Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Balthazar]

"Totuus taloudesta alle 2 minuutissa 15 sekunnissa"

Talouden ongelma on keskiluokan kituminen (joka tapahtuu rikkaiden eduksi)... Näinhän se on aina ollut, iso keskiluokka tarkoittaa hyvinvoivaa taloutta.

Esittäjä työskennellyt Clintonin hallituksessa.

Yllätyin, että tuo linkki tuli jaskalta. Kiitos joka tapauksessa. Sitä jäin miettimään, että liekö sukua Steve Reichille...

 

[markoj]

Tapaus Hölmölästä, eli Kesälahdelta. Terveydenhoidon yksityistämisen ja kilpailuttamisen myötä luvattiin säästöjä. Hinta pompsahti reilusti yli raamien. No sitten mietittiin säästöjä. Neronleimaus, lopetetaan paikkoja vuodeosastolta. Yksi hoitaja saatiinkin tällä vähennettyä ja säästöä noin 200e/päivä. Siinä oli vaan ongelmana, jotteivat vuodepotilaat hävinneet ja lopulta heidän sijoittamisensa muualle tuli maksamaan 400e/päivä enemmän mitä olisi jos olisivat pysyneet vanhalla vuodeosastolla.

Eksyin kotvaseksi Kesälahden kunnanhallituksen pöytäkirjoja selailemaan. Kaikkea sitä tuleekin tehtyä.

 

[jaska]

Valitettavasti kansaa ei voi vaihtaa. Jos kansa äänestää konkurssin puolesta, konkurssiin myös mennään.

 

[Archie]

Valitettavasti kansaa ei voi vaihtaa. Jos kansa äänestää konkurssin puolesta, konkurssiin myös mennään.

Minusta tuo on hyvin tiivistetty, koskipa se sitten mitä maata tahansa. Tosin konkurssin koettaessa kansa on jo unohtanut oman osuutensa sen luomisessa. Yksipuoliseksi syylliseksi nousevat poliitikot ja ahneet pankit.

Ehkäpä tämä taloudellinen systeemi, jossa nykyään elämme on vain liian monimutkainen ymmärrettäväksi hyvin suurelle osalle ihmisiä.

 

[Knoukka]

Valitettavasti kansaa ei voi vaihtaa. Jos kansa äänestää konkurssin puolesta, konkurssiin myös mennään.

Mulle jäi nyt epäselväksi, että onko tuo sun vai Talouselämän toimittajan näkemys asiasta?

Talouselämä kirjoittaa siitä mikä on sen etu. Enkä puhu nyt pelkästä lehdestä. Ja jos se etu on ristiriidassa kansalaisten kanssa niin talouselämä vaihtaa kansaa. Sitä on globalisaatio ollut. Mutta kansat käy kohta vähiin ja kansojen ymmärrys vielä vähemmäksi.

Mutta jos ja kun on sitä mieltä, että talouselämän näkökulma on tärkein ja ainoa niin olkaapa hyvä. Onnea ja merkitystä saa kukin etsiä sieltä mistä parhaaksi näkee. Mutta aina välillä kannattais pysähtyä hetkeksi ja miettiä, että kenen lauluja laulaa ja mitä tietä kulkee.

 

[Archie]

Onko kansalaisten etu valtion meneminen konkurssiin?

 

[jaska]

Valtioyhtiö (pääosin valtion omistama) kiertää veroja?

Todellisuudessa tässä kaikessa taitaa kuitenkin olla kyse Finnairin ja Suomen Liikennelentäjäliiton välisen työehtosopimuksen kiertämisestä. NGA:n avulla voidaan pienentää palkkakustannuksia ja ”siististi” kiertää myös suomalaista verotusta ja sosiaalimaksuja käyttämällä ”harmaata” työvoimaa.

Miksi Finnairin pääomistaja, Suomen valtio, sallii menettelyn , jonka tarkoituksena on veronkierto? Ilmarinen on mukana työeläkemaksujen osalta aivan samanlaisessa toiminnassa. Missä on näiden yhtiöiden ja niiden päättäjien moraali ja yhteiskuntavastuu?

Perusteluksi ei riittäne, että kilpailijat eli ”halpalentoyhtiöt” toimivat juuri näin.
...
Tämäkö on sitä tämän päivän vero- ja työllistämispolitiikkaa, josta ministeri Jyrki Katainen on puhunut hallitusneuvottelujen yhteydessä? Eikö valtion tuella koulutetuille lentäjille ole tarjolla työtä suomalaisilla työehdoilla? Pitääkö heidän hakeutua esimerkiksi virolaisen ”reppufirman” palvelukseen saadakseen koulutustaan vastaavaa työtä suomalaisessa lentoyhtiössä?

 

[oldez]

Valtioyhtiö (pääosin valtion omistama) kiertää veroja?

Suomalaisilla lentäjillä on vaan niin perkeleen hyvät työsopimukset, joka haittaa kilpailukykyä varsinkin rahtiliikenteessä, jossa ei ole matkustajia joilta kyniä ylihintaisia lippuja suurten henkilöstökulujen vuoksi. Finnairin lentäjät tienaa keskimäärin 10000 euroa kuussa, mutta maailmalta (ja varmaankin Suomesta) löytyisi monta ihan yhtä pätevää lentäjää jotka tekisivät saman työn puolella palkalla. Ei suuri palkka tee suoraan kenestäkään sen pätevämpää. Finnairin kilpailukyky kärsii nimenomaan suurten henkilöstökustannusten vuoksi. Jotain on tehtävä että kilpailukyky säilyy. On se kumma miten joidenkin mielestä vähän verotuloja on huonompi juttu kuin ei ollenkaan verotuloja, koska niin tulee käymään jos kilpailukyvyn parantamisen eteen ei tehdä mitän.

 

[jaska]

En siitä sanonut mitään, mutta jotenkin kertoo paljon, että valtion pääosin omistava firma yhdessä työeläkevakuuttajan kanssa tekee tämmöistä puljautusta. Koita siinä sitten muita rohkaista noudattamaan sääntöjä.

 

[jjv]

Tuolla lentäjä-alalla on aika poikkeuksellinen neuvottelukäytäntö. Muilla aloilla pyritään jokaiselle samantyyppistä työtä tekevällä samaan sama tes, mutta lentäjäliittoon kuuluu seitsemän yhdistystä, jotka jokainen neuvottelevat oman työehtosopimuksensa. Ymmärtääkseni Finnairin ja esimerkiksi Air Finlandin lentäjien palkoissa ja työsuhde-eduissa on aika reilusti eroja. En tiedä miten joskus on ajauduttu tuohon neuvottelukäytäntöön.

 

[jaska]

Ministeriö läiskäisee Kataisen hallitusta

Mutta ilman uusia rahoitusasemaa parantavia toimia julkisen talouden alijäämä pysyy lähes ennallaan tämän vuoden jälkeen. Tämä merkitsee valtiolle 7–8 miljardin euron lisälainan tarvetta vuodessa.

Vuoteen 2013 mennessä julkinen velka kasvaa 52½ prosenttiin kokonaistuotannosta. Tämä on 50 miljardia euroa enemmän kuin ennen taantumaa vuonna 2008.

 

[Knoukka]

Onko kansalaisten etu valtion meneminen konkurssiin?

Kysymys kuuluu, että voisiko se olla nykyistä politiikkaa pienempi paha?

Ongelmahan on, että EU ei harjoita yhteistä politiikkaa vaan huonosti hoidettuja sisämarkkinoita. Eli hoidetaan itse synnytettyjä ongelmia, jotka ovat syntyneet heterogeenisten talousaluiden tuomisesta saman valuuttapolitiikan alle. Yhteisestä valuuttapolitiikasta huolimatta EU ei voi määrätä jäsenmaiden veroja, budjetteja tai velkaantumista ja tästä huolimatta jäsenmaat ovat sidotut yhteisen valuutan kautta toisiinsa, ja tästä syntyneen sotkun rahapolitiikkaa hoitaa EKP, jonka ei tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekijän luottamusta.

Nyt EKP, jonka ei tarvitse siis nauttia demokraattisten voimien luottamusta, on toimillaan lupautunut pelastamaan jokaisen pientä suuremman pankin. Näin pankkien ei tarvitse muuttaa riskitoimissaan mitään vaan ne ovat kasvaneet kasvamistaan. Ja nämä rahoitusmarkkinat ovat irtaantuneet yksipuolisesti reaalitalouksista ja erityisesti julkisista talouksista, siten että ne heiluttelevat kyllä niitä mutta rahoitusmarkkinoiden heilahtelut tasataan näiden reaali- ja julkitalouksien kustannuksella. So. pankit saavat EKP:lta halpaa rahaa, jonka ne jälleenlainaavat kalliilla kriisimaille. Eli vetävät välistä ja ilman riskiä.

Kusetus tapahtuu siinä miten tämä rahoituslaitosten likviditeettikriisi on saatu oikeistopoliitikkojen avustuksella näyttämään julkistalouksien velkakriisiltä. Valtioveloista ja kestävyysvajeista toitottaessa on jäänyt huomiotta ne oikeistolaisen politiikan aikana toteutetut verotuksen ja sosiaalimaksujen alennukset ja poistot. Näissä alennukset ja poistot ovat pääsyy julkisien talouksien kestävyysvajeeseen.

Oikeisto myös unohtaa aktiivisesti ne satojen ja satojen miljardien verohelpotukset ja pankkituet, joihin on turvauduttu viime vuosina.

Julkisten talouksien leikkaamisella ei siis olekaan muuta tarkoitusta kuin se, että ne voivat jatkossakin lainata kallista rahaa yksityisiltä pankeilta, jotka saavat halpaa rahaa EKP:lta, joka saa halpaa rahaa julkisten talouksien kurjistamisesta.

Tämän seurauksena viimeisten vuosien yrityksille ja rikkaille myönnetyt veroalet eivät ole tuottaneet tasaista talouskasvua vaan pelkästään rikastuttaneet ennestään rikkaita.

Ja tämä yksityisten pankkien lainanantokierteen julkinen kustannuspakko joka kestävyysvajeen valepuvussa myydään ja jonka moni sellaisena purematta nielee, sen kun porskuttaa. Ja voi lihavammin ja lihavammin.

Kierroksen viimeisella osuudella velkamaat laitetaan IMF:n ja Maailmanpankin hevoskuurille. Ja noista kumpikaan ei ole historiansa aikana muuta tehnyt kuin ajanut suurpääomien etuja. IMF ja Maailmanpankki ovat suurpääoman etujärjestöjä. Eivät mitään kansainvälisiä ja puolueettomia toimijoita. Ja koko homma pidetään kansalaisilta pimennossa sillä, että julkisten talouksien velkakriisiä, finanssikriisiä ja näiden seurauksena syntynyttä investointikriisiä ja kulutuksen pienenemistä pidetään ikäänkuin erillisinä asioina. Onneksi tietoisuus tästä valheesta kasvaa koko ajan.

Tässä vaiheessa on siis syytä kysyä, että olisiko valtion konkurssi parempi vaihtoehto kuin jatkaa tätä kurimusta. Tämä oikeistolainen rahapolitiikka julkistalouksien alasajoineen on kaikista tuhoisin vaihtoehto. Valtion konkurssihan on toki mahdollinen yhteisen valuutan ja keskuspankin johdosta.

Ja valtiokonkurssin vaihtoehtona näen valuuttaliitosta eroamisen, devalvaation ja kriisimaan itsenäisen ja funktionaalisen rahoitukseen, jossa niukkuutta ja resursseja jaetaan niiden tarkoituksellisuuden ja inflaatiopaineiden perusteella.

Tämä siis kriisimaille- ja miksei Suomellekin. Esimerkkeinä Ruotsi, Japani ja Iso-Britannia, jotka ovat taloudellisen itsenäisyytensä säilyttäneet ja pystyvät maksamaan velkaa kotimaisen kulutuksen ja valuutan kasvun myötä.

 

[Knoukka]

Tässä asiasta kiinnostuneille hyvä PDF-artikkeli funktionaalisesta rahoituksesta.

 

[jjv]

Näin Suomi tärveli telakkansa

Tämän vuoden helmikuun 11. päivänä Suomen telakkateollisuus menetti tärkeimmän asiakkaansa.

...

Lehtikirjoituksissa on arvuuteltu, että saksalaisen Meyer Werftin telakka sai Royal Caribbeanin tilauksen, koska telakan tarjous oli merkittävästi Turkua halvempi.

Ei pidä paikkaansa. Talouselämän tietojen mukaan saksalaisten tarjous oli vain muutamia miljoonia edullisempi.

Tämän kaupan ratkaisivat muut asiat kuin hinta.

Turun telakan kohtalo on seurausta vuosia jatkuneesta ankeasta kehityksestä. Suomalaisten telakoiden kilpailukyky on näivettynyt, koska ulkomaiset omistajat eivät ole investoineet niihin. Kehittämisen sijaan ulkomaiset omistajat ovat tyhjentäneet telakkayhtiön taseen ja myyneet liikenevän omaisuuden.

Samaan aikaan Suomen valtio on taannut telakoiden kauppoja satojen miljoonien arvosta. Vastineeksi valtio ei ole edellyttänyt investointeja tai tuotekehitystä, joka olisi pysäyttänyt kurjistumisen kierteen.

Eli kun ulkomailla valtiot tukevat teollisuuttaan niin meillä otettiin oppia ja Suomikin päätti tukea ulkomaiden teollisuutta. Turun telakka voi jotain pieniä yksittäisiä tilauksia saada, mutta jos eivät saa Royal Caribbeania takaisin niin telakan toiminta loppunee lähivuosina. Turussahan on rakennettu kyseiselle varustamolle 11 risteilijää, jotka tainneet jokainen olla valmistuessaan maailman suurimpia.

 

[markoj]

Eiköhän se kuitenkin johdu sääntelystä, rakenteista, ay-liikkestä/vasemmistosta.

 

[Archie]

Ongelmahan on, että EU ei harjoita yhteistä politiikkaa vaan huonosti hoidettuja sisämarkkinoita. Eli hoidetaan itse synnytettyjä ongelmia, jotka ovat syntyneet heterogeenisten talousaluiden tuomisesta saman valuuttapolitiikan alle. Yhteisestä valuuttapolitiikasta huolimatta EU ei voi määrätä jäsenmaiden veroja, budjetteja tai velkaantumista ja tästä huolimatta jäsenmaat ovat sidotut yhteisen valuutan kautta toisiinsa, ja tästä syntyneen sotkun rahapolitiikkaa hoitaa EKP, jonka ei tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekijän luottamusta.

Noinhan se menee. Joskin EKP:n riippumattomuudelle on syynsäkin.

Nyt EKP, jonka ei tarvitse siis nauttia demokraattisten voimien luottamusta, on toimillaan lupautunut pelastamaan jokaisen pientä suuremman pankin. Näin pankkien ei tarvitse muuttaa riskitoimissaan mitään vaan ne ovat kasvaneet kasvamistaan.

Tämän tyyppinen ongelma syntyi myös jenkeissä, jossa valtio takasi Fannien ja Freddien. Valtio takaajana (omistajana) on äärimmäisen huono asia rahoitusmarkkinoilla, sillä se johtaa vastuuttomaan käytökseen. Viimeisin esimerkki löytyy Saksan (osa)valtio-omisteisista pankeista. Tämä on yksi sääntelyn muoto, joka pitäisi kieltää. Riskejä ottaneet kaatukoon jos ovat pelinsä huonosti pelanneet.

So. pankit saavat EKP:lta halpaa rahaa, jonka ne jälleenlainaavat kalliilla kriisimaille. Eli vetävät välistä ja ilman riskiä.

Se on kyllä ihmeellistä sosialismia puuttua markkinoiden toimintaan. Antaisivat nyt riskipankkien mennä nurin.

Kusetus tapahtuu siinä miten tämä rahoituslaitosten likviditeettikriisi on saatu oikeistopoliitikkojen avustuksella näyttämään julkistalouksien velkakriisiltä.

Vasemmanlaidan hallituksia euroopassa on ollut vähintään yhtä paljon kuin oikeankin - ehkä enemmänkin. Olipa kyse oikeisto- tai vasemmistohallituksesta, niin noudatettu politiikka ei ole relevantisti eronnut.

Likviditeettikriisi näyttää julkistalouksien velkakriisiltä, koska se on myös sitä. Julkisia talouksia on pyöritetty velalla. Eikä sitä velkaa voi muut ottaa julkisen sektorin puolesta. Siitä on turha muita syytellä.

Valtioveloista ja kestävyysvajeista toitottaessa on jäänyt huomiotta ne oikeistolaisen politiikan aikana toteutetut verotuksen ja sosiaalimaksujen alennukset ja poistot. Näissä alennukset ja poistot ovat pääsyy julkisien talouksien kestävyysvajeeseen.

Varmaan pystyt esittämään jotain tutkimuksia tai laskelmia asiasta? Siis muitakin kuin Voima lehden arvioita.

Veronalennuksilla on myöteisiä vaikutuksia talouteen ja se syy miksi niitä tehdään. Jos näin ei olisi, niin koko ongelmaa ei olisi. Kaikki maat voisivat vain verottaa riittävästi ja taloudet pysyisivät kunnossa. Ihmeellistä kyllä, mutta se ei vain taida toimia.

Jos katsotaan julkisten menojen kehitystä, niin nehän ovat kasvaneet hurjaa tahtia joka puolella. Valitettavasti yksityisen sektorin tuottamat verotulot eivät meinaa pysyä perässä. Se toki on porvarin ja uusliberaalin syytä täysin.

Julkisten talouksien leikkaamisella ei siis olekaan muuta tarkoitusta kuin se, että ne voivat jatkossakin lainata kallista rahaa yksityisiltä pankeilta, jotka saavat halpaa rahaa EKP:lta, joka saa halpaa rahaa julkisten talouksien kurjistamisesta.

Hohhoijaa...

Tämän seurauksena viimeisten vuosien yrityksille ja rikkaille myönnetyt veroalet eivät ole tuottaneet tasaista talouskasvua vaan pelkästään rikastuttaneet ennestään rikkaita.

Veroaleja on toteutettu eri tavoin eri maissa. Mihin maahan sinä viittaat, suomeenko?

Kierroksen viimeisella osuudella velkamaat laitetaan IMF:n ja Maailmanpankin hevoskuurille. Ja noista kumpikaan ei ole historiansa aikana muuta tehnyt kuin ajanut suurpääomien etuja. IMF ja Maailmanpankki ovat suurpääoman etujärjestöjä. Eivät mitään kansainvälisiä ja puolueettomia toimijoita.

Vaihteeksi samaa mieltä, tosin sillä erotuksella, että näen velkamaiden itse olleen merkittävästi osallinen ongelmiinsa. Joka tapauksessa IMF:n ja Maailmanpankin talousohjelmat velkaantuneille ovat olleet epäoikeudenmukaisia ja vielä surkeasti toimivia.

Tässä vaiheessa on siis syytä kysyä, että olisiko valtion konkurssi parempi vaihtoehto kuin jatkaa tätä kurimusta.

Riippuu varmaan keistä puhutaan - kreikkalaisista, suomalaisista..

Lyhyellä aikavälillä konkurssi olisi todella paha. Rikkaat ja hyvinvoivat selviäisivät, mutta köyhät ja julkisten palveluiden varassa olevat kärsisivät kaikkein eniten. Pidemmällä aikavälillä asiat ottavat taas uuden muotonsa, joka saattaa olla aiempaa parempi tai sitten ei.

Tämä oikeistolainen rahapolitiikka julkistalouksien alasajoineen on kaikista tuhoisin vaihtoehto.

Jos katsoo teollistunutta maailmaa, niin julkistalouksien alasajosta ei ole merkkiäkään isommassa mittakaavassa. Menot ja sektorin koko kasvaa kuin pullataikina. Nyt vielä pitäisi löytää jostain ne rahoittajat.

 

[jps]

Jos katsoo teollistunutta maailmaa, niin julkistalouksien alasajosta ei ole merkkiäkään isommassa mittakaavassa. Menot ja sektorin koko kasvaa kuin pullataikina. Nyt vielä pitäisi löytää jostain ne rahoittajat.

Julkisen sektorin kasvun ohella merkittävä ongelma on, ettei palvelut näytä toimivan yleisesti ottaen mitenkään erinomaisesti. Mun käsittääkseni lähes kaikissa valtiossa julkisesta sektorista on muodostunut varsinainen sekasotku, jonka toimintaa kukaan ei hallitse erinomaisesti.

Mä uskoisin päästävän paljon paremmin toimivampaan ja halvempaan ratkaisuun miettimällä eri toimintojen järjestäminen kokonaan puhtaalta pöydältä, lainkaan miettimätä miten asiat nyt on toteutettu.

 

[Knoukka]

Oikeisto myös unohtaa aktiivisesti ne satojen ja satojen miljardien verohelpotukset ja pankkituet, joihin on turvauduttu viime vuosina.

Julkisten talouksien leikkaamisella ei siis olekaan muuta tarkoitusta kuin se, että ne voivat jatkossakin lainata kallista rahaa yksityisiltä pankeilta, jotka saavat halpaa rahaa EKP:lta, joka saa halpaa rahaa julkisten talouksien kurjistamisesta.

Varmaan pystyt esittämään jotain tutkimuksia tai laskelmia asiasta? Siis muitakin kuin Voima lehden arvioita.

Quottasit näppärästi tuon ylemmän kappaleen pois. Heh. Palautuuko muisti nyt paremmin? Muutama biljoonan verran se joka tapauksessa on.

Mutta miksi esimerkiksi Voima -lehden artikkeli, joissa on kyllä lähteet ja viitteet, ei kelpaisi?

Ja kai tällä yleisellä puolella saa asioista ihan itsekin kirjoittaa? Vai onko täällä lainauspakko ja mitä saa lainata ja kuinka paljon?

Sille, että et näe virtuaalifinanssitalouden ja julkisen velkaantumisen kytköstä en voi mitään. En sitä enempää osaa rautalangasta vääntää.

Julkistalouksia on alasajettu. Koko ajan ja ajetaan koko ajan alemmas. Mutta juuri tuon finanssitalouden ja julkisen puolen kytköksen vuoksi julkisen talouden menot eivät kuristamisesta laske vaan päinvastoin. Kestävyysvajeesta päästään eroon vain ja ainoastaan siirtymällä enenevässä määrin funktionaaliseen talouteen. Jo yhteiskunnan demografia vaatii sen. Siis väestötieteellinen puoli.

Nykyinen järjestelmä ruokkii itse itseään siten, että mitä enemmän julkista taloutta alasajetaan ja yksityistetään sitä tiukemman kurimukseen se jatkossa alistetaan.

Olen Archiellekin jo useassa postauksessa sanonut, että ratkaisu löytyy suvereeneista valtiotalouksista, glokalisaatiosta, tuonnin vähentämisestä, niukkuuden ja resurssien priorisoimisesta valtiollisen suvereeniteetin avulla (funktionaalinen talous), pankkin pääomittamisesta -> pilkkomisesta ja lopuksi virtuaali- vs. reaalitalouden suhteen korjaamisesta, joka sisältää samalla finanssi-instrumenttien rajun karsinnan.

Uusliberalismin aikakausi on kertakaikkiaan päättymässä. Isommin ja pienemmin romahduksin. Ja musta on surkuhupaisaa, että jopa nekin jotka sitä kritisoivat säästäisivät siitä juuri eniten ongelmia aiheuttaneet puolet.

Mitkä muuten olikaan ne sun maallikkoneuvot? Muut kuin vasemmiston ja julkisen talouden hävittäminen maanpäältä?

 

[Knoukka]

Julkisen sektorin kasvun ohella merkittävä ongelma on, ettei palvelut näytä toimivan yleisesti ottaen mitenkään erinomaisesti. Mun käsittääkseni lähes kaikissa valtiossa julkisesta sektorista on muodostunut varsinainen sekasotku, jonka toimintaa kukaan ei hallitse erinomaisesti.

Mä uskoisin päästävän paljon paremmin toimivampaan ja halvempaan ratkaisuun miettimällä eri toimintojen järjestäminen kokonaan puhtaalta pöydältä, lainkaan miettimätä miten asiat nyt on toteutettu.

Näin on. Pitää räjäyttää niin suuri ydinräjähdys ilmakehässä, että sen aiheuttama sähkömagneettinen impulssi hajoittaa ja hävittää joka ainoan pankin joka ainoan tietokoneen joka ainoa tietokannan joka ainoan tilitiedon.

Ja sit ei kun sorvin ääreen seuraavan aamuna. Puhtaalta pöydältä!

 

[Archie]

Oikeisto myös unohtaa aktiivisesti ne satojen ja satojen miljardien verohelpotukset ja pankkituet, joihin on turvauduttu viime vuosina.

Ensinnäkään väite oikeistosta ei pidä paikkaansa. Viime vuosina on tehty ns. Keynesiläistä elvytystä, jonka nimissä veroja on alennettu. Sitä on tehty väriin katsomatta. Ettei jää epäselväksi - minusta keynesiläinen talouspolitiikka on perseestä ja yksi pääsyy kuplien muodostumiseen.

Pankkitukien osalta ymmärrän, että miksi niitä käytetään. Jos ei käytettäisi, niin lyhyellä jaksolla syntyisi paljon isompi kriisi kuin oli muutama vuosi sitten. Mutta oma mielipiteeni on, että niitä ei pitäisi käyttää eikä mitään vakausrahastoja perustaa. Kyllä ne pankitkin oppii olemaan vastuullisia, kun ei ole valtioita takaajana.

Mitä tulee edellisten maksamiseen, niin sitä on tehty lähinnä kahdella tavalla: ottamalla velkaa ja painamalla uutta rahaa markkinoille (keskuspankki).

Nyt on helppoa tehdä sellainen virhe, että ajattelee noiden yhteenlasketun summan olevan pois julkisen sektorin osalta. Veronalennusten osalta vaikutukset eivät ole aivan selviä, mutta niillä pyritään kuitenkin positiivisen lopputulemaan (eli saadaan kuitenkin enemmän verotuloja kokonaisuutena). Aina se kuitenkaan onnistu.

Julkistalouksia on alasajettu. Koko ajan ja ajetaan koko ajan alemmas. Mutta juuri tuon finanssitalouden ja julkisen puolen kytköksen vuoksi julkisen talouden menot eivät kuristamisesta laske vaan päinvastoin.

Pystytkö antamaan jonkun konkreettisen esimerkin vaikka suomesta.. ja vaikka keksityillä luvuilla ja yksinkertaistaen. Haluaisin kovasti ymmärtää tämän, mutta kun on vain väite, josta ei saa otetta.

Uusliberalismin aikakausi on kertakaikkiaan päättymässä. Isommin ja pienemmin romahduksin.

Muutoksessa ollaan oltu aina ja se jatkuu. Romahdukset näyttävät lähes väistämättömältä.

Mitkä muuten olikaan ne sun maallikkoneuvot? Muut kuin vasemmiston ja julkisen talouden hävittäminen maanpäältä?

Jos saisin päättää, niin hävittäisin ideologiat (vasemmiston, oikeiston) kokonaan. Ne ovat uskontoon verrattavia opinkappaleita, jotka eivät perustu oikean maailman tapahtumiin.

Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että em. temppu ei onnistu, joten vasemmistollakin on paikkansa tasapainottamassa kenttää.

Käsittääkseni en ole ollut hävittämässä julkista taloutta mihinkään. Maallikkoneuvo on, että valtioiden on pidettävä julkiset menot järkevässä suhteessa tuloihinsa. Se on poliittinen päätös, että mikä on järkevä suhde ja miten rahat käytetään. Pääasia on, että ei eletä velaksi. Se olisi äärimmäisen epäreilua tulevia sukupolvia kohtaan.

Muistutuksena vielä, että nytkin iso osa palveluista rahoitetaan lainaamalla seuraavilta sukupolvilta. Itse asiassa lainataan niin paljon, että esim. lisäveroilla + normitalouskasvulla ei asia oikene.