Rikas Nokia käyttää hyväkseen Suomen anteliaisuutta. Yhtiö on rohmunnut suomalaisten verovaroista koostuvia yritystukia peräti 160 miljoonan euron verran. Tarvitseeko menestyvä Nokia oikeasti yhteiskunnan tukieuroja? Ja tarvitsevatko muut menestyvät yritykset? Yritystuet ovat nousseet ehdolle monella leikkauslistalla.
Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon! Sanonta tulee mieleen, kun vertaa pitkäaikaisen Nokia-pomon Jorma Ollilan yritystukipuheita ja kännykkäjätin Tekes-miljoonien nostamista.
Nokian hallituksen puheenjohtajana toimiva Ollila vaati marraskuussa valtion suorien yritystukien lakkauttamista.
– Pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen, Ollila totesi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seminaarissa.
Sopii tai ei, mutta joka tapauksessa Nokia on ylivoimainen julkisen Tekes-tuen saajana. Kännykkäjätti on nostanut Tekes-tukea vuosina 1997–2009 yhteensä 160 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten tukea kuitannut Metso joutui tyytymään puoleen Nokian saamasta, muut vähempään.
Myös valtiosihteeri Raimo Sailas on murissut yritystuista. Hän lisäsi yritystuet leikkauslistalleen Ilta-Sanomien haastattelussa viime viikolla.
– Tuet vinouttavat talouselämää ja hidastavat kasvua, Sailas murahti.
Yritystukien leikkaus on yksi konsteista, jolla Sailas tasapainottaisi valtion alijäämäistä taloutta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlakin on liittynyt yritystuen arvostelijoihin, ei kuitenkaan Sailaksen näkökulmasta.
– Valtiontalouden kannalta yritystuet ovat pisara meressä. Vaikka ne lopetettaisiin huomenna, se ei pelastaisi valtion taloutta, Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sanoo.
Yritykset saavat julkista yritystukea noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä reilu puolet on Tekesin osuus.
Ylä-Anttilaa närästää tukiviidakko. Järjestelmä on liian laaja ja sekava. Yli sata tahoa myöntää yli tuhatta eri tukea. Lisää tukinimikkeitä saatiin taas vuoden alussa.
Tukipotti on vuosittain noin 600 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus reilu puolet. Muita suuria rahoittajia ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, Finvera, Finpro ja Ely-keskukset.
Ylä-Anttilan mielestä Tekesin tukiseula on kohdallaan, korjattava löytyy alueilta.
– On yrityshautomoa, teknopuistoa ja muuta vastaavaa, joiden myöntämien tukien tuloksellisuudesta on ollut vaikea saada näyttöä.
Samalla on syntynyt yritystukien kanta-asiakasjärjestelmä. Sama hakija saa vuosi vuoden perään uudet tuet tutusta osoitteesta – tai osoitteista.
Ylä-Anttilan mukaan on tavallista, että yksi hakija nostaa tukea 4–5 taholta.
– Tukien kasautumisilmiö on olemassa.
Nokia ei tarvitse
tukiaan
Etlan Ylä-Anttila uskoo, ettei Nokia välttämättä tarvitse verovaroin rahoitettua julkista tukea tutkimustoimintaansa.
– Tekes-tuen osuus on promilleja Nokian tutkimusmenoista, Ylä-Anttila ynnäilee.
Ylä-Anttilan mukaan Nokian tutkimusmenot olivat Suomessa noin 2,5 miljardia euroa viime vuonna. Tekes-tukea Nokia on saanut vuosittain reilut 10 miljoonaa euroa.
Nokian viestinnän mukaan yhtiö kanavoi Tekes-tukensa lähes kokonaisuudessaan suomalaisille korkeakouluille ja pk.-yrityksille.
– Näin yliopistotutkimus saa rahoitusta tärkeille tutkimusalueille ja pk-yritykset saavat mahdollisuuden kehittää innovaatioita yhdessä Nokian kanssa.
Yhtiön tukipolitiikkaan ei ole viestinnän mukaan tulossa muutoksia.
Entä muut yritykset? Ylä-Anttilan mukaan kyselyissä useimmat sanovat, että hanke ei olisi toteutunut ilman tukea.
– Tässä on harhaa. Kukapa sanoisi hakeneensa ja saaneensa tukea, vaikka olisi voinut toteuttaa hankkeensa muutenkin.
