneita uhkasi kilpailukieltojen muuttuminen ehdottomaksi myöskin. Joidenkin kuljettajien kohdalta aiempia kapinointeja ja säännöistä valittamisia katsottiin läpi sormien. Keken ja muutaman muun kuljettajan tuomiota lieventävänä asianhaarana nähtiin aiempi moitteettomuus sääntöjä ja järjestäjiä kohtaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Pian voisi laittaa myös näitä vanhoja HS:n tarinoita kaudelta 1982 myös tähän kausikoosteen osaksi. Suurin osa tulevista lehtitarinoista ovat kilpailuraportteja ja muutama tarina on lehtien palstoilta ja vähän on juttua muidenkin lehtien puolelta.

Erityisen paljon Keken kaudella HS:n hovitoimittajana toimi Hannu Hänninen joka oli Keken edeltävälläkin kaudella eräänlainen päätoimittaja jutuissa. Tosin läheisemmässä suhteessa eli käytännössä hovitoimittajana toimi Juhani Melart Uuden Suomen puolella kaudella 1981.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Pian voisi laittaa tiivistelmän kauden 1982 ensimmäisestä kilpailusta ja sen kuljettajien ja tallien erilaisesta suhtautumisesta kisan jälkitunnelmiin. Näin esimerkkinä Tyrrelillä oltiin iloisia Alboreton suorituksesta Kyalamissa vaikka tallin taloustilanne oli todella huono ja sponsorit olivat kiven takana.

Uusi autokaan ei ollut heti odotettavissa. Borgudd taas pilasi muiden kilpailuja kolaroimalla ja ajamalla vaarallisesti kilpailussa. Ja sijoitus ei myöskään riittänyt kuin vain juuri ja juuri Serran edelle. Tyrrelillä olisi pitänyt olla monta kertaa nopeampi kuin Fittipaldilla myös kaiken muunkin tapahtuman jälkeen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Helmikuun edetessä f1-maailmassa poliittinen tilanne tuli vallitsevaksi ja Williamsilla kuohui. Reutemann piti Frank Williamsin Kekelle suosiollista asennetta turhana sillä vain yhden hyvän tuloksen takia hän oli liian innoissaan.

Frank itse puhui tasapuolisuuden nimissä ja Carlos olisi silti edelleen ykköskuljettaja. Reutemannin mielestä hänen ehdotonta ykköskuskin asemaa aiottaisiin rikkoa Frankin puheilla Kyalamin jälkeen lehdistössä. Argentiinan sotilasjuntan puheet kävivät yhä kovemmiksi ja samalla taas Enzo Ferrari pisti luun kurkkuun Balestrelle ja FIA:n kunniapresidentti von Metternichille jotka kannattivat kuljettajien rankaisemista Kyalamin tapahtumista.

Metternichin mielestä jo ehdollinen kielto ehdottoman sijaan oli liian lievää. Balestre oli sentään varovaisempi puheissaan kuin oppi-isänsä, mutta ei kuitenkaan ollut lopulta sen vaarattomampi. Hänkin oli kuitenkin valmis ajattamaan vaikka maailman lehdissä B-sarjan kuskeja autoissaan lakon tullessa.

Kaikki olivat yksimielisiä helmikuun alkuun mennessä vain siitä, että F1:lle Kyalamin kaltainen uusi lakko olisi erittäin vahingollista ja vaikeakin kompromissi haluttiin saada. Argentiinan taloustilanteen myötä ratamaksukin oli myöhässä ja kilpailun peruuntumisen uhka todellinen. Inflaatio pyöri myös järkyttävissä luvuissa.

Pienille talleilla Argentiinan peruminen olisi vain helpotus uusien autojen ajan saamisessa ja Fittipaldille se olisi testikauden aloituspaikka. Argentiinaankin rahat olisivat tiukilla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Niin. Ainakin teknisistä syistä johtuneet keskeytykset ovat harvinaistuneet huomattavasti verrattuna Minardin ensimmäisiin vuosiin. Sitten puhtaat kolarit ja muut satunnaiset keskeytykset tuovat jännitystä kisoihin. Ennen vanhaan oli myös fyysisyys tietyllä tapaa erittäin tärkeä tekijä joillakin radoilla.

Osittain voisi kuvitella myös kauden 1982 Montrealin onnettomuudenkin tapahtuneen Palettin vaikeudesta saada kovaa pykälää liikkeelle jäykässä autossa ja sitten kun vielä pää oli alhaalla ennen kolaria ja vasta viime hetkellä pää nousee niin oli jo liian myöhäistä.

Pironin osalta auto ei vain lähtenyt liikkeelle ja kun vihreä valo jo paloi niin onnettomuuden tuleminen oli tuurista kiinni. Lähtövalo ei myös kunnolla erottunut viimeisiin ruudukoihin mistä Paletti lähti liikkeelle.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Helmikuun loppupuolella tallit saivat neuvoteltua itselleen 5000 dollarin sakkosummat Kyalamin tapahtumista ja samoihin aikoihin saatiin kuulla Argentiinan kilpailun olevan peruttu. Siinä vaiheessa myös ehdolliset kilpailukiellot oltiin saatu kohtuulliselle tasolle.

Sodanuhan takia turvallisuusriskiä ei haluttu ottaa ja pienille talleille Argentiinan peruuntuminen oli taloudellinen helpotus. Joillekin valmiiksi paikkansa korvaavina kuskeina ottavat peruivat ajonsa koska uskoivat tallien saavan välinsä selviksi FISA:n kanssa ennen Brasiliaa. Kuljettajista kotikisan peruuntuminen toi vain enemmän vastahakoisuutta Reutemannille.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Argentiinan kilpailun peruuntuminen varmistui seitsemäntenä maaliskuuta jonka jälkeen tallit helpottuneina valmistuivat matkaamaan Rioon. Riossakin sakkosummat ja muut asiat olivat kuitenkin vielä tuoreina mielessä ja pienen boikotin uhka oli yhä olemassa.

Kuitenkin kaikki tallit ja ajajat Guerrero ja Ensign talleista mukaanlukien olivat osallistumassa alkuperäisessä järjestyksessä. Siten ei tarvittu mestarikuskeista Scheckteriä, Jonesia tai Andrettia ajamaan Etelä-Amerikan kilpailuihin eikä myöskään Zuninoa, Gabbiania, Rebaqueta tai Stohria heikompiin talleihin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Brasilian kilpailun alla FISA toi uuden säännön F1:siin eli rajoitti aika-ajossa käytettävät renkaat kahteen satsiin. Kaksi sarjaa aika-ajon renkaita oli ajajien enemmistön mielestä liian vähän sillä usein aika-ajon renkailla pääsi vain yhden nopean kierroksen vaikka ratakohtaisesti suorituskyky vaihtelikin.

Eniten asiasta mutisi Gilles Villeneuve joka myös ennusti oman kohtalonsa sillä hän ei aikonut nostaa jalkaa kaasulta omalla viimeisellä mahdollisella yrityksellään.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Aikoinaan kaudella 1986 Keken lopettaessa uraansa hän palasi pikaisesti kauteen 1982 ja Bernien oikeuksien saamiseen. Hän kiitti muun muassa Bernietä F1:n taloudellisesta uudistamisesta ja lajin kehittymisestä muutenkin.

Ilman Bernien tulemista lajin kaupalliseksi johtajaksi Kekellä ei olisi välttämättä ollut mahdollisuutta lopettaa vielä niin äkkiä uraansa kuin lopetti. Etenkin kun takavuosina Ugeauxin ja kumppanien pyöriessä pomoina myös rahasummat olivat pienempiä.
 
Ylös