Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Fasaldi]

Suomen sosiaaliturvan hinta: 9820 €/hlö
Julkaistu: 10:58

Suomen sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2009 52,4 miljardia euroa, kertoo tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti. Asukasta kohden menot olivat 9 820 euroa.

Kasvua edellisvuoteen oli 7,9 prosenttia.

Taantuman vaikutus näkyy sosiaaliturvamenoissa. Vuonna 2009 yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi työttömyysturvaetuudet (35 prosenttia) ja vanhuuseläkkeiden menot (11 prosenttia). Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot.

Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2009 oli 30,6 prosenttia. Tämä oli 4,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

THL kerää vuosittain sosiaalimenotiedot valtion ja kuntien, yhdistysten ja järjestöjen sosiaalisen toiminnan kustannuksista ja rahoituksesta. Sosiaalimenotilastoa varten tiedot kootaan tilastoista, tilinpäätöksistä ja muista vastaavista lähteistä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109579-suomen-sosiaaliturvan-hinta-9820-€hlo

 

[Mangelo]

Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot.

Eli kapitalistin laariin valuu sosiaalituetkin. Tuottoa pitää saada, hinnat nousee ja veronmaksajat maksaa.

 

[Archie]

Eli kapitalistin laariin valuu sosiaalituetkin. Tuottoa pitää saada, hinnat nousee ja veronmaksajat maksaa.

Se on varmaan se sama kapitalisti, jonka ansiosta on veroja maksavia palkansaajia tai julkisen sektorin työntekijöitä ylipäätään.

Ilman tuota hirmuista kapitalistia verovarat varmaan muodostettaisiin muinaisella sammolla.

 

[WebSlave]

Eli kapitalistin laariin valuu sosiaalituetkin. Tuottoa pitää saada, hinnat nousee ja veronmaksajat maksaa.

Jep. Pitäisi ehdottomasti olla sillä tavalla, että yksityinen yritystoiminta on kiellettävä kapitalistisena, kaikki ovat töissä valtiolla eikä rahaa näin valu kenenkään henkilökohtaiseen etuun. Tällä yhteiskuntajärjestyksellä taisi olla jokin nimikin?

 

[Mosse]

Uskon että Marttyyri-jaska voisi olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Itsekin hymähtelin hyväksyvästi useampaan kohtaan.:ahem:

Rapu verkossaA A 12.3.2011 00:01

Olli-Pekka Ryynänen

Vaalien lähestyessä poliitikot tulevat yhä hermostuneemmiksi. Heille tilanne on vaikea. Pitäisi saada kansa vakuuttuneeksi kyvystä hoitaa asiat, mutta keinot ovat epämieluisia ja niistä joudutaan vaikenemaan.

Terveydenhuollon kohdalla näyttää poliitikkojen hallitsevin piirre olevan neuvottomuus. Terveydenhuollon hallinto on jo melkoinen sekamelska, eikä sen purkamista näytetä osattavan edes ajatella. Hallintoa verrataan himmeliin, mutta oikeasti terveydenhuollon sotku on kuin rapu verkossa.

Suomen terveydenhuollossa on varmaan monta ongelmaa, mutta yksi on yli muiden. Se on monikanavainen rahoitus, koska se puolestaan poikii muita ongelmia.

Monikanavainen rahoitus tarkoittaa sitä, että raha potilaiden hoitoon tulee monesta lähteestä. Tärkeimmät ovat kunnat ja Kela. Monikanavainen rahoitus on rahanhukkaamisautomaatti.

Kun rahaa tulee kahdesta tuutista, alkaa väistämättä osaoptimointi. Potilaiden jonotuttamien ei maksa sairaalalle mitään. Jos pieni leikkaus maksaa vaikka tuhat euroa, saattaa rahaa hukkaantua odotteluaikana moninkertaisesti päivärahoihin. Silloin pieni halpa leikkaus muuttuu kalliiksi. Lisäksi potilas on koko ajan kipeänä ja odotuksen jälkeen hoitotulokset huononevat.

Jos sama taho maksaisi sekä leikkauksen että päivärahat, ei tulisi kuuloonkaan, että potilas olisi leikkaamatta vielä kuukausi leikkauspäätöksen jälkeen. Monikanavainen rahoitus on myös byrokratian lähde, kun potilasta siirretään paperin voimalla toisten rahoitusvastuuseen.


Kuntajohtajat kannattivat laajasti erikoissairaanhoidon ottamista valtiolle. Onnettomampaa ehdotusta tuskin pystyy keksimään. Silloin kaksikanavainen rahoitus muuttuisi kolmikanavaiseksi. Sen sijaan mahdollista olisi muodostaa ylikunnallinen elin, joka vastaisi koko terveydenhuollon rahoituksesta ja tilaamisesta. Ruotsissa se on maakunta, Englannissa valtiollinen organisaatio. Nykyinen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito voidaan yhdistää.

Luonnollista olisi samalla yhtiöittää sairaalat ja terveyskeskukset kunnallisiksi yhtiöiksi. Se ei merkitse yksityistämistä, koska rahoitus perustuisi edelleen veroihin ja yhtiöt olisivat yhteiskunnallisia ja voittoa tuottamattomia. Vielä varmempaa olisi tehdä palvelutuotanto osuuskunniksi. Silloin kynnys uudistukseen olisi matalampi, eivätkä tulevatkaan kunnanisät voisi laittaa yhtiötä lihoiksi.

Myös rahoittajan voisi tehdä osuuskuntamuotoon. Se olisi kuntien osuuskunta ja se huolehtisi kaikista kustannuksista, niin hoidoista kuin päivärahoista, kuntoutuksesta, lääkekorvauksista, matkakorvauksista ja yksityisten palvelujen maksuista.

Tämä mahdollistaisi terveydenhuollon laajan kehittämisen ja olisi vahva lääke myös henkilökuntapulaan, kun julkinen terveydenhuolto tulisi työnantajana kilpailukykyiseksi yksityisen kanssa. Terveyskeskus tulisi vertailukelpoiseksi nykyisen työterveyshuollon kanssa. Oleellista on, että perusterveydenhuollosta on tehtävä käyttäjälle maksuttomia.

Voittajat kirjoittavat historian. Häviäjät kirjoittavat laulut.

lKirjoittaja on yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopistossa.

 

[Mosse]

Tasaveroon päin taas. Progressiivista tuloveroa kevennetään ja revitään takaisin sitten kiinteistöverolla. Omakotiasujat saaneet aika paljon muutenkin lisäkuluja, kun energiaveroja korotettu.

Veroesitykset näkyisivät kunnissa


Hetemäen verotyöryhmän esitykset
vähentäisivät kuntien verotuloja
keskimäärin kuusi prosenttia, arvioi
Pellervon taloustutkimus PTT.

PTT:n mukaan esitys tuloverojen
keventämisestä veisi 2,4 % kuntien
verotuloista ja yhteisöveron tuoton
siirto valtiolle 6,6 %. Kiinteistöveron
kiristämisestä tulisi 2,9 % lisätulot.

Suurimpia häviäjiä olisivat kunnat,
joissa yhteisövero tuottaa eniten.

Kuntien tuloihin verojen väheneminen ei
välttämättä vaikuttaisi suoraan, sillä
työryhmä esittää, että menetykset
korvataan lisäämällä valtionosuuksia.

 

[oldez]

Tasaveroon päin taas. Progressiivista tuloveroa kevennetään ja revitään takaisin sitten kiinteistöverolla. Omakotiasujat saaneet aika paljon muutenkin lisäkuluja, kun energiaveroja korotettu.

Minun mielestä on ihan turha ruveta kommentoimaan aina noin ilman että on jotain lukuja mihin perustaa väitteitä. Jos kunnan kiinteistöverotulot kasvavat 2,9% se tarkoittaa että esim 500 euron kiinteistöveroon tulee keskimäärin noin15 euron lisälasku. Jos talous kaatuu 15 euron vuoksi niin silloin olisi pitänyt jo kauan aikaa sitten miettiä jotain muuta taloudelle sopivaa asumismuotoa. Varsinkin kun tuloverotusta ollaan laskemassa ja se tarkoittaa että jää huomattavasti enemmän rahaa käteen kuin tuo 15 euroa.

Ihmiset jotenkin unohtavat sen että vaikka valtiotasolla puhutaan tosi suurista summista, niin yksilökohtaisesti nämä veronkorotukset ovat minimaalisia varsinkin kun otetaan huomioon tuloverotuksen lasku. Tietenkin tiukkaa voi tehdä jos elää toimeentulotuella ja asuu yksin omakotitalossa, mutta minun mielestäni siinä vaiheessa pitäisi miettiä muita asumismuotoja.

 

[Sam]

Minun mielestä on ihan turha ruveta kommentoimaan aina noin ilman että on jotain lukuja mihin perustaa väitteitä. Jos kunnan kiinteistöverotulot kasvavat 2,9% se tarkoittaa että esim 500 euron kiinteistöveroon tulee keskimäärin noin15 euron lisälasku. Jos talous kaatuu 15 euron vuoksi niin silloin olisi pitänyt jo kauan aikaa sitten miettiä jotain muuta taloudelle sopivaa asumismuotoa. Varsinkin kun tuloverotusta ollaan laskemassa ja se tarkoittaa että jää huomattavasti enemmän rahaa käteen kuin tuo 15 euroa.

Ihmiset jotenkin unohtavat sen että vaikka valtiotasolla puhutaan tosi suurista summista, niin yksilökohtaisesti nämä veronkorotukset ovat minimaalisia varsinkin kun otetaan huomioon tuloverotuksen lasku. Tietenkin tiukkaa voi tehdä jos elää toimeentulotuella ja asuu yksin omakotitalossa, mutta minun mielestäni siinä vaiheessa pitäisi miettiä muita asumismuotoja.

Unohdat nyt tyystin maaseudulla ikänsä eläneet eläkeläiset. Toimeentulo on perinteisesti ollut tiukassa, eikä vanhalla kiinteistöllä välttämättä ole edes järin mainittavaa myyntiarvoa. Muutenkin omasta kodista luopuminen voi olla henkisesti musertava paukku.

 

[oldez]

Unohdat nyt tyystin maaseudulla ikänsä eläneet eläkeläiset. Toimeentulo on perinteisesti ollut tiukassa, eikä vanhalla kiinteistöllä välttämättä ole edes järin mainittavaa myyntiarvoa. Muutenkin omasta kodista luopuminen voi olla henkisesti musertava paukku.

Enhän unohda. Jos tuloveroprosentti laskee niin silloin eläkkeestäkin jää enemmän käteen. Ja jos toimeentulo on niin tiukassa että vaikka 50 euron lisälasku vuodessa kiinteistöverossa on liikaa niin siinä tapauksessa ei pitäisi asua siellä missä asuu. Sitä paitsi rakennuksen ikä otetaan huomioon kiinteistöveroa laskettaessa.

Ei voida ajatella että oma kiinteistö ja oma talo ovat jollain tavalla jokamiehenoikeuksia kun ne kerran on hankkinut. Tuolla perusteella mitään päätöksiä voida tehdä, koska ne koskettavat eläkeläisiä. Varsinkaan Suomen väestörakenteella. Elämässä tapahtuu musertavia asioita, eikä valtio voi olla pelastamassa jokaista tai tekemässä poikkeuksia aina kun vääryyttä kohdataan.

Muistakaa että tuloverohelpotukset koskevat kaikkia. Sen sijaan kiinteistöveron nosto ei suoraan koske kaikkia. Luulisi että varakkailla on enemmän kiinteistöjä kuin pientuloisilla. Vai pitäisikö sitten kaikki verokannat muuttaa progressiiviseksi? Olisiko se tasapuolista? Esim. pienituloisten pääomaverokantaa varmasti pitäisi laskea. Lisäksi kaupassa käydessä arvonlisäverokanta määräytyisi edellisvuoden verotulojen mukaan.

 

[Sam]

Tässä on samalla kasvatettu asumisen kustannuksia muilta osin huomattavasti. Köyhät kyykkyyn vaan ja vanhukset laitoksiin - mutta tuo jälkimmäinenhän tulee yhteiskunnalle kotona asumista kalliimmaksi :thumbfh:

 

[oldez]

Tässä on samalla kasvatettu asumisen kustannuksia muilta osin huomattavasti. Köyhät kyykkyyn vaan ja vanhukset laitoksiin - mutta tuo jälkimmäinenhän tulee yhteiskunnalle kotona asumista kalliimmaksi :thumbfh:

Joo kyllähän pääomatuloveron korotus ja kiinteistöveron korotus on nimenomaan köyhille osakkeen ja kiinteistönomistajille suunnattu rangaistusvero. Ja vanhuksien ainoat vaihtoehdot ovat joko omakotitalo tai laitoshoito.

 

[jaska]

Älä nyt Sam. Verojen korottaminenhan on inhimillistä ja reilua talouspolitiikkaa, suorastaan vasemmistolaista. Valtio ottaa rahat ja pitää ihmisistä huolta.

Ei sillä ole mitään väliä miten ne rahat käytetään.

Kestävyysvaje vai käsitysvaje?

Veroastetta eri maissa kuvataan verojen osuudella bruttokansantuotteesta. Vertailu ei anna oikeaa kuvaa. Ei anna, koska bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan muun muassa arvonlisävero. Eli jos korotetaan arvonlisäveroa, bruttokansantuote nousee ja veroaste pienenee.

Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?

Edellä kerrottu huomioon ottaen on hämmästyttävää, että kaikki puolueet lähtevät siitä, että verotusta pitää kiristää, koska julkisen sektorin menot ovat määrätyn kokoiset. Kyseessä siis ei ole meitä uhkaava kestävyysvaje, ainostaan poliitikkojen aivotoimintaa vaivaava käsitysvaje.

Miksi yhdellekään puolueelle ole tullut mieleen, että asian tila pitää pikaisesti korjata? Jos meiltä kerran kerätään enemmän veroja henkeä kohden kuin muilta ja kuitenkin siitä summasta käytetään asukasta kohden välttämättömiin peruspalveluihin vähemmän kuin muualla, uskoisi sen olevan jokaiselle puolueelle vakavan harkinnan paikka.

Toinen tilastollinen erhe on palkansaajan keskimääräinen veroaste. Se ei huomioi todellista veroastetta. Yksinkertainen jakolasku paljastaa totuuden. Kansantalouden kaikki yhteenlasketut veronalaiset tulot, siis palkat, eläkkeet, yritysten voitot jne. ovat suuruudeltaan noin 115 miljardia euroa. Mitään muuta ensisijaista verotuskohdetta ei ole missään maassa olemassa. Kun julkisen sektorin menot ovat 80 miljardia, todelliseksi tuloveroasteeksi tulee jakolaskulla 70 prosenttia.

Tuo luku on ainoa oikea, sillä arvonlisäverot, polttoaineverot, autoverot alkoholiverot ja niin edelleen kerätään sinulta jo kertaalleen verotetusta rahasta eli sinun nettopalkastasi. Todellisuus ei siitä muuksi muutu, että verot kerätään palkan sijasta myöhemmin jo kertaalleen verotetusta palkasta. Todellinen keskimääräinen tuloveroaste Suomessa on siis todellakin 70 prosenttia. Voisivatko poliitikotkin sen ymmärtää?

Olemme kaikki sitä mieltä, että verot tulee kerätä oikeudenmukaisesti. Siksi meillä on progressiivinen verotus. Jotta oikeudenmukaisuus todella toteutuisi, kerätyt varat pitäisi myös käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Kun niin ei nyt tehdä, äänestäjillä on oikeus äänestää kaikkia veronkorotuksia vastaan, kunnes julkisen sektorin menot asetetaan eurooppalaiselle keskitasolle ja ne kohdistetaan uudelleen siihen tarkoitukseen mihin ne hyvinvointivaltiossa on tarkoitettu eli koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin.

Mutta niinhän se on, että vaatiminen jotta veroilla kerätyt rahat käytettäisiin tehokkaasti ja järkevästi on ilkeää oikeistolaista ja ties mitä. Ei sitä saa vaatia, muuten vie ruuankin lasten suusta.

Joten verotetaan vain niin paljon kuin per*** kestää, kyllä mummojenkin kiinteistöveroa voidaan korottaa - sehän on vain inhimillistä ja vasemmistolaista. Kuuluuhan hän omistavaan luokkaan!

Saadaampahan lisää rahaa julkisen sektorin hukattavaksi. Voidaan vaikka tehdä pari tutustumisretkeä johonkin lomakohteeseen - aihe keksitään kyllä aina.

:nope::jaska::jaska::nope:

 

[jaska]

Kyllä talouskasvu hoitaa ongelmat!

Valtiovarainministeriön mukaan seuraavan hallituskauden aikana talous kasvaa, mutta velkaantuminen jatkuu silti.

 

[Archie]

Mielenkiintoinen kysymys on, että miten selvitään tilanteessa, jossa kasvu tyssää täysin tai menee miinukselle?

Tällainen tilanne syntyy yllättävän helposti ja nopeasti. Tarvitaan vain uusi kriisi, joka voi olla euro-kriisi, kiinan pankkikriisi, jenkkien velka/inflaatiokriisi tai jokin odottamaton tapahtuma (esim. luonnonmullistus). Näissä tapauksissa tuo 8 miljardin vaje kuullostaa ihan hyvältä, sillä sehän tulee sentään kasvun aikana.

Ne jotka luottavat kasvuun ainoana merkittävänä kestävyysvajeen paikkaajana pelaavat venäläistä rulettia. Ja senhän tietää miten siinä lopulta käy.

 

[Mosse]

Ei oo mitään hätää, kun meillä on varaa tuplata EU:n lainatuetkin

 

[Archie]

Se on kaunis ajatus saattaa pankit ja sijoittajat vastuuseen. Nykyisin siihen ei vain ole hyvää mekanismia, koska pankkien päästäminen vararikkoon aiheuttaa aika mittavat vahingot taloudessa. Eihän tuosta ole kuin pari vuotta, kun nähtiin mitä tapahtui vaikka kriisi alkoi toisella puolella maapalloa.

Voihan se olla, että yletön vahingonilo (sijoittajat ja pankit menettää rahansa) kuittaa konkurssi- ja työttömyysaallot sekä niihin liittyvät sivuvaikutukset.

Sinällään kyllä EU-alueen pitäisi ottaa pistää ongelmavelat uudelleen järjestelyyn ja pääomittaa kukin omat pankkinsa (ettei tule konkursseja).. ja ottaa tappiot hallitusti vastaan. Nyt EU-johtajat ovat olleet aika selkärangattomia asian suhteen. Katsokaapa vaan, niin markkinat vielä 'rankaisevat' moisesta löysäilystä.

 

[jps]

Pankkeja ei voi rahoitussektorille koituvien ongelmien takia päästää konkurssiin. Kuitenkin jos tehtäisiin päätös, että julkisen vallan tekemä pankkien pelastus johtaa aina joko kokonaan tai osittain pankkien omistuksen siirtymiseseen palastajalle, niin pankkitoiminta ottaisi aivan eri tavoin riskit huomioon. Eihän pankitkaan yrityksiä tai yksityisiä ilman vakuuksia rahoita ja vakuudet kyllä realisoidaan omaksuongelmien tullessa.

 

[Mosse]

Pankkeja ei voi rahoitussektorille koituvien ongelmien takia päästää konkurssiin. Kuitenkin jos tehtäisiin päätös, että julkisen vallan tekemä pankkien pelastus johtaa aina joko kokonaan tai osittain pankkien omistuksen siirtymiseseen palastajalle, niin pankkitoiminta ottaisi aivan eri tavoin riskit huomioon. Eihän pankitkaan yrityksiä tai yksityisiä ilman vakuuksia rahoita ja vakuudet kyllä realisoidaan omaksuongelmien tullessa.

Estäisi tai vähentäisi nykyistä "Upporikasta ja rutiköyhää" pelaamista verovaroin.

 

[jps]

Estäisi tai vähentäisi nykyistä "Upporikasta ja rutiköyhää" pelaamista verovaroin.

Joo. Mutta merkittävin asia olisi tuossa käytännössä olisi markkinatalouden koskeminen myös finanssisektoria. En mä tiedä onko käytäntö, jossa pankit pelastetaan verorahoin ja omaisuus jätetään vanhoille omistajille vasemmistolaista politiikka, oikeistolaista se ei ainakaan ole

 

[kouvotsvoni]

Kiinnostaisi kuulla minkälainen on "kasvuohjelma".

Kiinnostaisi edelleen. (saa painaa quoten linkkiä mistä kyse.)