Hyvä kysymys. Siinä pitäisi olla 100% vapaus olla luova, päättää itse mihin suuntaan asioida viedään. Ei saisi olla suoraan kauheasti alaisia, joista sitten pitää huolehtia ja kantaa vastuuta. Vastuuta haluaisin kantaa vain siitä, mitä itse tein tilanteissa, joissa muiden toimet eivät pahasti sotke asioita. Ne kollegat, joita on katseltava, voisivat olla miellyttävän oloisia naisia suurimmaksi osaksi niiden todennäköisempien 67v kaljamaha-Keijojen sijaan.
Vapaa-aikaa olisi oltava paljon keskivertopäivänä. Ei aamuherätyksiä, aikaisintaan kympiltä herätys eli työ alkaisi n. 11:30. En haluaisi olla siellä liian pitkään eli pois on päästävä kun on vielä mieli kepeä eli viimeistään kolmen maissa. Kahdelta oikeastaan.
Olisi mukava tavata ihmisiä, mutta pitäisi olla omaa rauhaa vastapainona. Ei liikaa matkustelua, ärsyttää hössätä pakkaamisten ja läheisistä erossa olemisista. Ja siis olla erossa läheisistä. Työmaisemien olisi hyvä olla nättejä, esim. meri ja metsää ja luontoa ja työpaikkaruuan erinomaista ja vaihtelevaa.
Ei yhtään sellasta snobbailua sillä työpaikalla, kaikki "mulla on valkoinen 2.0 Audi ku sulla on valkoinen 1.8 Audi"-tapaukset saa loistaa poissaolollaan. Aitoja tyyppejä ja aitoo puhetta.
Hmm. Mikähän tollanen ois
Varmaan joku ornitologi, joka bongaa duunikseen lintuja hylätystä Keilaniemen Nokian konttorista biologian opiskelijatyttöjen kirjatessa havaintoja ylös..