Meitä yrittäjä syytetään ainaisesta valittamisesta. Pitää varmasti paikkansa, mutta mistä se johtuu? Onko yrittäjällä vaikutusmahdollisuuksia? Ei mielestäni ole. Sen osoitti pari viikkoa sitten Suomen Yrittäjien liittokokouksen esitys. Voiko yrittäjä mennä lakkoon saadakseen äänensä kuuluviin? Ei voi, työsulku on liitojen ja isojen yritysten juttu.
Miten poliittiset päättäjät yrittäjään suhtautuvat? Mielestäni työministerin lausunto kuvaa hyvin miten yrittäjyyteen ja työntekoon suhtaudutaan. Hänen mielestään työttömyyttä pitää hoitaa niin että kukaan ei joudu pakkoyrittäjäksi. Mitä se sellainen pakkoyrittäminen on? Eikö meillä olekaan toimintaympäristöä jossa kaikki haluavat yrittäjäksi ja vaurastuvat helposti ja nopeasti? Suomen Yrittäjien ehdottama lääke nuorten työllisyyden poistamiseen ei kelvannut sekään työministerille, sekin sisälsi asioita jotka kuuluvat pakkoyhteiskuntaan (KL 26.10). Pakko meidän veronmaksajien on kuitenkin elättää ne muutamat työhaluttomat nuoret.
Täytyy kuitenkin todeta että yrittämisen ja työn tekemisen olosuhteet ovat parantuneet niistä 1950-1980-luvun puolivälin ajoista, jolloin isäni oli vielä yrittäjänä. 1990-luvun lamassa huomattiin miten tärkeä työllistäjä pienikin yritys on yhteiskunnassa. Silloin tehtiin oikeita ja kannustavia veropäätöksiä ja maltillisia palkkaratkaisuja. Valitettavasti tänä päivänä niin poliittisessa kuin liitojenkin päätöksenteoissa vallitsee tasapäistäminen, työssä olevien etujen puolustaminen ja äänten kalastelu.
Viime päivinä aikaan saatu palkkaraamisopimus ei innosta. Graafisella alalla, jossa toimimme, on viisi viikkoa kesälomaa, vuorotyössä talvilomaa kaksi viikkoa ja pekkasia kahdeksan, toisin sanoen runsas kaksi kuukautta palkallista lomaa. Emme tarvitse lisää lomia, koulutamme muutenkin työntekijöitä, ilman pakkoa. Onkohan muutenkin murroksessa olevalle alalle kaavailtua arvolisäveropäätöstäkään mietitty loppuun asti työllisyyden kannalta?
Me yrittäjät valitamme asioista niin kauan kunnes joku valtaa käyttävä taho
ymmärtää ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Suomen yrittäjäjärjestö tekee parhaansa, se ei kuitenkaan riitä kun katsoo millaisia veropäätöksiä nykyinen hallitus kaavailee ja miten ay-liike suhtautuu yrittäjien tekemiin ehdotuksiin esimerkiksi nuorten työllistämisestä.
Ex-pääminsteri vaikuttaa nykyään Perheyritysten liitossa ja on mukavaa kuunnella miten hän tänä päivänä puhuu yrittäjyydestä ja sen tärkeydestä, hyvä niin. Mutta miksi se oli hänelle niin vaikeaa Arkadianmäellä?
Pitäisikö osa taloutta koskevista asioista antaa ammattilaisille ja irrottaa poliittisesta päätöksenteosta?