Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Archie]

Sanoisin että varsin nolo virhe, joka vie uskottavuutta kirjoittajan kyvyistä käsitellä aihetta.

 

[jaska]

Onpas kyllä tehty huikea päätelmä, kun kulut saa vähentää verotuksessa niin ei maksa mitään. Voi hyvät hykkyrät, toivottavasti tämä ei pääse ikinä tekemään yrityksissä tai julkishallinossa mitään päätöksiä.

Viime vaaleissa eduskuntapaikka ei käsittääkseni kauhean kauas jäänyt

 

[Balthazar]

Ei nyt heitetä kuitenkaan lasta pesuveden mukana. Relanderilta tulee kiitettävän usein ajatuksia herättäviä avauksia yhteiskunnallisiin ongelmiin. Näkökulma on toki vähän vasemmalla, minkä huomaa jo vastaanotostakin.

 

[Archie]

Laitetaan vähän vasentalaitaa tänne..

Hei, me yksityistetään! (Paavo Arhinmäki)

Lumi tulee joka vuosi Suomeen ja erityisesti Helsinkiin yhtä yllättäen. Ensilumen sataessa vakio-otsikko on: lumi yllätti autoilijat. Suomi ei mene sentään yhtä sekaisin kuin Englanti, jossa lentokentät ja koulut suljetaan eivätkä junat kulje, jos tulee muutama sentti lunta.

Toki erityisesti tänä ja viime talvena lunta on tullut huomattavasti enemmän kuin pitkiin aikoihin, mutta sietämättömän huonosti Helsingin kaupunki on selvinnyt lumesta. Vaikuttaa myös siltä, että lähiöt on jätetty oman onnensa nojaan, kun keskustasta on siivottu kaupungin toimesta kiinteistöyhtiöiden vastuulle kuuluvat lumet.

Minä hyväjalkaisena vielä pärjään liukastellen, mutta moni vanhempi ihminen on ollut kotinsa vankina, kun ulos ei ole uskaltanut lähteä.

Uusliberalistisen ideologian mukaan yksityinen hoitaa asiat aina paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla. Jos näin on, pitäisi asioiden olla parhaalla tolalla siellä, missä kaupunki ei vastaa lumesta.

Kaikkein huonoin tilanne on ollut julkisuuden mukaan Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Laajasalon alueella. Minuun on otettu yhteyttä taloista, joihin taksit eivät ole suostuneet ajamaan ja esimerkiksi roska-autot eivät ole päässeet hakemaan jätteitä, koska kadut ovat olleet niin huonossa kunnossa.

Yksityinen olisi hoitanut hommat varmasti paremmin kuin Helsingin kaupunki. Paitsi, että nimenomaan näiden kaupunginosien lumesta huolehtiminen on ulkoistettu RTA-yhtiöille.

... jatkuu

http://blogit.iltalehti.fi/paavo-arhinmaki/2011/01/18/hei-me-yksityistetaan/

Arhipalla oli sinällään ihan hyviä pointteja siitä, että yksityistämiset eivät ole onnistuneet kovinkaan hyvin. Sen sijaan hänen viittaus uusliberalistiseen ideologiaan menee heittämällä ohi. Se että yksityistämällä asiat voitaisiin saada pelaamaan paremmin tarkoittaisi, että pitäisi saada aito kilpailutilanne yritysten välille.

Nythän tällaista aidosti vapaan kilpailun tilannetta ei ole. Virkamiehet ja poliitikot ovat säätäneet mm. hankintalain, jonka puitteissa julkiset hankinnat on kilpailutettava. Jotta siinä voi pärjätä, niin pitää yleensä tehdä halvin tarjous. Kun kilpailu on voitettu, niin tehdään sopimus, johon kirjataan tehtävät kohdat. Koska maailma on mutkikas ja muuttuva paikka, niin sopimuksista jää aina jotain pois.. josta yritys laskuttaa erikseen.

Kun sopimukset on tehty, niin käytännössä valittu yritys on lähes monopoliasemassa ko. hommassa. Ilman uutta kilpailutusta tekijää ei voi vaihtaa. Mitä vapaata kilpailua se tällainen on? Oikeassa vapaassa kilpailussa pitäisi pystyä ottamaan esim. uusia lumityöyrittäjiä mukaan per heti ja potkimaan vanhoja pois - mikäli eivät tee duunia kunnolla tai ovat ylihinnoiteltuja.

 

[jps]

Ei nyt heitetä kuitenkaan lasta pesuveden mukana. Relanderilta tulee kiitettävän usein ajatuksia herättäviä avauksia yhteiskunnallisiin ongelmiin. Näkökulma on toki vähän vasemmalla, minkä huomaa jo vastaanotostakin.

Mä otin kantaa ainoastaan tuohon täysin järjettömään väitteeseen.

Tuon Relanderin esittämän väitteen mukaan lähes kaikki (kalusto, palkat, ostot jne) on yrityksille täysin ilmaista, koska ne ovat täysin verovähennyskelpoisia. Edustuskulut eivät ole kuin puoli-ilmaisia, koska ne ovat ainoastaan puoliksi vähennyskelpoisia.

 

[jaska]

On se hyvä, että byrokratia toimii!

Mäkinen korjaa, että LVM:ää on kuultu ja ministeriö on muodostanut kantansa asiasta. LVM:n lausunto on kuitenkin mystisesti kadonnut postissa.

- Se on hävinnyt jonnekin byrokratian rattaisiin. Eli Verkkokauppa.comin näkökulmasta kyllä on näyttänyt siltä, että LVM:ää ei olisi kuultu, Mäkinen kertoo.

Hyvä että selvitys tehtiin, harmi ettei sitä huomioitu! Paljonkohan muita selvityksiä valtionhallinnossa tehdään, joita ei kuitenkaan huomioida - tai puutetta ei edes huomata...

 

[Mosse]

Kovasti on onnistuneita nämä hallituksen veroalet (kampaamo, ravintola,...) yrityksille. Ja kovasti ovat työllistäneet.

Kampaamojen veroale jatkuu


Kampaamojen arvonlisäveron alennuksen
jatkaminen herättää kummastusta.

Kokeilu on menossa neljättä vuotta,
vaikka tuntuva arvonlisäveron alennus
ei ole siirtynyt hintoihin. Myöskään
alan työpaikkojen määrä ei ole
lisääntynyt suunnitellusti.

Tutkijan mukaan tehoton kokeilu olisi
pitänyt lopettaa. Kampaamot ja parturit
ovat epätietoisia kokeilun
tulevaisuudesta.

Valtiovalta on kolmen vuoden ajan
tukenut kampaamoyrittämistä alhaisella
yhdeksän prosentin arvonlisäverolla.

 

[kouvotsvoni]

Kovasti on onnistuneita nämä hallituksen veroalet (kampaamo, ravintola,...) yrityksille. Ja kovasti ovat työllistäneet.

Onhan tuo kampaamojen ALV-testi todettu jo aiemminkin tehottomaksi. Eipä ole pahemmin ruoan hinnat ravinteleissa alentuneet, vaikka 7,5% olisi pitänyt olla vaikutus. Osa siirsi ALVit kokonaan ja osa ei "tiennyt" koko muutoksesta..tosin aika harvassa "etnisessä ravintolassa" kuittia ennenkään tarjonneet Kaupoissa sentäs aika hyvin homma toimi, vaikkakin diskonttausta moni epäillyt.

 

[jaska]

Kovasti on onnistuneita nämä hallituksen veroalet (kampaamo, ravintola,...) yrityksille. Ja kovasti ovat työllistäneet.

Tarkoitat varmaan hallitusten (monikossa).

Tuon kampaamoiden/parturien veroaleen toteutti jo Vanhasen I:n, kera Demarien...

 

[Archie]

Puolueet laidasta laitaan ovat olevinaan huolestuneita nuorisotyöttömyydestä. Vaan moniko niistä mahtaa ymmärtää, mistä on kysymys? Työ Suomessa ei oikeastaan ole kallista, mutta työn tarjoaminen on. Kun nuorta luonnollisista syistä voidaan kutsua kokemattomaksi työntekijäksi, oletan seuraavassa laskelmassa, että hän tyytyy 10 euron tuntipalkkaan. Kuukausiansioksi muodostuu silloin 1 600 euroa.
Kaikkine lakisääteisine lisineen nuori maksaa yritykselle 2 400 euroa. Jos hän työskentelee sisätiloissa, tulee lisäksi tilojen vuokrana keskimäärin 200 euroa, jolloin työllistämisen kustannus nousee 2 600 euroon.
Jotta palkkaaminen kannattaisi, työnantajan on pakko pystyä myymään nuoren työpanos kustannuksia vastaavalla hinnalla. Kun hän sen myy, päälle pitää laittaa arvonlisäveroa 23 prosenttia. Sen seurauksena yrityksen on myytävä nuoren työpanos 3 200 eurolla. Jos yritys hamuaa voittoa, niin tuo ei siis riitä, päälle on pantava lisäksi voittomarginaali, josta tietenkin menee arvonlisävero.
Jokaisen nuoren työllistäminen tarkoittaa siis sitä, että yritys maksaa valtiolle suunnilleen saman summan kuukaudessa, jonka se maksaa bruttopalkkana nuorelle. Jos yhteiskunta tyytyisi vähempään, työn tarjoaminen nuorille olisi halvempaa.

Entä sitten se nuori? Oletetaan selvyyden vuoksi, ettei hän tällä hetkellä saa työttömyyskorvausta, opintorahaa eikä minkäänlaisia muitakaan tukia. Hänelle jää käteen siitä nollakatteella laskutetusta 3 200 euron summasta 1 300 euroa. Jos hän saisi tukia, nettona jäisi huomattavasti vähemmän.
Laskelma paljastaa, että nuorison työttömyydestä huolissaan olevat puolueet keräävät nuoren palkkaamisen vaivasta ja siitä 3 200 euron laskusta eduskunnan tuhlattavaksi 1 700 euroa, jättävät nuorelle käteen 1 300 euroa, tilojen vuokraajalle annetaan jäljelle jääneet 200 euroa ja riskin ottanut yrittäjä jää heiluttelemaan tyhjiä käsiään ainoana palkkanaan se, että on työllistänyt yhden nuoren. Eniten siis siitä että yritys palkkaa nuoren, tienaa valtio. Vaikka laskelma on yksinkertaistettu, se pätee myös valmistavaan teollisuuteen. Työn osuus on sielläkin laskutettava, vaikka sitä ei tavaroita ostettaessa eritelläkään.

Ikävä kyllä en osaa muuta neuvoa keksiä kuin sen, että sivukustannuksia pitää alentaa eikä arvonlisäveroa saa korottaa. Ikävää siksi, että laskelma paljastaa sen, että jotta niin voitaisiin tehdä, julkisen sektorin kustannuksia pitää leikata. Ne puolueet, jotka toitottavat pelastusta kasvusta, voisivat kertoa, kuinka pitkään ja minkä suuruinen kasvu antaa mahdollisuuden palkata nuoria ja myydä heidän työpanostaan eteenpäin kohtuukustannuksilla.
Meille kerrotaan myös, että kulutuksen verottaminen työn verottamisen sijasta lisää työllisyyttä, mutta ei se siltä vaikuta. Nuori maksaa palkastaan tuloveroa 300 euroa, ja yritys joutuu laskuttamaan työn ostajalta 600 euroa arvonlisäveroa. Jos arvonlisäveroa korotetaan, nuoren työllistäminen tulee entistä hankalamaksi.

Mitäpä tuohon voisi lisätä, hyvin kirjoitettu. Joskus kun vielä kuulisi poliitikkojen suusta näitä asioita. Osa heistä varmasti ymmärtää nämä ihan ok, mutta ovat hiljaa.

 

[Archie]

Tuohon edelliseen liittyen, niin siinä on sikäli outo tilanne, koska kaikki osapuolet häviävät... kun yritys ei palkkaa nuorta (tai muuta hlöä).

 

[kouvotsvoni]

Niin ja tuohan oli Kalle Isokallion blogista.

 

[Archie]

Niin ja tuohan oli Kalle Isokallion blogista.

Sieltähän se.. oli näköjään jäänyt mainitsematta.

 

[jps]

Ihan hyvähän tuo isokallion esimerkki sinänsä on, kuitenkin tuo väite 50 % kustannuksista työnantajalle on yliammuttu. Lakisääteiset kulut kun eivät tuota ole.

 

[kouvotsvoni]

Ulkolinja: Velkataakka

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto lupasivat auttaa kongolaiset pois köyhyydestä. Lopputulos: köyhyys lisääntyi.

Talousfoorumi yllyttää: Rutosti lisää velkaa
Muutkin kuin kehitysmaat saavat kyllä tuta velkaantumisen onnen, jos näitä hourupäitä kuunnellaan. Viime vuonna valtion korkomenoihin keskiverto kansalainen vauvasta vaariin menetti 350€, lisäksi kuntien lainanhoitokuluihin 300€, yhteensä 650€. Näillä 3,5 miljardilla olisi muutakin käyttöä, mutta jatketaan vaan hyväksikoettua mallia ja ihmetellään miksei veroeurot näy julkisissa palveluissa.

 

[jps]

Viime vuonna valtion korkomenoihin keskiverto kansalainen vauvasta vaariin menetti 350€, lisäksi kuntien lainanhoitokuluihin 300€, yhteensä 650€. Näillä 3,5 miljardilla olisi muutakin käyttöä, mutta jatketaan vaan hyväksikoettua mallia ja ihmetellään miksei veroeurot näy julkisissa palveluissa.

Sinänsä lainanotto ei ole paha asia. Velanotolla pitäisi saada suurempi hyöty kuin korkomenot ovat, nykyisin kun ei vaan useimmissa tapauksissa ole niin, vaan velkaa otetaan käyttömenoihin pysyvästi, eli velkaa ei edes hyvinä aikoina saada lyhennettyä.

Kattaako tuo kuntien lainanhoitokulut myös lyhennykset, koska asia on noin ilmaistu ?

 

[kouvotsvoni]

Sinänsä lainanotto ei ole paha asia. Velanotolla pitäisi saada suurempi hyöty kuin korkomenot ovat, nykyisin kun ei vaan useimmissa tapauksissa ole niin, vaan velkaa otetaan käyttömenoihin pysyvästi, eli velkaa ei edes hyvinä aikoina saada lyhennettyä.

Kattaako tuo kuntien lainanhoitokulut myös lyhennykset, koska asia on noin ilmaistu ?

Juu. Eri asia ostaa lainalla talo kuin ruokaostokset. Tavallinen talliainen vaan yleensä vähentää menojaan ja karsii löysät pois, jottei pikavipillä ruokakauppaan mennä. Valtiolla ja kunnilla tuntuu olevan vaan erilainen meininki tässä..

Kuntien velanhoitokuluissa taitaa olla mukana myös lyhennykset. Lainamäärä alle puolet valtionvelasta, niin ähäps. Tippuskohan 150€:lla kuntien menot, jos lyhennyksiä ei lasketa (olettaen, jotta samalla korolla kunnat saisivat mitä valtio). Joku osaavampi ja taitavampi guuglettaja etsiköön.

 

[jps]

Juu. Eri asia ostaa lainalla talo kuin ruokaostokset. Tavallinen talliainen vaan yleensä vähentää menojaan ja karsii löysät pois, jottei pikavipillä ruokakauppaan mennä. Valtiolla ja kunnilla tuntuu olevan vaan erilainen meininki tässä..

Valtiolla ja kunnilla voi hyvin olla suhdannepoliittisista syistä erilainen meininki. Tosin valitettavasti käytännöksi näyttää muodostuneen hyvinä vuosina jätettävän lisävelka ottamatta, tai sitä otetaan vain vähän - päätöntä touhua.

Kunnillahan on siinä suhteessa metka rooli, että valtio määrää suurelta osin kuntien pakolliset menot.

Verojakaan ei voi loputtomiin nostaa, se johtaa ojasta allikkoon, ainoa vaihtoehto on karsia julkishallinnon kustannuksia.

 

[Archie]

Kokoomukselta yksi ratkaisu, yhteen ongelmaan.

Kerjäämisen kieltäminen vain osittain ei riitä kaikille kokoomuksen kansanedustajille. Ben Zyskowicz sanoi eduskunnan keskustelussa iltapäivällä, että kerjääminen elinkeinomielessä julkisella paikalla pitäisi kieltää kokonaan.

Hallitus on esittänyt, että vain aggressiivinen kerjääminen kiellettäisiin. Eduskunta on aloittanut kiistellyn lakiesityksen käsittelyn.

Sisäministeriön työryhmä ehdotti viime kesänä, että kerjääminen julkisella paikalla kiellettäisiin kokonaan. Monet hallituksessa olivat kuitenkin haluttomia näin pitkälle menevään kieltoon.

Eikö samalla kiellettäisi koko köyhyys ja kurjana oleminen, niin asiat saadaan näyttämään paremmalta.

 

[kouvotsvoni]

Prostituutio ja viina häviäisivät kanssa kieltolakien myötä. Vaalirahoituksen kinuaminen ei sitten ole kerjäämistä?