Siis asiahan taitaa olla niin, että suomalaiset ovat jotenkin ...ööh... ihastuneet/rakastuneet/tms. rakenteisiin. Joku kun alkaa harrastaa jotain itselleen mielenkiintoista asiaa niin suurinpiirtein ensimmäiseksi tietenkin perustetaan yhdistys, jossa sitten päästään keskustelemaan ja väittelemään ja ties mitä siitä uudesta kivasta harrastuksesta. Sen sijaan, että harrastettaisiin sitä harrastusta...päteeköhän muuhunkin kuin vain jalkapalloon
Tuskin. SKP ei kauheasti juhli Metallissa.Mutta Kiinassahan on vallassa kommunistinen puolue, eikö Metallityöväen liitto haluaisia samaa Suomeen
Boldattu kohta ei ole sellaisenaan totta. Toimiva ja kustannustehokas julkinen sektori antavat talouskasvulle perusainekset. Asiaa voi vaikka miettiä, että jos valtio ei tuottaisi koulutus- ja poliisipalveluita, että miten sitten kävisi?
Jokin aika sitten oli lehdessä juttua, että juuri kukaan ei ole tähän päivään mennessä läpäissyt M-kortin inssiajoa. Inssiajo mopoautolla on vähäisemmästä ajotuntimäärästä huolimatta vaikeusasteeltaan samaa tasoa kuin autokoulun inssi. Pelkästään kahden pakollisen ajotunnin tiedoilla inssin läpäiseminen on käytännössä mahdotonta. Käsittelykokeen läpäiseminen on helpompaa ja vuoteen 2013 asti molemmilla tavoilla saa M-kortin. Toki kuvaamassasi tilanteessa voi olla ihan järkevää ajaa inssi mopoautolla varsinkin, kun opettaja voi itse huolehtia siitä, että ajo-opetusta tulee riittävästi.
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194693215769/artikkeli/uusi+mopoautokoe+mahdoton+lapaista+parin+tunnin+opeilla.html
En ymmärrä miten toi ajokorttiuudistus on taas mokattu totaalisesti. Mopoilu, moottoripyöräily, motoautoilu ja autoilu eivät eroa toisistaan mitenkään liikennesääntöjen suhteen pl. muutama mopoilua ja mopoautoilua koskeva sääntö. Lisäksi mopojen ja moottoripyörien käsittely sekä mopoautojen ja autojen käsittely eivät eroa toisistaan mitenkään merkittävästi. Siksi olisikin järkevää järkeistää toimintaa niin että mopoilun ja mopoautoilun koulutusta ja vaatimuksia lisättäisiin niin että he olisivat varmasti turvallisia kuskeja. Samalla saisi hyvitystä kun ajaa moottoripyörä- tai henkilöautokortin.
Peruskoulussa saisivat opettaa elämässä pärjäämistä. Kuten juuri liikennesääntöjä, raha-asioita, oikeuksia, velvollisuuksia jne. Kielten opetus pitäisi alottaa jokaisen kielen kohdalla ala-asteella. Teoriaa ja yleistietoa voi päntätä lopun elämän. Kielet oppii parhaiten nuorena. Nyt on koulutetaan hitosti nuoria, jotka eivät pärjää elämässä.
Täysin samaa mieltä. Meillä oli ala-asteella valinnaisena tunteja, joilla opeteltiin arkisia juttuja ihan juna-aikataulujen lukemisesta kauppa-asiointiin. Yläasteella valinnaisena oli kaupallinen-niminen oppiaine, jossa opiskeltiin kirjanpidon lisäksi pankki-, vakuutus- ja veroasioita. Tällaiset oppiaineet pitäisi olla pakollisia ja lukion yhteiskuntaoppi ja lakitiedon tunnit voisi myös siirtää peruskouluun. Karsimisen varaa löytyisi vaikkapa matematiikasta, jossa opittuja nippelitietoja harva muistaa aikuisena. Taideaineita voisi niistä kiinnostuneet opiskella kansalaisopistoissa. Autokoulun teorian voisi ihan hyvin sisällyttää perusopetukseen.
Onneksi on kirjastot.
Niin kyllä, tuossa asiassa kirjastoista on paljon apua, vaikka muuten olen totta puhuen suhtautunut kirjastoihin vähän nihkeästi. Onhan niissä aika isot rahat kiinni.
Joo no se on vain tottumuksesta kiinni. Kun oppii käyttämään kirjastoja niin säästää rahaa aika reilusti. Ehkä jopa aikaa ja vaivaakin.
En ensimmäiseksi karsisi matematiikasta, koska siinä sentään oppii spesifejä taitoja ja loogista ajattelua. Vertaa esimerkiksi aineisiin, joissa käsitellään luonteeltaan epämääräisempää tietoa tai sellaista tietoa, jonka voi asiaan vähemmän perehtynyt pikaisesti tarkistaa esimerkiksi Internetistä. Voi perustellusti väittää, että tällaiset aineet ovat nippelitietoa ennemmin kuin matematiikka. Matematiikka on kouluaineista nimenomaan vähiten ulkoa opettelua vaativa, ja ymmärryksen kehittäminen on arvokkaampaa kuin irrallisten faktojen pänttääminen.
Matematiikan mainitsin, kun mietin missä aineissa on eniten oppitunteja ja mieleen tuli matematiikka, kielet ja äidinkieli. Kaikista mainitsemistasi aineista voi hiukan karsia ja muuttaa valinnaiseksi. Uskonnon opetuksen voisi lopettaa kokonaan (osia siitä historian opetukseen). Taideaineet ja myös liikunta kokonaan valinnaiseksi.
Ei missään nimessä liikuntaa valinnaiseksi! Taideaineet kyllä voi laittaa valinnaisiksi, mutta ei liikuntaa. Nykynuoret liikkuvat todella vähän muutenkin ja vaikka haluaisivat liikkua niin eivät osaa. Kunnollinen liikuntakoulutus on kansanterveyden kannalta merkittävää. Liikuntaa pitäisi lisätä eikä karsia.
Matemaattiset perustaidot tietysti kunniaan. Ei peruskoulussa kuitenkaan ole mitään sellaista mitä voisi karsia matematiikan osalta.
Uskonnosta, ruotsista, taideaineista voi kyllä karsia. Uskonnollinen peruopetus osaksi historiaa. Liikunnasta ei saa missään nimessä karsia. Peruskoulun valinnaisuutta ei kannata lisätä. Kaikille pitää opettaa tietyt perustiedot. Jatko-opinnoissa voi sittten valita itse mitä haluaa opiskella.
Liikuntaa ei pitäisi lisätä (varsinkaan taideaineiden kustannuksella) vaan laatua parantaa. Ei lisäämisestä ole mitään hyötyä jos tunneista jää huono maku ja kipinä vapaa-ajan aktiiviseen liikkumiseen vähenee tai pahimmillaan sammutetaan.
No minun mielestäni vesiväreillä maalaaminen ja nokkahuilun soittaminen ei ole yhtä hyödyllistä kuin liikunta. Tietenkin toteutuksen pitäisi olla hyvää.
