formulastara
Well-known member
Kieltämättä aika mustavalkoien kuuloista psykologisointia Hookahilta. Rohkenen väittää, että psykan luku on jäänyt max lukioasteelle. hypoteesin tueksi olisi hyvä saada jotain muutakin kuin huonolla kalustolla kykenemättömyys voittotaistoon. Kuljettajat ovat sen lisäksi yksilöitä, ja on syytä olettaa, että jokaisella on omanlaisensa suhtauminen niin epäonnistumisiin kuin onnistumisiin. Mielen voimassa on sitä jotain hohtoa ja glooriaa, mitä epäilemättä olisi kiva hehkuttaa. Veikkaisin voimasuhteiden heilahtelun tällä tasolla silti johtuvan pikemminkin kalustosta, kuin kuljettajan muudeista. Puhumattakaan mistään "romahduksista".
On varsin hankala nähdä asiaa muutenkin vain kausittain -vaikka Kimillä sattumoisin onkin parittomat vuodet sujuneet keskimäärin paremmin. Jo kausien sisälle mahtuu niin paljon variaatiota menestyksen suhteen, että epäilys laitteistopuolelle herää. Hyvä esimerkki on viime kausi Kimin osalta. Mähän olin hölmönä Barcelonan kisan jälkeen jo miettimässä sitä, kuinka tylsä kausi on tulossa, kun Kimi dominoi homman kotiin. Siinä vaiheessa oli vaikea nähdä tulevia peräänajoja, virheitä, pakoputkia sekä kuuluisia -mentiin ripustuksissä ja säädöissä suohon -aspekteja.
Siinä yhdyn Hookahin aivoituksiin, että Häkkisen kohdalla alkoi munkin mielestä selvästi mieltä painaa, joka varmaankin näkyi radallakin. Usein tuli sellainen fiilis jo kausilla 98-99, että epäonnistumiset joko tallin tai omalta puolelta oli vaikeaa käsitellä. Tuo ajoittain tuskainen olemus sai sellaiset mittasuhteet, että on vaikea kuvitella, etteikö olisi henkisesti ollut todella raskasta. Tämä sai kirjoittaneen ainakin toivomaan herralle entistä enemmän menestystä, onnistumisia ja myös tyylikästä lähtöä ykkösistä, ennen kuin käy liian rankaksi sekä Häkän itsensä, että fanien katsoa tilannetta. Onneksi kaikki päättyikin siltä osin lopulta varsin mallikkaasti. Häkkisen suvereeni britannian voitto 2001 oli mielestäni hieno kruunu loistavalle uralle formuloiden parissa.
On varsin hankala nähdä asiaa muutenkin vain kausittain -vaikka Kimillä sattumoisin onkin parittomat vuodet sujuneet keskimäärin paremmin. Jo kausien sisälle mahtuu niin paljon variaatiota menestyksen suhteen, että epäilys laitteistopuolelle herää. Hyvä esimerkki on viime kausi Kimin osalta. Mähän olin hölmönä Barcelonan kisan jälkeen jo miettimässä sitä, kuinka tylsä kausi on tulossa, kun Kimi dominoi homman kotiin. Siinä vaiheessa oli vaikea nähdä tulevia peräänajoja, virheitä, pakoputkia sekä kuuluisia -mentiin ripustuksissä ja säädöissä suohon -aspekteja.
Siinä yhdyn Hookahin aivoituksiin, että Häkkisen kohdalla alkoi munkin mielestä selvästi mieltä painaa, joka varmaankin näkyi radallakin. Usein tuli sellainen fiilis jo kausilla 98-99, että epäonnistumiset joko tallin tai omalta puolelta oli vaikeaa käsitellä. Tuo ajoittain tuskainen olemus sai sellaiset mittasuhteet, että on vaikea kuvitella, etteikö olisi henkisesti ollut todella raskasta. Tämä sai kirjoittaneen ainakin toivomaan herralle entistä enemmän menestystä, onnistumisia ja myös tyylikästä lähtöä ykkösistä, ennen kuin käy liian rankaksi sekä Häkän itsensä, että fanien katsoa tilannetta. Onneksi kaikki päättyikin siltä osin lopulta varsin mallikkaasti. Häkkisen suvereeni britannian voitto 2001 oli mielestäni hieno kruunu loistavalle uralle formuloiden parissa.