Imola 25.4.1982
Sää oli aurinkoinen ja lämmin, mutta loppua kohden pilvistyvä, viileä, raikas ja selkeä. Autoja oli 14 vielä lämmittelyssä, mutta ei kauan sen jälkeen. Derek Warwickin auton sähkölaitteet pettivät jo lämmittelykierroksen jälkeen. Course Carina toiminut Lancia Trevi asettui joukon taakse radanhuollosta vastaavien Ferrari 400:n ja Alfa Romeo GTV:n kanssa ja sitten jännitettiin lähtöä.
Parhaimman lähdön sai Arnoux ja Prost tuli toisena takanaan Ferrarit järjestyksessä Villeneuve-Pironi. Arnoux alkoi Acqua Mineralessa kasvattaa johtoa. Prost menetti paikan Villeneuvelle ja pian myös Pironille. Tosassa vielä Prost oli kyennyt pitämään takanaan Ferrarit, mutta nyt tilanne meni Ferrarien eduksi. Avauskierroksella jälkijoukoissa Alboreto oli viidentenä, mutta hänen tallikaverinsa Brian Hentonin kisa päättyi melkein maaliviivan jälkeen.
Kytkin hajosi ja ilman kytkintä Henton ajeli naurettavan hitaasti radalla puoli kierrosta kunnes valmiiksi ylikuumentunut moottori vaurioitui ja lopullisen hajoamisen esti vain Hentonin luovuttaminen radan varteen. Auto oli jo heti jäämässä kierroksen kärjelle. Kierrostakaan ei ollut kulunut ja ajajia oli enää vain 12:sta 14:sta sijaan.
Alboreto ja Alfa Romeot ajoivat viidennestä paikasta ennen toista kierrosta. Andrea de Cesaris joutui hetken kuudentena olon jälkeen päästämään Giacomellin ja Alboreton menemään menojaan. Toisen kierroksen loppuun mennessä kasipaikalta lähtenyt ja loistavan lähdön tyhjän ruudun auttamana saanut Teo Fabi ohitti myös de Cesariksen ja Andrea meni varikolle.
Varikolla syytä ei tiedetty ja vikaa yritettiin jäljittää. Siinä vaiheessa auto oli seisahtunut kuudeksi minuutiksi ja bensapumppuvauriota ei niin vain korjattu. Auto lähetettiin takaisin radalle lähinnä tientukoksi ja lopuksi kierroksella 5 kisan keskeytti räkäinen sähkölaitteen virtapiikki.
Siihen mennessä koko pieni seurakunta oli eriytynyt. Arnoux meni menojaan ja Ferrarilla Pironi oli lisännyt vauhtiaan Villeneuveen nähden. Alboreto oli aivan moottorivaurioisen Prostin perässä ja heidän perässään kuutospaikan valtias Giacomelli oli lähellä, mutta sitten oli hiljaista. Kaukana takana seiskapaikasta taistelivat Fabi, Jarier ja ATS:n miehet. Nuori Riccardo Paletti oli innokas ensimmäisestä kisastaan. Ikäväksi onneksi auton moottori sammui lähdössä ja myöhemmin auton jousitukseen tuli vika mikä hidasti matkan tekoa.
Hänen ainoa tavoittamansa auto oli Andrean heikko Alfa Romeo ja aiemmin Brian Hentonin radan varteen sammunut Tyrrell. Muista ajajista hän ei nähnyt vilaustakaan lähdön jälkeen ja radan fyysisyys otti koville. Kierroksella 7 Prostin moottorivaurio muuttui lopulta moottoririkoksi. Kilpailu jäi siihen. Nuoren Palettin matka päättyi lopulta jo edellisellä kierroksella kanttarista tulleen repeämän aiheuttamaan ripustusvaurioon. Auto jaksoi kuitenkin kierrokselle 8 saakka.
Alboreto nousi neljänneksi ja Fabin tahti vain parantui hänen ajaessaan kuudentena ennen viidentenä tullutta Giacomellia. Kierrokseen 10 mennessä Ferrarit olivat edelleen Arnouxin perässä ja Alboreto ajoi täysin yksin viidentenä. Giacomelli oli yhtä kaukana viidentenä ja Fabi alkoi taistella jatkuvasti tippuvan ahtobarin mittarin kanssa kuudentena. ATS:n autot yhdessä Osellan Jarierin kanssa olivat löytäneet lisää vauhtia. Kierroksella 12 alkoi Ferrarien ja Renaultin lopullinen kaksinkamppailu. Tai pikemmin tässä tapauksessa kolminkamppailu. Sen aikana eroa oli vain suurimmillaan 5 sekuntia ja pienimmillään alle sanomalehden mitta. Keskimäärin eroa oli melkein tunnin jatkuneen kamppailun aikana vain 2-3 sekuntia.
Kierroksella 19 Teo Fabin auton turbon vaurio oli liian suuri ja Fabin ajateltiin keskeyttävän. Ei aivan. Auto vain meni varikolle ja sitä korjattiin muutaman kierroksen ajan. Auton vauhti ei kuitenkaan parantunut ja hänellä oli 2-3 kierroksen sijasta eroa pian jo 5 kierrosta kärkipäähän. Loppua kohden ero vain suureni. ATS:n ja Jarierin taistelu päättyi välillä osumiin. Siinä vaiheessa Jarier oli jo seitsemäntenä ja pian kuudentena. Se tapahtui kierroksella 23 kun lehdistön nimittelemien Roskatallien taisteluissa Winkelhock ajoi leveäksi ja vaurioitti autoaan pohjasta vielä entisten vahinkojen päälle. Sen jälkeen Jarier löysi vauhtia vain lisää ja jätti ATS:n miehet taakseen lopullisesti. Variante Bassassa Ferrarin miehistä Villeneuve yritti ohitusta Arnouxista, mutta ajoi leveäksi ja päästi kolarin välttämiseksi Pironin edelleen.
Kierroksella 24 Giacomellin autoon tuli moottorivaurio ja kierrosta myöhemmin Alfan meno päättyi keskeytykseen kierroksella 25. Syynä oli moottoririkko. Tällä välin Pironi yritti ohittaa Arnouxin tuloksetta. Sen jälkeen Villeneuve ohitti Tamburellossa ulkokautta Villeneuven ja yritti uhkarohkeasti myös Arnouxin ohitusta, mutta turhaan. ATS:n putoamiseen Jarierin taakse oli syynsä. Salazarin autoon tuli vaihdekaapelin rikkoutuminen ja se oli vaihdettava varikolla. Winkelhockin autoon tuli taas moottorivaurio kierroksella 33 sytytyksen petettyä. Vauhdin hidastuttua selvästi Jarieriin nähden hänet otettiin varikolle kiireesti. Molemmat autot pääsivät kierroksia jäljessä jatkamaan matkaa.
Kierroksella 26 Piratellassa Villeneuve yritti jälleen turhaan ohi Arnouxista. Samassa paikassa kierroksella 27 yritys onnistui. Katsomo hurrasi seisaaltaan ja 100 000 tifosoa nautti showsta. Ferrari ei päässyt pakoon ja kierroksella 29 Arnoux meni sisäkautta Tamburellossa ohi takaisin johtoon. Kierroksella 30 Villeneuven oltua vielä hetken johdossa Tosassa Arnoux alkoi ajaa taas karkuun ja Pironi yritti ohittaa Villeneuvea. Vain onnella yhteentörmäykseltä vältyttiin ja niin Ferrarit pysyivät tiukasti järjestyksessä Villeneuve-Pironi. Kierroksella 33 Pironi ohitti Villeneuven. Sen jälkeen Renault oli hetken vain sekunnin päässä ja sitten kaikki kolme olivat sekunnin sisällä toisistaan. Molemmat Maranellon miehet kilpailivat niin tiukasti, että yleisön sydänkohtaus oli lähellä kun Variante Bassassa Ferrarit osuivat lievästi toisiinsa ja ajoivat ulos radalta. Arnoux meni karkuun ja voitto näytti karkaavan.
Kiitos Eliseo Salazarin vaihdevaurioisen ATS:n Arnoux ei päässyt ohi ja Ferrarit saivat hänet uudelleen kiinni kierrokseen 40 mennessä. Tosassa Villeneuve ohitti Pironin ja alkoi ajaa moottorivaurioisen Renaultin kiinni. Arnouxin kulunut alkuperäinen moottori oli vaihdettu uuteen lämmittelyn jälkeen sunnuntaina, mutta se oli suunnilleen yhtä kulunut kuin aiempi kisakone ja kierroksella 45 savua alkoi tupruttaa Rellun koneesta ja vielä Tamburellon suoralla 5 barin turbo-Rellu oli Villeneuven edellä. Mutta vain hetken sillä päästettyään viimeisen liekkinsä paineet alkoivat laskea ja Villeneuve meni ohi perässään Pironi. Yleisö hurrasi seisaaltaan.
Arnouxin keskeytys käynnisti loppuvaiheen kilpailussa. Ferrarit olivat 40 sekunnin päässä kolmantena olevasta Alboretosta. Varikolla tehtiin päätös että välitankkausta ei tehdä ja pian heiluikin kyltti jossa luki Slow. Se merkitsi perinteistä tallimääräystä jota oli noudatettu jo vuodesta 1950 lähtien Maranellossa. Siinä vaiheessa kun Ferrarit olivat kaksoisjohdossa niin ajajat eivät enää saaneet kilpailla mitenkään keskenään. Se merkitsi johtavan kuljettajan eli tässä tapauksessa Villeneuven voittoa. Ikävä kyllä Ferrarin poliittisen pelin ja Pironin voitonhalujen seuraukset veivät Ferrarin uuteen aikakauteen. Kierroksella 44 ja 45 Villeneuve hidasti vauhtiaan määräysten mukaisesti. Pironi ei määräyksistä ja perinteistä piitannut vaan ajoi. Villeneuve ja Pironi olivat lähellä törmätä ja Villeneuve laski hänet edelleen Variante Bassassa mentyään myös leveäksi. Villeneuven mielestä kyse oli vain tifosojen huudatuksesta.
Bensansäästö jäi hänelläkin toiseksi kierroksien 47 ja 48 aikana. Hieno kaksintaistelu muistutti lähinnä showta, mutta se ei yleisöä haitannut. Kaksintaistelu herrasmiesten tavalla on ikiaikainen urheilulaji. Kierroksella 49 taistelun piti loppua Villeneuven ohitettua Pironin Piratellassa vältettyään kolarin viime hetkellä Tosassa. Reilu peli, ajatteli Gilles. Ikävä kyllä Villeneuve ei nähnyt tilannetta ja Pironi meni uudelleen ohi Tamburellossa ulkokautta. Villeneuvea alkoi tuolloin ärsyttää kaverin temput ensimmäisen kerran. Mikäli autoista loppuisi polttoaine tai moottori laukeaisi tai he kolaroisivat niin koko kilpailu olisi pilalla. Kierroksilla 50-52 Villeneuve ajoi jälleen rauhallisesti. Kierroksella 53 Pironi meni hetken hidastelun jälkeen Tamburellossa uudelleen Villeneuven ohi ja alkoi ajaa taas karkuun. Pironi vain vieläkin ajoi kuin riivattu kierroksien 53-58 ajan.
Kierroksella 58 molemmat Ferrarit menivät peräkkäin ja Tamburellossa Villeneuve pääsi lähelle ja Tosassa Villeneuve meni ohi. Gilles oli vihaisena, mutta yleisö tykkäsi showsta ja varmasti myös Enzo. Kierroksella 59 Pironi teki vielä hyökkäyksen Tamburellossa ja Tosassa hän laski jälleen Villeneuven ohi. Sisälinja oli taktisesti paras paikka ohittaa ja päästä edelle sillä radalla ei enää viimeisellä kierroksella ollut muita ohituspaikkoja joten Pironi teki taktisen. Kierroksella 60 Pironi meni vielä kerran Tosassa täysillä ohi Villeneuvesta ja ajoi voittoon vaikka Villeneuve yritti hänestä ohi jopa mahdottomissakin paikoissa. Eroa maalissa oli vain 0,3 sekuntia. Tulos oli järkytys Gillesille. Gilles osallistui juhliin kuuliaisesti, mutta ei vilkaissutkaan Pironiin päin ja poistui helikopterilla paikalta. Alboreto juhli villisti kolmatta sijaansa ja Osellan Jarier oli neljäs lopussa jo auton osia koneesta sylkevällä autolla. Salazar oli viides ja Winkelhock diskattiin alipainoisella autolla ajosta. Tuomaristo hylkäsi kuudennen sijan koska Fabi ei ajanut 90 % kierroksista. Hän oli ollut 7:s maalissa. Hänen kisa päättyi kierroksella 53 seitsemän kierrosta jäljessä. Se merkitsi tuloksen ulkopuolista ajoa.