Lapset

[Balthazar]

Hienoahan se onkin. Ja vanhemman pitäis aina osata ajatella noitakin asioita lapsen näkökulmasta, vaikka ne jo lähes aikuisuuden kynnyksellä (ainakin täällä) ovatkin.

 

[jjv]

Itse pidän hienona, että exän nykyinen on pojalle miehen ja myös isän mallina ja saa kokea oikean perhe-elämän eikä ole niin, että pojan isäpuoli kokee pojan jonain pahana kaupanpäällisenä naimakaupassa.

Hieno asenne.

 

[72]

Tänne voi kertoa mieleenpainuvia/hauskoja juttuja lapsista(an).


-Kun lauloin pikkulikalle, hän kuunteli kärsivällisesti loppuun, ja purskahti nauramaan.

-Toisella kertaa hän taputti laulun jälkeen.

-Kehtolauluja illalla laulaessani tyttö kuunteli, ja sitten työnsi sormen mun nenään ennenkuin kerkesin mitään.

-Kerroin tytölle, että äiti rakastaa häntä, tyttö tokaisi "aha", ja jatkoi leikkejään.

Muuta: nyt on kova tohina päällä kun hän täyttää ylihuomenna 1 vuotta, meillä on kolmen päivän juhlat.

Joudun tässä kyyneleitä pyyhkimään, kun luin tämän ekaa kertaa moneen vuoteen. Tuon kirjoituksen aikaan oon ollut leskenä 3kk ja 10 päivää, surullinen ja hämmentynyt, mutta tärkeintä, että oon kuitenkin osainnut iloita täysillä mun pikkuisesta. Kuten tänäkin päivänä.

 

[Fagerholm]

Itse pidän hienona, että exän nykyinen on pojalle miehen ja myös isän mallina ja saa kokea oikean perhe-elämän eikä ole niin, että pojan isäpuoli kokee pojan jonain pahana kaupanpäällisenä naimakaupassa.

Jännä homma. Mossen viesti, eikä tästä keksi mitään huonoakaan naljailua tai huumorintynkää.

Pisteet tohon osoitteeseen nyt. Ei riittäisi minussa miestä tuohon asennoitumiseen. Varma tieto.

 

[Mosse]

Jännä homma. Mossen viesti, eikä tästä keksi mitään huonoakaan naljailua tai huumorintynkää.

Pisteet tohon osoitteeseen nyt. Ei riittäisi minussa miestä tuohon asennoitumiseen. Varma tieto.

Turha tässä on mitään pisteitä jaella. Vitun pahalta se erovaihe tuntuu, kun just kelaa noita juttuja mitä yllä kirjoiteltu ja pitää itseään sinä, jonka niskaan kaikki paska kaatuu.

Joskus voi vaan olla vähän isompi ihminen kun oikeasti on ja varsinkin isompi kuin muut. Hyppää minä-keskeisyydestä vähän laajempaan näkemykseen ja varsinkin asettuu oman lapsensa asemaan. Mikä on hänelle se paras tapa elää ja olla. Onko se niin hienoa, jos omat vanhemmat ei saa moi sanottua, ilman että siinä on Kemin luminlinnan paksuinen kylmä elementti välissä? Eikös se ole lapsellekin kaikkein paras, jos sen vanhemmat pystyy asiallisesti keskustelemaan tapaamisista ja joskus joustamaan niistä omista asioista. Kyllä yleensä silloin toinenkin joustaa.

Toi asetelma vaan yleensä vaatii sen, että se 'paskaa kokenut' (yleensähän parisuhde loppuu niin, että toinen ei sitä välttämättä halua) osaa sivuttaa sen ja toimii fiksusti. Kostamalla ja kiukuttelemalla ei asiat ainakaan parane.

Tsemppiä kaikille tuleviin avo-/avioeroihin!!!:thumbup:

 

[FW08]

Turha tässä on mitään pisteitä jaella. Vitun pahalta se erovaihe tuntuu, kun just kelaa noita juttuja mitä yllä kirjoiteltu ja pitää itseään sinä, jonka niskaan kaikki paska kaatuu.

Joskus voi vaan olla vähän isompi ihminen kun oikeasti on ja varsinkin isompi kuin muut. Hyppää minä-keskeisyydestä vähän laajempaan näkemykseen ja varsinkin asettuu oman lapsensa asemaan. Mikä on hänelle se paras tapa elää ja olla. Onko se niin hienoa, jos omat vanhemmat ei saa moi sanottua, ilman että siinä on Kemin luminlinnan paksuinen kylmä elementti välissä? Eikös se ole lapsellekin kaikkein paras, jos sen vanhemmat pystyy asiallisesti keskustelemaan tapaamisista ja joskus joustamaan niistä omista asioista. Kyllä yleensä silloin toinenkin joustaa.

Toi asetelma vaan yleensä vaatii sen, että se 'paskaa kokenut' (yleensähän parisuhde loppuu niin, että toinen ei sitä välttämättä halua) osaa sivuttaa sen ja toimii fiksusti. Kostamalla ja kiukuttelemalla ei asiat ainakaan parane.

Tsemppiä kaikille tuleviin avo-/avioeroihin!!!:thumbup:

Sit kun oon koneella käyn äänestämässä tätä vuodem postaukseksi. Kännykällä liian työlästä.

 

[Iso8]

Olen ehkä huono sanomaan tähän mitään, mut esim. siskoni on välillä kiva ja taas välillä todella ärsyttävä. Myönnän, että itsekkin olen ehkä välillä sellainen.

 

[Albert Oil]

Kuka nämä vuodet varastaa?

Minä.

 

[Mehe Rienarsuo]

Turha tässä on mitään pisteitä jaella. Vitun pahalta se erovaihe tuntuu, kun just kelaa noita juttuja mitä yllä kirjoiteltu ja pitää itseään sinä, jonka niskaan kaikki paska kaatuu.

Joskus voi vaan olla vähän isompi ihminen kun oikeasti on ja varsinkin isompi kuin muut. Hyppää minä-keskeisyydestä vähän laajempaan näkemykseen ja varsinkin asettuu oman lapsensa asemaan. Mikä on hänelle se paras tapa elää ja olla. Onko se niin hienoa, jos omat vanhemmat ei saa moi sanottua, ilman että siinä on Kemin luminlinnan paksuinen kylmä elementti välissä? Eikös se ole lapsellekin kaikkein paras, jos sen vanhemmat pystyy asiallisesti keskustelemaan tapaamisista ja joskus joustamaan niistä omista asioista. Kyllä yleensä silloin toinenkin joustaa.

Toi asetelma vaan yleensä vaatii sen, että se 'paskaa kokenut' (yleensähän parisuhde loppuu niin, että toinen ei sitä välttämättä halua) osaa sivuttaa sen ja toimii fiksusti. Kostamalla ja kiukuttelemalla ei asiat ainakaan parane.

Tsemppiä kaikille tuleviin avo-/avioeroihin!!!:thumbup:

Mossella on herkkyysanturit vireessä. Nyt tasapainoillaan ihan siinä kintaalla. Olin puolivälissä jo varma, että mötkä putoo. Ei pudonnu.

Hieno postaus ja asiaa.

 

[Kaktus]

En malta odottaa, että minulla on lapsia. Mikä loistava tekosyy päästä taas leikkimään pikkuautoilla, poneilla, legoilla, erinomainen keino päästä katsomaan piirrettyjä leffateatteriin ja tekemään piparkakkutaloja, muovailemaan muovailuvahalla...

Voi luoja....

Pelkkää hassuttelua ja leikkiähän tämä sitten onkin....

T: taaperon näännyttämä

 

[Matxi]

Olen joulun aikana koonnut taas läjän siskonpoikien, tai tällä kertaa nuorimman siskonpojista, saamia legoja. :ahem::ahem:

 

[tmoi]

Voi luoja....

Pelkkää hassuttelua ja leikkiähän tämä sitten onkin....

T: taaperon näännyttämä

 

[Jjusban]

Voi luoja....

Pelkkää hassuttelua ja leikkiähän tämä sitten onkin....

T: taaperon näännyttämä

Oon koittanut selvittää, että kuinka pitkä takuuaika noilla on, että voisi vielä palauttaa. Ei tullut tuoteselostetta mukana.

Kyllä se sitten kahden vuoden jälkeen sitä leikkiäkin on, mutta sitten on mukava uhma ja kiusantekotarve myös kylkiäisenä.

 

[tmoi]

Oon koittanut selvittää, että kuinka pitkä takuuaika noilla on, että voisi vielä palauttaa. Ei tullut tuoteselostetta mukana.

Kyllä se sitten kahden vuoden jälkeen sitä leikkiäkin on, mutta sitten on mukava uhma ja kiusantekotarve myös kylkiäisenä.

Joo. On kuitit kadonnu.... 7-vuotiaalla on menossa jo vissiin 6-vuosi uhmassa... putkeen.

 

[jupla]

Oon koittanut selvittää, että kuinka pitkä takuuaika noilla on, että voisi vielä palauttaa. Ei tullut tuoteselostetta mukana.

Kyllä se sitten kahden vuoden jälkeen sitä leikkiäkin on, mutta sitten on mukava uhma ja kiusantekotarve myös kylkiäisenä.

Kuulostaa tutulta. Enimmäkseen on ollut mukavaa, leikittykin on, mutta uhman vahvuus on yllättänyt. Samoin mainitsemasi kiusantekotarve voisi olla vähäisempi. Saisi tulla lunta, pulkkailu on hauskaa pojasta ja isukista.

 

[Jjusban]

Kuulostaa tutulta. Enimmäkseen on ollut mukavaa, leikittykin on, mutta uhman vahvuus on yllättänyt. Samoin mainitsemasi kiusantekotarve voisi olla vähäisempi. Saisi tulla lunta, pulkkailu on hauskaa pojasta ja isukista.

Juu, tuolla pimeässä, tuulessa ei ole mitään tekemistä ilman lunta. Hiekkalaatikkokin on umpijäässä. Kiusantekokin vähenisi suhteessa hengitettyyn ulkoilmaan.

 

[markoj]

Jospa teille on vaan sattunut tavallista ilkeämpiä lapsia?

 

[Andy]

Poika 4v ilmoitti, että haluaa pyytää päiväkotikaverinsa, sanotaan vaikka Tiian, yökylään. Sanoi, että haluaa sitten nukkua Tiian kanssa lattialla. Vähän nuorempana näköjään tuollaiset aloittaa, kuin isänsä.

 

[Örfil]

Junior X meni naimisiin kun oli 5. Näin häät pihalla Veikkolassa. Pappi ja kaikki osalliset olivat alaikäisiä, joten homma tuskin on lainvoimainen.

 

[Olga]

Tuntuuko tutulta?

LAHJAKKAIDEN VANHEMPIEN TRAGEDIA

0 vuotta: Saa olla millainen tahansa, kunhan on terve!
1 vuotta: Koska se rupeaa kävelemään?
2 vuotta: Miksei se jo puhu?
3 vuotta: Sen ässävika tulee sinun isältäsi.
4 vuotta: Mitenkähän se on noin itsepäinen. Sehän ei osaa mennä yksin edes päivähoitopaikkaan.
5 vuotta: Naapurin Samu-Petteri lukee jo sujuvasti.
6 vuotta: Voiko siitä tulla balettitanssija, kuin sillä on noin paksut sääret?
7 vuotta: Meidän olisi pitänyt panna se johonkin erikoiskouluun. Peruskoulu nujertaa sen lahjakkuuden.
8 vuotta: Miksi se on ainekirjoituksessa niin huono?
9 vuotta: Sen kehno matikkapää tulee sinun suvustasi.

-Jorma Palo