Älykkyydestä

kode

Unregistered User
Liittynyt
8.7.2005
Viestit
118
Sijainti
Häme
luisto sanoi:
Monet kasvatustieteilijät väittävät, että alykkyyttä siinä mielessä kun se käsitetään yleisesti, ei ole olemassa ollenkaan. Älykkyys on opittua. Perusteluna on se, että luonnosta on löytynyt useita lapsia, jotka eivät ole ole olleet vuorovaikutuksessa IHMISTEN kanssa (paitsi syntymähetkellä ja hiukan sen jälkeen). He eivät osaa juuri mitään IHMISTEN taitoja, kuten puhua tai pyyhkiä pyllynsä. He ovat siis vajaaälyisiä.

Minulle on herännyt kysymys mitä eläinten, jotka heitä hoivasivat taitoja lapset osaavat ja ovat siinä maailman parhaita ihmisiä ja tavallaan huippuälykkäitä? Miettikää (vai kannattaako)!
Ettei vaan olis luettu liikaa satuja tai jotain hulluhullumaailma-lehtiä.
 

Hurmurisija

Well-known member
Liittynyt
3.3.2002
Viestit
3307
kode sanoi:
Ettei vaan olis luettu liikaa satuja tai jotain hulluhullumaailma-lehtiä.
Kyllä se niin on, että ihmisen kehityksessä on herkkyyskausia ja kriittisiä kausia, jolloin on välttämätöntä saada virikkeitä, jotta kyky yleensä kehittyisi. Esimerkiksi puheen oppiminen ei enää kymmenen ikävuoden jälkeen kunnolla onnistu, jos lapsi on aikaisemmin ollut eristettynä kielellisestä ympäristöstä.

Yksilönkehitys on säännönmukaista ja siihen liittyvät olennaisesti oikeanlaiset virikkeet oikeaan aikaan. Perimältään huippuälykäs voi jäädä umpityhmäksi, jos virikkeet jäävät puuttumaan. Niin ikään keskiverto voi osoittaa lahjakkuutta, jos hän saa oikeanlaisia virikkeitä. Joillakin älykkyys taas on sillä tavoin kätkettyä, että he pystyvät autettuna paljon parempiin suorituksiin kuin toiset yhtä älykkäät. Sama ÄO siis voi johtaa eritasoisiin suorituksiin, koska "absoluuttinen" ÄO ei kerro suoraan mitään suoriutumiskyvystä erilaisissa ympäristöissä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Susilapsi
 

formulastara

Well-known member
Liittynyt
30.3.1999
Viestit
5691
Sijainti
hki finland
mn97 sanoi:
Aivan... Tämä on sinun subjektiivisesi todellisuutesi, joten mistä ylipäätänsä tiedät mikä on objektiivinen totuus? eikö tämä väite kumoa itse itsensä?

Minä väitän, että on olemassa vain yksi totuus. Tämän väitteen todellisuusarvo on aivan yhtä suuri kuin sinun.
Kuka tässä on objektiivisesta totuudesta puhunut? Sinun väitteesi toden totta kumoaa itse itsensä, sinähän sen keksitkin. En minä usko, että pääsemme täydelliseen objektiivisuuteen tässä(kään) asiassa. Siitä huolimatta ei ole syytä heittää järkevää(loogista) ajattelua romukoppaan, koska tulos voi olla juuri tuollaista mieletöntä soopaa mitä suollat. Ne harmaan sävyt, hyvä mies.

Tuo toinen väitteesi todistaa hienosti pointtini.
 

luisto

Well-known member
Liittynyt
7.4.2005
Viestit
196
kode sanoi:
Ettei vaan olis luettu liikaa satuja tai jotain hulluhullumaailma-lehtiä.

Eiköhän me molemmat olla Tarzan nähty? Tarzan oli nimenomaan apinain kuningas, koska oli kasvanut viidakossa. Hän oli jäänyt paitsi "normaaleista" virikkeistä, joita Jane hänelle myöhemmin tarjosi.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
luisto sanoi:
Eiköhän me molemmat olla Tarzan nähty? Tarzan oli nimenomaan apinain kuningas, koska oli kasvanut viidakossa. Hän oli jäänyt paitsi "normaaleista" virikkeistä, joita Jane hänelle myöhemmin tarjosi.
Jos se tekee ihmisen tyhmäksi, ettei hänelle ole opetettu muiden käyttäystymismalleja, niin älykkyyden peruskäsite menee remonttiin. Älykkyys on monisyinen käsite, mutta keskeisisesti kykyä toimia uusissa tilanteissa. Ei erilaisissa olosuhteissa aikaansa viettäneiden ihmisten älykkyyttä voi vertailla peilaamalla niitä suoraan omissa olosuhteissa vallitseviin toimintamalleihin.

Jos sinä menet Kiinaan asumaan, et siis ole kovin älykäs omien kriteereidesi mukaan, koska et osaa heti täysin toimia uudessa kulttuurissa? Minusta asia ei mene näin. Älykäs on se joka kykenee nopeasti omaksumaan uusien olosuhteiden vaatimukset.
 

luisto

Well-known member
Liittynyt
7.4.2005
Viestit
196
Törni sanoi:
Jos se tekee ihmisen tyhmäksi, ettei hänelle ole opetettu muiden käyttäystymismalleja, niin älykkyyden peruskäsite menee remonttiin. Älykkyys on monisyinen käsite, mutta keskeisisesti kykyä toimia uusissa tilanteissa. Ei erilaisissa olosuhteissa aikaansa viettäneiden ihmisten älykkyyttä voi vertailla peilaamalla niitä suoraan omissa olosuhteissa vallitseviin toimintamalleihin.

Jos sinä menet Kiinaan asumaan, et siis ole kovin älykäs omien kriteereidesi mukaan, koska et osaa heti täysin toimia uudessa kulttuurissa? Minusta asia ei mene näin. Älykäs on se joka kykenee nopeasti omaksumaan uusien olosuhteiden vaatimukset.
Kyllä se näin taitaa olla. Samat argumentit lienevät päteviä myös tyhmyyden suhteen?
 

formulastara

Well-known member
Liittynyt
30.3.1999
Viestit
5691
Sijainti
hki finland
Törni sanoi:
Jos se tekee ihmisen tyhmäksi, ettei hänelle ole opetettu muiden käyttäystymismalleja, niin älykkyyden peruskäsite menee remonttiin. Älykkyys on monisyinen käsite, mutta keskeisisesti kykyä toimia uusissa tilanteissa. Ei erilaisissa olosuhteissa aikaansa viettäneiden ihmisten älykkyyttä voi vertailla peilaamalla niitä suoraan omissa olosuhteissa vallitseviin toimintamalleihin.

Jos sinä menet Kiinaan asumaan, et siis ole kovin älykäs omien kriteereidesi mukaan, koska et osaa heti täysin toimia uudessa kulttuurissa? Minusta asia ei mene näin. Älykäs on se joka kykenee nopeasti omaksumaan uusien olosuhteiden vaatimukset.
Peesailen aika pitkälti tätä. Noin fysiologisesti ajateltuna älykkyys tuntuu joidenkin tutkimusten mukaan korreloivan jossain hyvissä määrin aivojen hermosäikeiden monimuotoisuuden mukaan. Ja nämä "pääsäikeet" hankitaan jo hyvin pienenä. Mitä enemmän mielekkäitä ja sopivia virikkeitä, sitä monimuotoisemmiksi hermosäieverkosto kehittyy, ja sitä helpommin ihminen kykenee sitten aikuisiälläkin yhdistelemään eri asioita. mm. musiikin harrastaminen - varsinkin niin että itse soittaa jotain - pienenä, mieluummin ennen murrosikää, kasvattaa ja monimuotoistaa erään Tieteen kuvalehden artikkelin mukaan huomattavissa määrin aivojen "liikennöintiverkostoa". Tämä sitten auttaa ihmistä myöhemminkin niin, että sähköimpulssien ei tarvitse kiertää niin pitkiä matkoja aivoissa, eli ajattelu ikään kuin helpottuu. Jos virikkeitä on ollut sopivasti, niin myös usean eri asian samanaikainen pyörittely helpottuu, kun aivoista löytyy eräänlaisia tiedon mottoriteitä, eli hyvin vahvoja säikeitä, joissa ei ole pullonkauloja. Tietty perimäkin vaikuttaa jonnin verran aivojen kykyyn tuottaa uusia hermosäikeitä ja toisaalta säilyttää jo olemassa olevia, mutta uuden tiedon valossa virikkeet, joita antavat ns. merkitykselliset toiset(vanhemmat, ystävät yms.) ovat avainasemassa, mitä tulee myöhemmän iän ajattelutoiminnan sekä muistamisen kapasiteettiin. Aivot kuitenkin tarvitsevat harjoitusta läpi elämän, muuten käyttämätön osa näistä säikeistä alkaa kuihtumaan poies ja sit harmittaa.
 
Viimeksi muokattu:

Hurmurisija

Well-known member
Liittynyt
3.3.2002
Viestit
3307
Törni sanoi:
Jos sinä menet Kiinaan asumaan, et siis ole kovin älykäs omien kriteereidesi mukaan, koska et osaa heti täysin toimia uudessa kulttuurissa? Minusta asia ei mene näin. Älykäs on se joka kykenee nopeasti omaksumaan uusien olosuhteiden vaatimukset.
Tuo määritelmä on minusta huono, vaikka se lukionkin psykologian kirjoissa mainitaan.

Esimerkiksi hyviä kulttuurienvälisiä sopeutujia ovat ei-idealistit ja ekstrovertit, jotka jaksavat kommunikoida ympäristönsä kanssa ja neuvotella itseään uuteen tilanteeseen peilaamatta olemistaan johonkin ideaaliin. Tällaiseen sopeutumiseen riittää sopiva luonne, jota kai kutsutaan myös sosiaaliseksi älyksi.

Kuitenkin ihminen voi olla teoreettisesti poikkeuksellisen lahjakas ja samalla neuroottinen tai muuten sopeutumiskyvytön. Olisi mieletöntä rajata tällainen ihminen pois älykkyyden piiristä.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Olette ehkä nähneet Nashista kertovan elokuvan Kaunis Mieli. Kaveri kehitti peliteoriaa Nobelin arvoisesti, mutta sosiaalisesti homma vähän tökki. Mielestäni hän kuitenkin oli/on suhteellisen älykäs tyyppi.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Hurmurisija sanoi:
Tuo määritelmä on minusta huono, vaikka se lukionkin psykologian kirjoissa mainitaan.

Esimerkiksi hyviä kulttuurienvälisiä sopeutujia ovat ei-idealistit ja ekstrovertit, jotka jaksavat kommunikoida ympäristönsä kanssa ja neuvotella itseään uuteen tilanteeseen peilaamatta olemistaan johonkin ideaaliin. Tällaiseen sopeutumiseen riittää sopiva luonne, jota kai kutsutaan myös sosiaaliseksi älyksi.

Kuitenkin ihminen voi olla teoreettisesti poikkeuksellisen lahjakas ja samalla neuroottinen tai muuten sopeutumiskyvytön. Olisi mieletöntä rajata tällainen ihminen pois älykkyyden piiristä.
Ymmärsit hieman väärin. Tuo postaukseni jälkimmäisessä osassa oleva juttu ei ollut määrittelyä, vaan esimerkki. Määrittelyä oli enemmänkin siinä ensimmäisessä kappaleessa, jonka jätit quottauksesta pois. Esimerkki oli siinä mielessä huono, että se osui yhteen älykkyyden määrittelyn sudenkuoppaan, joka on juurikin tuo tunneäly. Syy esittämääni esimerkkiin tulee kuitenkin postauksesta johon olin tuossa vastannut. Eli yritin valottaa eri ympäristöissä kasvaneiden ihmisten älykkyyden vertaamisen vaikeutta.

Siinä olen sinun kanssasi samaa mieltä, että älykkyys ja kommunikointikyky ympäristön kanssa mukaan lukien sosiaaliset taidot eivät kulje käsi kädessä. Melkeinpä päinvastoin. Erittäin älykkäät ihmiset saattavat tulla ympäristönsä kanssa huonosti toimeen ja taas vähemmän älykkäät (tuntuu jotenkin typerältä käyttää sanaa tyhmät) usein erittäin hyvin.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Niin, ja kyllä minä peruslähtökohtaisesti edelleen seison tuon esimerkin takana. Mutta kuten totesin, se oli vain esimerkki, ei määrittely. Kyllä älykäs ihminen oppii nopeammin ymmärtämään miten uusi, hänelle ennestään tuntematon, kulttuuri toimiin. Oppii siis nopeammin kuin vähemmän älykäs ihminen. Se, mitä tuossa uudessa kulttuurissa sitten tapahtuu sosiaalisten taitojen ja kommunikaatiotaitojen osalta, on eri juttu. Niiden osalta tilanne vaan tulee muotoutumaan samanlaiseksi kuin mitä se oli henkilöllä aiemmassa kulttuurissa.
 

Hurmurisija

Well-known member
Liittynyt
3.3.2002
Viestit
3307
Törni sanoi:
Kyllä älykäs ihminen oppii nopeammin ymmärtämään miten uusi, hänelle ennestään tuntematon, kulttuuri toimiin. Oppii siis nopeammin kuin vähemmän älykäs ihminen.
En usko tähän väitteeseen. Käytännössä kulttuuriin pääsee kiinni intuitiivisesti ja sosiaalisen tajun kautta. Nämä ovat ominaisuuksia, joiden avulla kulttuurin verho avautuu ja sen sisäiset merkitykset alkavat paljastua. Analyyttiseen älyyn tällainen "intuitiikka" liittyy vain ohuesti. Paljon enemmän on kysymys aistimisesta, hiljaisten viestin vastaanottamisesta ja yleisestä herkkyydestä muita ihmisiä kohtaan.

Älykäs ihminen ehkä pystyy laatimaan tieteellisen, yleistävän ja ryhmittelevän esityksen kulttuurista, jos hänellä on myös herkkyys tunnistaa sen sisäisiä merkityksiä vaihteluineen, mutta jos tämä kyky puuttuu, niin hän ei pysty hyödyntämään analyyttisyyttään mitenkään.

Lapsilta puuttaa kyky analyyttisyyteen ja suhteellisuudentajuisiin yleistyksiin, mutta sen sijaan he ovat loistavia sopeutujia ja ymmärtäjiä. He oppivat vieraaseen kulttuuriin muuttaessa salamannopeasti paitsi kielen niin myös kulttuurin merkitykset.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Hurmurisija sanoi:
En usko tähän väitteeseen. Käytännössä kulttuuriin pääsee kiinni intuitiivisesti ja sosiaalisen tajun kautta.
Tähän ongelmaan liittyvää problematiikkaa ei nyt kyetä hahmottamaan. Vertaammeko keskenään kahta ihmistä, jotka ovat samoilla sosiaalisilla taidoilla varustettuja, mutta joista toinen on toista älykkäämpi. Vai vertaammeko älykästä huonoilla sosiaalisilla taidoilla varustettua ihmistä vähemmän älykkääseen hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustettuun ihmiseen? Asiaan vaikuttavia eroja voi olla muitakin. Toinen ihminenhän saattaa olla vaikka 220 cm pitkä ja hänellä voi olla sen takia enemmän sopeutumisvaikeuksia kuin toisella, joka on saman mittainen kun kohdekulttuurissa olevat ihmiset keskimäärin.

Ihmisellä voi olla erilaisia taitoja ja ominaisuuksia, jotka auttavat häntä toimimaan paremmin. Mitä enemmän noiden taitojen ja ominaisuuksien takana on älyä, sen paremmin ihmisellä menee. Ja sama tietenkin päin vastoin.
 

Hurmurisija

Well-known member
Liittynyt
3.3.2002
Viestit
3307
Törni sanoi:
Tähän ongelmaan liittyvää problematiikkaa ei nyt kyetä hahmottamaan.
Problematiikka on siinä, että älykkyys on tavattoman monisyinen ja vaikeasti mitattava ominaisuus. Jollakulla voi olla sadan miljoonan euron mielikuvitus ja tarinankerrontakyky, mutta jos häneltä puuttuu kielellinen ja tyylillinen taju, eikä hän pysty muuttamaan mielikuvitustaan menestysromaaniksi, niin miljoonat jäävät saamatta.

Sinä näytät olettavan älykkyyden perusominaisuudeksi, jonka päälle rakentuvat persoona ja kyvyt, mutta todellisuudessa tätä oletettua älyllistä perusominaisuutta ei pystytä mitenkään mittaamaan. Menestyminen MENSAn testissä ei takaa uraa huippuviulistina, huippujuristina tai menestyvänä liikkeenharjoittajana, vaan testimenestys on ainoastaan testimenestystä.

Jos ihminen on älykäs, niin mitä hän mielestäsi käytännössä on?
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Hurmurisija sanoi:
Problematiikka on siinä, että älykkyys on tavattoman monisyinen ja vaikeasti mitattava ominaisuus. Jollakulla voi olla sadan miljoonan euron mielikuvitus ja tarinankerrontakyky, mutta jos häneltä puuttuu kielellinen ja tyylillinen taju, eikä hän pysty muuttamaan mielikuvitustaan menestysromaaniksi, niin miljoonat jäävät saamatta.
En minä ole väittänyt, että älykkyys korvaisi kaikki muut ihmisen ominaisuudet tai olisi automaattisesti avain taloudelliseen menestymiseen.
Hurmurisija sanoi:
Sinä näytät olettavan älykkyyden perusominaisuudeksi, jonka päälle rakentuvat persoona ja kyvyt, mutta todellisuudessa tätä oletettua älyllistä perusominaisuutta ei pystytä mitenkään mittaamaan. Menestyminen MENSAn testissä ei takaa uraa huippuviulistina, huippujuristina tai menestyvänä liikkeenharjoittajana, vaan testimenestys on ainoastaan testimenestystä.

Jos ihminen on älykäs, niin mitä hän mielestäsi käytännössä on?
Se millainen älykäs ihminen on, riippuu siitä mitä muita kykyjä ja taitoja, opittuja tai perittyjä, hänellä on älykkyytensä lisäksi.

Älykkyyden mittaamisesta en ole sanonut mitään. Se varmaan on vaikeaa. Vaikeaa on kuitenkin myös noiden mainitsemiesi ihmisen muiden ominaisuuksien mittaaminen. Ja silti olet sitä mieltä, että ne ovat olemassa. Näin ainakin käsitin.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Hurmurisija sanoi:
Menestyminen MENSAn testissä ei takaa uraa huippuviulistina, huippujuristina tai menestyvänä liikkeenharjoittajana, vaan testimenestys on ainoastaan testimenestystä.
Seuraava kysymys ei ole MENSA:n testin puolustuspuhe. Sen ainoana tarkoituksena on herättää ajatuksia. Tuon kaltainen testi ei missään tapauksessa voi olla absoluuttinen älykkyyden mittari, eikä se sitä myös ole.

Eli se kysymys. Korostan, että minä en tiedä tähän vastausta. Testien hyvyyttä voidaan arvioida niiden vaikuttavuudella. MENSA:n tapauksessa se voisi tapahtua seuraavalla tavalla:

Verrataan kahta ihmisryhmää. Toinen ihmisryhmä on menestynyt testissä hyvin ja toinen huonosti. Vertailua suoritettaessa ei tiedetä miten ryhmät ovat testissä menestyneet. Verrataan verrokkiryhmien menestystä elämän eri osa-alueilla, sosiaalista statusta yms.

Jos sinun "teoriasi" pitää paikkansa, tuon vertailun avulla ei silloin voi mitenkään päätellä kumpi verrokkiryhmistä on pärjännyt älykkyystestissä hyvin ja kumpi huonosti. Itseasiassa ryhmien väliltä ei pitäisi löytyä mitään eroja. Minä en tiedä vastausta, mutta olen melko valmis väittämään, että eroja löytyisi. Jopa selviä sellaisia.

Ennen kuin jaara jatkuu, toistan vielä sen minkä alussa totesin. Tuonkaltainen testi ei ole absoluuttinen, eikä älykkyys voi korvata ihmisen muita ominaisuuksia. Siitä seuraa myös se, ettei pelkkä menestyminen testeissä tai puhdas äly ole oikotie onneen.
 

Hurmurisija

Well-known member
Liittynyt
3.3.2002
Viestit
3307
Törni sanoi:
Jos sinun "teoriasi" pitää paikkansa, tuon vertailun avulla ei silloin voi mitenkään päätellä kumpi verrokkiryhmistä on pärjännyt älykkyystestissä hyvin ja kumpi huonosti. Itseasiassa ryhmien väliltä ei pitäisi löytyä mitään eroja. Minä en tiedä vastausta, mutta olen melko valmis väittämään, että eroja löytyisi. Jopa selviä sellaisia.
Tottahan testillä pystytään erittelemään ihmisiä ryhmiin ja ryhmien suoriutumisissa on varmasti eroja, mutta paljon enemmän käytännön (työ)elämässä vaikuttavat sellaiset seikat kuin motivaatio, itsetunto ja persoonallisuus. Professoriksi pyrkivän ÄO voi olla 145 tai 115, mutta korkeampi ÄO ei takaa virkaa, vaan todennäköisesti professoriksi pääsee yksilö, joka jaksaa kuluttaa enemmän persettään penkissä ja löytää oikeat sosiaaliset väylät ja sopivasti soljuvat sanat.

Matalamman ÄO:n heppu ei ehkä opi asioita yhtä nopeasti kuin korkeamman ÄO:n heppu, mutta akateemisessa työskentelyssä ei vaaditakaan suunnatonta nopeutta vaan ennen kaikkea loputonta kärsivällisyyttä ja sitkeyttä. Merkittävätkään oivallukset eivät synny yhtäkkiä yhden ihmisen älykkäässä päässä, vaan ne ovat pitkäjänteisen ja järjestelmällisen työn tulosta.

Jos pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys nostetaan mukaan älykkyyden määritelmään, niin akateemista kenttää suoriutumisen näkökulmasta tarkasteltaessa alhaisemman ÄO:n heppu olisi siis sittenkin kenties kokonaisälykkäämpi kuin hänen testiälykkäämpi kilpakumppaninsa, koska hänellä on paremmat edellytykset kerätä tietoa ja edetä kohti käytännön tuloksia.

Mutta edelleenkin ongelmallista on se, että älykkyys on älykkyyttä vain älykkyyden määritelmän jakavien keskuudessa eli se on sosiaalinen ilmiö. Metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa arvostusta nauttii luultavasti liikkeensä tarkasti koordinoiva (lihasälykäs) yksilö, joka osuu keihäällä antilooppiin tai muuhun sitkeään lihaan. Länsimaissa tällaista lihasälykkyyttä ei arvosteta, jos se ei johda sosiaaliseen kunniaan niin kuin huippu-urheilussa voi tapahtua.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Hurmurisija sanoi:
Tottahan testillä pystytään erittelemään ihmisiä ryhmiin ja ryhmien suoriutumisissa on varmasti eroja, mutta paljon enemmän käytännön (työ)elämässä vaikuttavat sellaiset seikat kuin motivaatio, itsetunto ja persoonallisuus. Professoriksi pyrkivän ÄO voi olla 145 tai 115, mutta korkeampi ÄO ei takaa virkaa, vaan todennäköisesti professoriksi pääsee yksilö, joka jaksaa kuluttaa enemmän persettään penkissä ja löytää oikeat sosiaaliset väylät ja sopivasti soljuvat sanat.

Matalamman ÄO:n heppu ei ehkä opi asioita yhtä nopeasti kuin korkeamman ÄO:n heppu, mutta akateemisessa työskentelyssä ei vaaditakaan suunnatonta nopeutta vaan ennen kaikkea loputonta kärsivällisyyttä ja sitkeyttä. Merkittävätkään oivallukset eivät synny yhtäkkiä yhden ihmisen älykkäässä päässä, vaan ne ovat pitkäjänteisen ja järjestelmällisen työn tulosta.

Jos pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys nostetaan mukaan älykkyyden määritelmään, niin akateemista kenttää suoriutumisen näkökulmasta tarkasteltaessa alhaisemman ÄO:n heppu olisi siis sittenkin kenties kokonaisälykkäämpi kuin hänen testiälykkäämpi kilpakumppaninsa, koska hänellä on paremmat edellytykset kerätä tietoa ja edetä kohti käytännön tuloksia.

Mutta edelleenkin ongelmallista on se, että älykkyys on älykkyyttä vain älykkyyden määritelmän jakavien keskuudessa eli se on sosiaalinen ilmiö. Metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa arvostusta nauttii luultavasti liikkeensä tarkasti koordinoiva (lihasälykäs) yksilö, joka osuu keihäällä antilooppiin tai muuhun sitkeään lihaan. Länsimaissa tällaista lihasälykkyyttä ei arvosteta, jos se ei johda sosiaaliseen kunniaan niin kuin huippu-urheilussa voi tapahtua.
En tiedä, kumpi meistä lukee toisen postauksia huonosti, mutta kertaisitko lyhyesti mistä olet kanssani er mieltä? Muuten menee hedelmättömäksi jaaraksi.
 

jamminen

Well-known member
Liittynyt
20.6.2005
Viestit
358
Voisimme luopua koko käsitteestä älykkyys. Mikä virka sillä on, kun esim. motivaatio on vaikuttavampi ominaisuus? Voimme puhua vaikka lahjakkuudesta, eri elämän tahoilla, tosin mitä sekin auttaa mihinkin. Olemmeko kehittämässä lahjakkuutta luovia kasvatusmetodeja vai mitä?
 

Hurmurisija

Well-known member
Liittynyt
3.3.2002
Viestit
3307
Törni sanoi:
En tiedä, kumpi meistä lukee toisen postauksia huonosti, mutta kertaisitko lyhyesti mistä olet kanssani er mieltä? Muuten menee hedelmättömäksi jaaraksi.
En minä tiedä, olenko eri mieltä. Kunhan kirjoittelin. :D
 
Ylös