Olen eri mieltä. Ei pelkästään rasitusvammojen takia.
Voit tietenkin olla eri mieltä vahvan tieteellisen näytön kanssa. Monikaan ihminen ei vaivaudu perehtymään asioihin syvällisemmin, kohdatessaan informaatiota joka on omien näkemysten vastaista. Et näköjään sinäkään, ainakaan tässä tapauksessa.
Jotta sanoillasi olisi jotain painoarvoa, on asia niin, että sinun pitää osoittaa, että kymmenien vuosien aikana tehtyjen hyvin laajaottoisten tutkimusten avulla saavutetut johtopäätökset ovat väärässä, ja Salmisen Jone on oikeassa.
Tässä keskustelussa oletan sinun toki olevan tietoinen seuraavista lähtökohdista, mutta mainitsen ne kuitenkin: Ihminen saa suuren terveyshyödyn, kun siirtyy passiivisesta liikkujasta aktiiviseksi. Edelleen, kun aktiivisuustaso lisääntyy, kertyy uusia terveyshyötyjä. On vahvaa näyttöä siitä, että ne jotka harjoittelevat noin puoli tuntia viisi kertaa viikossa intensiivisesti/kohtalaisen kovaa, vähentävät riskiään kuolla (käytännössä lähes kaikki syyt mukaan lukien) noin puoleen, verrattuna muihin.
Se tieto (ei mielipide), johon viittasin, osoittaa kuitenkin, että kun treenin intensiteettiä nostetaan edelleen yllä mainitusta, nousee myös terveysvaikutusten määrä. Aerobisen treenin ja terveyden välillä on “määrä-teho”-vuorovaikutussuhde. Mitä enemmän, ja mitä kovemmin treenaat, sitä enemmän hyödyt. Hyödyt näkyvät mm. näissä asioissa (jopa 70% pienempi riski verrattuttuna normaalisuositusten mukaisesti treenaaviin):
- diabetesriski
- aivoverenkiertohäiriöt
- sydänkohtaukset
- erinäiset silmäsairaudet kuten viherkaihi jne.
Mitä tulee liian kovaa ja paljon treenaamisen riskeihin; esimerkiksi immuunitason heikkenemiseen, ylikuntoon, rasitusvammoihin (asia jotka mainitsit), ovat ne todella pieni haittatekijä verrattuna intensiivisen treenin mukanaan tuomiin etuihin.
Onnea matkaan väitteiden kumoamiseen. Siihen tarvitset mm. hyvän tutkijaryhmän, runsaasti rahaa ja vähintään muutamia vuosikymmeniä aikaa. Tai voit toivoa, että joku muu osoittaa nuo löydökset vääriksi.
Jatkokoulutuskommenttini oli täysin ilmainen. Veloitus 0.00 NOK
Matalasykkeinen treeni eli sopivalla teholla tehty kestävyysharjoittelu totuttaa elimistöä säästämään hiilihydraattia ja polttamaan rasvaa tehokkaasti. Se lisää hiussuoniverkoston tiheyttä ja mitokondrioiden ja rasvan hapettamiseen tarvittavien entsyymien määrää. Peruskestävyyslenkit on maltettava tehdä riittävän rauhallisella teholla ja varsinkin harjoituksen alussa vauhti kannattaa pitää kurissa, jotta aineenvaihdunta käynnistyy.
Mitä hyötyä pelkästään on harjoitella glykogeenivarastoilla?
Tuossa sitten kerroit että liikunnasta on hyötyä, ja annoit satunnaisia treenauksen fysiologiaan liittyviä ohjeita.