Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jjv]

kasvuyrityksille soisin mieluusti verohelpotuksia (porkkana).

No eroaisiko se juurikaan Tekesin tarjoamista porkkanoista, joita jokin aika sitten joku yrittäjä kritisoi? Tai vastaavista yritystuista.

 

[SOKO]

No eroaisiko se juurikaan Tekesin tarjoamista porkkanoista, joita jokin aika sitten joku yrittäjä kritisoi?

Deloitten listaamista 50 nopeimmin kasvavasta kasvuyrityksestä "vain" 47 sai Tekesin tukea. 6000 % kasvuun 5 vuoden aikana yltäneen yrityksen toimitusjohtaja sanoo suoraan, etteivät olisi selvinneet ilman Tekesiä.

Lähes kaikki Deloitte Technology Fast 50 Finland -listan yrityksistä ovat saaneet julkista tutkimus-, kehitys- tai yritysrahoitusta Tekesiltä.

Nopeimmin kasvaneet suomalaiset teknologiayritykset listannut Deloitte Technology Fast 50 Finland julkaistiin seitsemännen kerran. Voittajakymmenikön kasvu on ollut erityisen huikeaa.

Listan 50 yrityksestä 43 on jossakin kehityksensä vaiheessa saanut Tekesin rahoitusta. Julkisen rahoituksen merkitys onkin merkittävä erityisesti yritysten alkuvaiheessa, jolloin yksityiset sijoittajat eivät vielä lähde rahoittamaan ideatasolla olevia yrityksiä.

Deloitten kasvuyrityslistan kärkeen nousi helsinkiläinen Eniram Oy, joka on viidessä vuodessa kasvanut yli 6 000 prosenttia. Yritys toimittaa meriteollisuudelle päätöksenteon tukijärjestelmiä. Vuosisäästöt esimerkiksi polttoainekuluissa voivat olla miljoonaluokkaa ja ympäristön rasitus pienenee huomattavasti.

Yrityksen mukaan Tekesin rahoitus ja asiantuntemus olivat kriittisiä tekijöitä yrityksen alkuvaiheessa. ”Emme olisi selvinneet ilman Tekesiä”, teknologiajohtaja Henrik Dahl kiittää.

Joensuulainen Blancco tarjoaa ratkaisuja tiedon hävittämiseen. Yritys on yksi Suomen nopeimmin kasvavia ja kansainvälistynyt voimakkaasti. Tekes on rahoittanut Blanccon tuotekehitystä ja kansainvälistymistä.

Toimitusjohtaja Kim Väisänen arvioi, ettei Blancco varmasti olisi nykyisen kaltainen menestys ilman Tekesiä.

Kempeleläinen Innokas Medical suunnittelee ja valmistaa terveydenhuollon teknologiaa sairaaloihin ja lääketieteen tutkimukseen työllistäen yli 200 henkilöä. Tekes on ollut mukana alusta alkaen, ja parhaillaan valmistellaan yhdessä kansainvälistymistä.

 

[jjv]

Mulla nyt ei hirveän jyrkkää mielipidettä ole noihin yritystukiin. Lähtökohtaisesti olen niiden kannalla, mutta eihän sitä kieltää voi, että toki ne hiukan asettavat yritykset eri lähtökohtiin. Kuten Archie totesi, eihän mikään malli täydellinen ole.

En usko että mihinkään progressiiviseen yritysverotukseen kannattaa lähteä

Tuosta olen samaa mieltä. Ihmisillä on perustarpeensa riippumatta siitä paljonko tienaa. Perustarpeiden hankintaa vielä verotetaan arvonlisäverolla, joka siten kompensoi tuloverotuksen progressiivisuutta. Yrityksillä ne perustarpeiden hinnat nousee yrityksen koon mukaan (yleisesti ottaen). Iso teollisuushalli pitää lämmittää talvella siinä missä pieni grillikioskikin. Rikas voi asua samankokoisessa kämpässä kuin köyhäkin, mutta se iso teollisuusfirma ei siihen grillikioskiin mahdu.

 

[jjv]

En tiedä, että itkeäkkö vai nauraakko tätä tietoa miettiessä...

Niin jotkut tosiaan vilpittömästi haluavat lahjoittaa mahdollisimman paljon rahaa omaisilleen. Toki yhtä lailla rahojensa päällä tuntuvat makaavan nekin vanhukset, joilla ei perillisiä ole. Aika hämmentäväähän se on. Sitten jotkut paljon perintöä saavat vielä valittavat perintöverosta, kun "samasta rahasta joutuu maksamaan kahteen kertaan veroa". Eihän ne perilliset siitä ole aikaisemmin mitään veroa maksaneet. Täysin ansiotonta tuloa se heille on.

Oma mummoni on yksityisessä hoitokodissa. Isossa omakotitalossa maaseudulla. Kunta siitäkin hoidosta maksaa suurimman osan. En muista paljonko se potilaalle jäävä maksu on, muttei se kovin paljoa voi olla, kun mummon eläke (oli koulun keittäjä) riittää siihen ja vielä tyhjänä olevan asuntonsa yhtiövastikkeeseenkin. No eihän se nyt toki pelkästään perillisten ahneutta ole, että vanhuksia makaa kuntien vanhainkodeissa, sillä noita yksityisiä paikkoja on käsittääkseni vähemmän, kuin olisi tulijoita.

 

[Archie]

No eroaisiko se juurikaan Tekesin tarjoamista porkkanoista, joita jokin aika sitten joku yrittäjä kritisoi? Tai vastaavista yritystuista.

Yrittäjän kannalta ero voi olla merkittävä. Verohelpotus kun voi tapahtua automatisoidusti, kun ehdot täyttyvät. Erillisiä tukia sen sijaan pitää hakea, niitä seurataan ja voidaan periä takaisin. Tästä kaikesta aiheutuu kaikenlaista vaivaa ja työtä virkamiehille ja yrittäjille.

Itse tukisin vain aloittavia yrityksiä suoraan. Tietyn pisteen jälkeen tukeminen verohelpotuksiksi, jotka ovat siis vastineita jostain (esim. työllistäminen).

 

[jps]

Oma mummoni on yksityisessä hoitokodissa. Isossa omakotitalossa maaseudulla. Kunta siitäkin hoidosta maksaa suurimman osan. En muista paljonko se potilaalle jäävä maksu on, muttei se kovin paljoa voi olla, kun mummon eläke (oli koulun keittäjä) riittää siihen ja vielä tyhjänä olevan asuntonsa yhtiövastikkeeseenkin.

En jaksa ja viitsi kaivaa tietoa, mutta muistikuvani vanhainkodin asukkaalta perittävä maksu on eläkkeestä ja muista tuloista on luokkaa 80 %. Toki siinä on joku kahviraha minimi, että pari sataa/kk jää omaan käyttöön.

 

[jaska]

En jaksa ja viitsi kaivaa tietoa, mutta muistikuvani vanhainkodin asukkaalta perittävä maksu on eläkkeestä ja muista tuloista on luokkaa 80 %. Toki siinä on joku kahviraha minimi, että pari sataa/kk jää omaan käyttöön.

Musta se on jopa yli 80%, mutta noinhan se menee. Tosin käsittääkseni siinä on jotain ehtoja, että esim. tyhjänä oleva asunto voidaan katsoa vuokratuloatuottavaksi (vaikka se olisi siis tyhjänä) ja näin aiheuttaa sen että todellisuudessa mennään miinukselle.

 

[jaska]

Tämänkin voisi linkittää tänne.

Kauppalehdessä eilen torstaina julkaistu juttu yrityspaosta Viroon ja muihin keveämmän verotuksen ja alempien kustannusten maihin sai kokeneen yrittäjän tarttumaan luuriin ja purkamaan sydäntään toimittajalle.
Palaute oli täysin toisensuuntaista kuin se kuva, joka EK:n kyselyyn perustuneista tiedoista syntyy.

Soittajan mielestä Suomi on yrittäjän paratiisi.

"Työntekijät ovat ahkeria ja luotettavia, lahjontaa ei kerta kaikkiaan ole ja muutenkin kaikki asiat hoituvat", monesta maasta kokemuksia kerännyt konkari lataa.

Verotuskaan ei rasita. "Jos kerran rahaa tulee niin kyllä siitä kestää verojakin maksaa. Sydämeen sattuu, että yrittäjät ajattelevat Suomesta niin. Ja että Kauppalehti siitä vielä kirjoittaa."

Onko siis yleinen valittamisen ilmapiiri pilannut yrittäjien suhteellisuudentajun?

Eikö enää nähdä Suomen hyviä puolia - turvallisuutta, infrastruktuurin toimivuutta, työntekemisen kurinalaisuutta - vaan pelkästään epäkohtia.

Verrataan oloja asia kerrallaan niihin maihin, joissa juuri se asia on paremmin. Ruoho on aina jossain vihreämpää. Kokonaisuus unohtuu, ja tyytymättömyys syvenee päivä päivältä.

Selvää on, etteivät EK:n selvityksen luvut synny tyhjästä. Jotain on vinossa, kun joka viides teollisuusyritys pitää todennäköisenä tai varmana, että siirtää toimintonsa osin tai kokonaan pois Suomesta kolmen vuoden kuluessa.

Sitä emme voi tietää, jäävätkö aikeet pelkiksi uhkauksiksi vai realisoituvatko ne teoiksi.

Joka tapauksessa päättäjien on syytä tiedostaa tämä: liian moni yrittäjä puristaa nyt taskussaan nyrkkiä.

Joka tapauksessa tuo artikkeli oli melko ikävää luettavaa. 5000 firmaa suunnittelee ainakin osan tuotannostaan siirtämistä. Eritoten kasvufirmat (toki hakevat samalla kasvua ulkomailta), joiden pitäisi suomalaisiakin valtiovallan mukaan työllistää.

Artikkelissa oli yrittäjän haastattelu ja kehui erityisesti sitä miten Virossa oman pääoman kerääminen on helppoa (veroa ei makseta, jos ei makseta osinkoa) ja tämä luo positiivista kierrettä (ulkopuolinen pääoma on halvempaa kuin omaa on enemmän).

Oheisartikkelissa oli selvitysmies Elorannan kommentti, että tarvitaan 150 000-200 000 yksityisen sektorin paikkaa, jotta tämä nykyinen rakennelma pysyy pystyssä.

 

[Fasaldi]

Deloitten listaamista 50 nopeimmin kasvavasta kasvuyrityksestä "vain" 47 sai Tekesin tukea. 6000 % kasvuun 5 vuoden aikana yltäneen yrityksen toimitusjohtaja sanoo suoraan, etteivät olisi selvinneet ilman Tekesiä.

Johtuisikohan tuo yksityisten sijoittajien haluttomuus rahoittaa alkuvaiheessa olevia yrityksiä yksinkertaisesti siitä, että Suomen pääomaverotus on täysin järjettömällä tasolla kansainvälisesti vertaillen? Pääomaverotuksen tasohan on Suomessa n. 150 % kireämpi kuin EU-maissa keskimäärin:

http://www.f1-forum.fi/vb/showthread.php?p=1818899#post1818899
Jos tuotto-riski-suhde jää liian huonoksi sijoittajien mielestä, niin silloin ei sijoiteta lainkaan tai lähdetään sijoittamaan jonnekin muualle.

Julkisen rahoituksen merkitys onkin merkittävä erityisesti yritysten alkuvaiheessa, jolloin yksityiset sijoittajat eivät vielä lähde rahoittamaan ideatasolla olevia yrityksiä.

 

[Matxi]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/halyttava-kirjoitus-suomen-tilasta-hesarissa---tallaista-ei-ole-nahty-35-vuoteen/art-1288428575578.html

Mitä luuletta reagoiko hallitus asiaan lainkaan?

 

[jaska]

Varmasti! Työryhmä miettimään sopivan työryhmän koostumusta asian miettimiseksi on jo suunnitteilla.

 

[jaska]

Asiallisempana vastauksena tässä vielä koko teksti:

Yritysten tuottavuus on romahtanut

Suomen talouden suuri uhka on puoliksi näkymätön. Se on reunustettu rauhoittavilla työllisyysnumeroilla, joiden läpi emme osaa tai uskalla katsoa. Uhkakuvamme on tuottavuuden rapautuminen.

Neljä vuotta sitten alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi laukaisi taantuman, joka johti muun muassa Yhdysvalloissa työllisyyden voimakkaaseen pienenemiseen ja työttömyyden kasvuun. Suomi näytti jo selviävän säikähdyksellä.

Vaikka Suomessakin supistui tuotanto, yritykset eivät vähentäneet merkittävästi työvoimaansa. Selitykseksi tarjotaan sitä, että yritykset varautuivat tulevaan pitkään nousukauteen ja työvoimapulaan. Tämä oli mahdollista, koska yritysten taseet olivat vahvistuneet edellisen nousukauden aikana.

Tilanne on kuitenkin petollinen ja erittäin vakava.

Hyvinvointimme on rakentunut ja rakentuu talouden kasvulle, joka pitkällä aikavälillä yleensä perustuu pääosin tuottavuuden kasvuun. Tulevina vuosikymmeninä Suomen talouskasvu perustuu itse asiassa kokonaan tuottavuuden kasvuun, koska väestörakenteen muutoksen vuoksi työtuntien määrä vähenee väistämättä.

Tänään julkistettava Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysi antaa aihetta poikkeuksellisen suureen huoleen. Tutkimusjohtaja Mika Malirannan arvion mukaan yritysten tuottavuuskehitys on hidastunut finanssikriisin jälkeen tavalla, jonka vertaista Suomessa ei ole nähty ainakaan 35 vuoteen.

Työn tuottavuus kasvoi Suomessa hyvin tasaisesti yli 30 vuoden ajan, mutta vuonna 2008 tapahtui jyrkkä pudotus, jota ei ole saatu kurotuksi kiinni. Arvio on hälyttävä, kun muistaa, että ajanjaksoon sisältyy sentään pari öljykriisiä ja 1990-luvun lama.

Tuottavuuskehityksen sukelluksesta kertoo se, että jos kasvu olisi jatkunut häiriintymättä, yrityssektorin tuotannon olisi oltava yli 10 prosenttia nykyistä suurempi.

Ongelman vakavuutta voidaan kuvata myös muuttamalla tuottavuusprosentit henkilötyövuosiksi. Laskelma osoittaa, että yrityksiin on revennyt ainakin 150 000 henkilötyövuoden suuruinen tuottavuusvaje. Tämä ei selity Suomen elektroniikkateollisuuden murroksella. Tuottavuuden kasvutrendiltä on pudottu myös metalliteollisuudessa ja muilla toimialoilla.

Suomen tuottavuus- ja talouskehityksen näkymiä synkistää se, että myös muilla kehittyneillä mailla on poikkeuksellisen suuria vaikeuksia.

Yhdysvaltojenkin yrityssektorilla tuottavuuden kasvu on hiipunut huolestuttavasti, mutta Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on havaittavissa kaksi eroa. Ensinnäkin Yhdysvalloissa tuottavuuden kasvu alkoi hidastua jo ennen finanssikriisiä. Tämä on huolestuttava merkki siitä, että kasvun hiipumisessa on kyse jopa finanssikriisiä syvemmästä ongelmasta. Toinen ero on se, että Yhdysvalloissa työtuntien määrä on pienentynyt paljon rajummin kuin meillä.

Näyttää epätodennäköiseltä, että Yhdysvaltojen tuottavuus- ja talouskasvusta olisi Euroopalle ja Suomelle minkäänlaista vetoapua.

Tuottavuuden romahdus ja aiheellinen pelko työttömyyden merkittävästä kasvusta herättävät monia kysymyksiä.

Tilanteen vakavuus olisi ymmärrettävä nykyistä paremmin, jotta pystyttäisiin tekemään välttämättömiä rakenteellisia ratkaisuja. Lisäksi tarvitaan toimia, jotka lisäävät yritysten investointeja aineelliseen ja aineettomaan pääomaan. Vain tällä tavalla Suomeen luodaan uusia tuottavia työpaikkoja ja vaurautta. Ratkaisut eivät ole helppoja, ja niillä on varmasti epäsuosittuja sivuvaikutuksia.

Myös työmarkkinajärjestelmää on korjattava. Taloutemme tarvitsee syvälle käyviä rakennemuutoksia, jotka eivät onnistu, elleivät työmarkkinat ole riittävän sopeutumiskykyisiä. Palkkauksen ja muiden työehtojen on oltava joustavampia, jotta tilannekohtaisesti pystytään rakentamaan työllisyyden ja tuottavuuden kannalta parhaat ratkaisut.

Erityinen huolenaihe ovat nuoret ikäluokat, jotka voivat työllistymisvaikeuksien takia ajautua pitkäksi ajaksi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Siksi etusijalle on nostettava nuorisotyöttömyyttä vähentävät toimet. Se tarkoittaa esimerkiksi oppisopimuskoulutusjärjestelmän kehittämistä.

Tärkeintä on, että ongelmat tunnistetaan varhain. Se helpottaa järjestelmällisten ja johdonmukaisten korjausliikkeiden tekoa.

Paniikkitilanteessa näkökenttä supistuu. Helposti päädytään houkuttelevilta näyttäviin ratkaisuihin, jotka lopulta osoittautuvat turmiollisiksi. Työn tarjonnan supistaminen voi alkaa tuntua järkevältä, ja siksi työnteon kannustimia aletaan heikentää. Suomessa tarvitaan sekä uusia työpaikkoja että kannustimia niihin siirtymiseksi.

Työllisyysnäkökulmasta tuottavuuden kasvu voi tuntua ongelmalta eikä ongelman ratkaisulta – kasvava tuottavuus syö heikosti tuottavia työpaikkoja. Näin ajatellen syntyy kiusaus jarruttaa panostuksia tekniikan kehittämiseen ja tuotannon tehostamiseen. Vauraus perustuu kuitenkin tuottaviin työpaikkoihin, eikä niitä synny ilman pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Valtiovallalla on omat houkutuksensa, joista suurin on työllisyyden tukeminen laajalla temppuvalikoimalla. Tuottamattomien työpaikkojen suojelu johtaa kuitenkin helposti työpaikkojen tuhoon toisaalla.

Samalla häiritään yritysrakenteiden tervettä muutosta, joka on tuottavuuden kasvun välttämätön osatekijä. On tärkeämpää suojella yksittäistä työntekijää ja markkinatalouden toimivuutta kuin yksittäisiä yrityksiä.

Hallituksen on pian arvioitava strategiansa uudelleen, koska talouskehitys on jäämässä paljon heikommaksi kuin hallitusohjelmassa on esitetty. Vienti ja tuotanto uhkaavat heikentyä ja työttömyys lisääntyä. Samalla valtiontalouden vaje suurenee.

Ongelma ei ole tilapäinen. Heikot kasvunäkymät ulottuvat kauas tulevaisuuteen, ja Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on tuntuva. On löydettävä uusia avauksia, joilla lisätään työllisyyttä ja pidetään talouskasvu käynnissä.

 

[jaska]

Ja jatketaan spämmäystä. Itse olen (Twitterin avulla lähinnä) seurannut myös melkoisesti jenkkien talousuutisointia. Siellä alkaa melko moni luku osoittaa pikkuhiljaa parantumisen merkkejä, luin tuossa juuri viikko tai pari sitten pitkän artikkelin miten oikeastaan luvut alkavat näyttää käännettä parempaan (ja semmoiset luvut jotka vuosi sitten eivät näyttäneet ko. käännettä.)

Mielenkiintoisin luku oli, jotta kauppojen myynti kasvaa, vaikka kuluttajien luottamus matelee. Tämä on kuulemma ollut perinteisesti merkki siitä milloin taantuman selkä katkeaa.

Ja Suomesta ikävämpiä uutisia.

Arvostetun talouslehden Wall Street Journalin blogissa arvioidaan, että Euroopan velkakriisi voi levitä myös euroalueen ydinmaihin.

Blogin mukaan tartuntavaara on olemassa myös AAA-maissa Suomessa, Itävallassa ja Alankomaissa.

Havainto on todettavissa Suomen Pankin tilastoista. Suomen valtionlainojen koroissa näkyy selvä pomppaus viime päivinä. Pelkästään tiistain aikana Suomen viiden vuoden lainan korko nousi 1,36 prosentista 1,52 prosenttiin ja 10 vuoden korko 2,37 prosentista 2,49 prosenttiin.

 

[Knoukka]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/halyttava-kirjoitus-suomen-tilasta-hesarissa---tallaista-ei-ole-nahty-35-vuoteen/art-1288428575578.html

Mitä luuletta reagoiko hallitus asiaan lainkaan?

Miten hallituksen pitäisi reagoidan yritysten tuottavuuden heikkenemiseen? Palkkakilpailussa emme tule pärjäämään ikinä, se on lähtökohta.

No työllistämiskynnyshän helpottuisi kansalaispalkalla ja negatiivisella tuloverotuksella. Mutta tämä yksinkertaisuus on kai juuttunut... kuka tietää minne työryhmään tällä kertaa?

Kansalaispalkkaa voisi kehitellä myös siten, että tietyn tulotason jälkeen kansalaispalkasta aletaan maksaa eläkemaksua. Tasavertaisuuden nimissä kansalaispalkkansa voisi ohjata jopa kokonaisuudessaan eläkekassaansa. Olisiko tästä laskelmia, että mitä vaikutuksia olisi?

 

[Knoukka]

Ongelma alfa ja omega on, että ilman todella suuria romahduksia, sotia tai luonnonmullistuksia täysin talouskasvuun perustuvalla talous- ja yhteiskuntajärjestyksellä kolisee pää kattoon.

 

[jaska]

Ongelma alfa ja omega on, että ilman todella suuria romahduksia, sotia tai luonnonmullistuksia täysin talouskasvuun perustuvalla talous- ja yhteiskuntajärjestyksellä kolisee pää kattoon.

No tämäkin, mutta se ei enää kosketa vain Suomea vaan koko maailmaa.

Suomen ongelma on se, että me olemme 70-80 -luvun ajatuksissa kun maailma elää 2010 -lukua. Olemme tähän mennessä olleet globalisaation voittajia. Mutta pelistä on pelattu vasta yksi erä ja olemme jääneet erätauolle juhlimaan voittoa. Säännötkin on muuttumassa ja me vain mietimme taktiikka aiempien sääntöjen mukaan.

Suomessa keskitytään nykyisenlaisen työelämän kehittämiseen, mutta onko sitä enää 20v päästä, 10v päästä? http://klyritysblogit.flockler.com/topic/markkinointi-instituutti/tyoelaman-jaykat-saannot-leikkia-tulella

Tuoko nykymuotoinen juridinen työsuhde menestyksen eväitä kenellekään? Tukeeko se sitä mitä työltä haemme? Onko yhtä vähän yrityksellä kuin työntekijällä varaa linnoittautua käyttökelvottomiin raameihin?

Samaan aikaan webbiin syntyy "micro task" tms. sivuja, joissa erillaisia palveluita (grafiikkasuunnittelua, mainontaa jne.) myydään globaalisti. Näissä kilpailemme suoraan hinnalla Kiinalaisten ja Intialaisten kanssa. Työnteon suunta on globaalius, netin toiminnan nopeutuminen tulee lisäämään tämmöistä käytäntöä.

Edit. toki laatua voi käyttää valttina ja jos teemme työn tehokkaasti niin työtunnin hinta kohoaa. Mutta voitammeko heidät laadussa ja tehokkuudessa? Miten me suhtaudumme tämmöiseen ajatteluun jossa työsuhde ja lomat, lomaltapaluurahat, vuosittaist palkankorotukset eivät ole itsestäänselvyyksiä. Maailma on menossa tähän suuntaan ja nopeasti - Suomi (Eurooppa) jää junasta kohta..
edit loppuu.

Mitä tämä tarkoittaa Suomessa, suomalaisille työsuhteille. jne. Nämä on asioita joita toivoisin että jossain vallan kammareissa mietitään, mutta siellä taidetaan keskittyä hankkimaan vakuuksia seuraavalta euromaalta :nope:

 

[Fasaldi]

Luin tuon Kelan D-vitamiinia käsittelevän sivun läpi. Käsittämätöntä, että suurelta osalta verovaroilla toimiva organisaatio voi julkaista tuollaista roskaa.
Eivät ilmeisestikään seuraa tieteellistä tutkimusta lainkaan.

YLE uutisoi uudesta D-vitamiinitutkimuksesta. Tuossakin uutisessa mainittu 20 mikrogramman ympärivuotinen D-vitamiinivalmistesuositus (koskee yli 60-vuotiaita) on ristiriidassa Kelan erikoistutkijan antaman suosituksen kanssa. Kelan erikoistutkijanhan mukaan 10 mikrogramman lisäannos riittää yli 60-vuotiaiden kohdalla.

Sen vuoksi suositellaan, että yli 60-vuotiaat nauttisivat päivittäin 10 μg:n lisäannoksen D-vitamiinia vuoden pimeimpänä kautena eli loka- ja maaliskuun välisenä aikana. Jatkuvasti sisätiloissa olevien vanhusten tulisi saada 10 μg:n lisäannos ympäri vuoden.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/091205120841PN?OpenDocument

D-vitamiinin vähyys saattaa liittyä myös diabetesriskiin
julkaistu tänään 16.11. klo 06:25, päivitetty tänään 16.11. klo 06:32

Yli 65-vuotiailla D-vitamiinin vähyys ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriintyminen kulkevat usein käsi kädessä. Jos yhteys on kausaalinen, saattaisi toisen ongelman korjaaminen vaikuttaa suotuisasti myös toiseen, havainnon tehneet tutkijat kirjoittavat.
Selvimmillään yhteys oli, kun veren D-vitamiinipitoisuus oli alle 25 nmol/l, mutta se näkyi jo pitoisuuden tippuessa alle 50 nmol/l. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden veressä D-vitamiinia oli 50–70 nmol/l.
Suomessa normaaliarvoina pidetään 40–80 nmol/l pitoisuutta. Saannin turvaamiseksi yli 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmistetta 20 mikrogrammaa ympäri vuoden.
D-vitamiinin vähyys on yleistä iäkkäillä, jotka ulkoilevat vähän, ja vähäinen liikunta voi myös selittää glukoositasapainon häiriintymisen. Onkin mahdollista, että liikunnan puute selittää nyt tehdyt havainnot.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 2 000 yli 65-vuotiasta kotonaan asuvaa englantilaista.
Uutispalvelu Duodecim

http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/11/d-vitamiinin_vahyys_saattaa_liittya_myos_diabetesriskiin_3030678.html
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1532-5415.2011.03590.x/abstract

 

[jaska]

Voisko tuon d-vitamiinikeskustelun erotella omaksi jutteluksi?`

 

[Fasaldi]

Voisko tuon d-vitamiinikeskustelun erotella omaksi jutteluksi?`

Voisihan sen, mutta kyllähän tuo aihe liittyy olennaisesti myös ketjun aihepiiriin. Tutkijoiden mukaanhan D-vitamiinin puute aiheuttaa suuret kustannukset julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle:
http://www.dairyreporter.com/content/view/print/284705

 

[Matxi]

Miten hallituksen pitäisi reagoidan yritysten tuottavuuden heikkenemiseen? Palkkakilpailussa emme tule pärjäämään ikinä, se on lähtökohta.

En mä sillä meinannutkaan vaan sitä että budjetti on laadittu talouskasvun mukaan vaikka todellisuus tulee olemaan jotain ihan muuta. Mistä rahat?