Varmoja kevään merkkejä Riihimäen Peltosaaressa:
- Perjantain ja lauantain välisenä yönä opiskelija-asuntolan partseilla partyt. Suomen kieltä ei juurikaan kuulu, mutta helvetillinen abubabu-kielinen molotus, suora huuto ja vislailu kyllä raikaa. Väliin toki itänaapurin vierailijoiden "keskustelu" kantaa yli muutoin hiljaisen Peltosaaren. Eikös se pitänyt olla niin, että suomalaiset on niitä känniääliöitä ja kaikki muut hyviksiä...? Jotenkin noin mulle on kerrottu.
Jos olisin vähän nuorempi, kävisin ainakin kumit puhkomassa abubabun autosta. Rikkoisin ehkä ikkunatkin. Piirtäisin saatana vielä hakaristinkin väärin päin tuulilasiin. Ja takalasiin kirjoittaisin että "Clux Klux Claan was there".
Nyt kun olen aikuinen ja soveliaasti käyttäytyvä lammas, purnaan F1-forumilla, vaikka tiedän sen vaikuttavan asioihin suunnilleen saman verran ku äänestäminen eduskuntavaaleissa.
- Sunnuntai-iltapäivät naapurin varsin kovaääninen seniorikansalainen huutaa puhelimeen tunnin-pari. Partsilla, luonnollisesti, joka sijaitsee n. metrin-parin päässä meidän keittiön avoimesta ikkunasta. Puhelu toki loppuu loppuiltapäivästä, jolloin meillä on ruokailu. Tällöin muori röhkii partsillaan kurkkuaan auki erinäisistä limoista. Bon apetiiiiit.
Tuolle muorille olen toki karjaissut ruokapöydän äärestä ystävällisen "Mene nyt vittuun siitä röhkimään saatana" -toivotuksen. Ei mitään vaikutusta. Eikä pidäkään olla. Kyllä ihminen saa partsillaan röhkiä siinä missä tupakoidakin.
- Mikä tahansa aurinkoinen ja kuiva iltapäivä. Pissalauri ajaa yNpyrää parkkiksella amisbemarillaan typerä virne naamallaan. Hyvin sutii hiekalla. Ja hyvin irtoaa pöly maasta. Amis hihittää autossaan. Muiden autojen omistajia tuskin hihityttää, kun saapuvat pölyn peitossa oleviin ja pikkukivien hakkaamiin autoihinsa. Eikä naurata siipiveikkoa pers... perheineen, kun partsin ovesta puskee läpinäkemätön pölypilvi olohuoneeseen.