Avainlevy

[Puhis]

Ensimmäinen tutustumiseni progeen oli ehdottomasti Kingston Wall- Tri-Logy vuodelta 1994. Joskus löysin tämän 14-vuotiaana pentuna levykaupan alekorista ja kolahti ja kovaa.

Toinen, mikä on myöhemmin vaikuttanut kovasti ja jota pidän edelleen hyvin aliarvostettuna yhtyeenä, Anarchy Club - The Way and it's Power

Nämä kaksi ovat ehkä omaan musiikinkuunteluun ja elämäänkin vaikuttaneet kaikkein eniten.

 

[kouvotsvoni]

Toi on Metallican paras ja viimeinen hyvä levy.

Minulta ei kysytty, mutta tuon Metallica-levyn omistaisin mieluusti..Ihan kuin olis ollutkin, joku lie nyysinyt.

 

[lfb]

Toi on Metallican paras ja viimeinen hyvä levy.

Viimeinen hyvä varmasti, parasta en ole tähän mennessä vielä osannut päättää.

 

[Captain Howdy]

Minulta ei kysytty, mutta tuon Metallica-levyn omistaisin mieluusti..Ihan kuin olis ollutkin, joku lie nyysinyt.

Sulta ei kysytty.

 

[kouvotsvoni]

Sulta ei kysytty.

:frown:

 

[Mosse]

Tuli muuten kakarana broidin peesissä Uriah Heepin Demons & Wizards kuunneltua suht puhki. Samoin The Sweet tuli tutuksi.

 

[Timo Toikki]

Luulin, että tässä taiteltiin kuolemanlevyjä.

Sunnaton pettymys.

 

[Zoe]

Olisi toki ollut katu-uskottavampaa, jos naispuolisten singer/songwritereiden maailma olisi auennut minulle vaikkapa Tori Amosin tai Kate Bushin kautta, mutta kyllä se oli tämä nuori ja vihainen nainen, joka kolahti:

Ja brittipoppiin ja -rockiin rakastuin tämän levyn myötä:

 

[Balthazar]

Nyt kun Albert ja Timo eivät kehtaa itse asiasta avautua, lähden siitä, että molemmat valaistuivat natiaisiässä Smurffien albumista Tanssihitit Vol 1.

 

[Jacques]

Tämähän se

Tän mä unohdinkin..

Mä olin todella pieni (3-4 vuotias) kun isoveljeni osti tuon kasetin, ja mä diggasin siitä aivan älyttömästi! Käytännössä siitä tuli mun kasetti.. Siinä oli yksi sellainen biisi joka kuulosti niin kovin hauskalta, että mun piti jatkuvasti saada kuulla se biisi uudestaan ja uudestaan.

Millään en nyt enää muista mikä se biisi oli, mutta käsittääkseni ei mikään hitti.. Joku ton kyseisen levyn (tai siis kasetin) biiseistä se kuitenkin oli.

 

[Bobakki]

Millään en nyt enää muista mikä se biisi oli, mutta käsittääkseni ei mikään hitti.. Joku ton kyseisen levyn (tai siis kasetin) biiseistä se kuitenkin oli.

Veikkaan sitä, jossa lauletaan "Stay away from Captain Howdy".

 

[Mosse]

Tuli muuten kakarana broidin peesissä Uriah Heepin Demons & Wizards kuunneltua suht puhki. Samoin The Sweet tuli tutuksi.

Lisäsin kuvat kun pääsin koneen ääreen. Kännykällä aika haastavaa....

 

[Balthazar]

Olisi toki ollut katu-uskottavampaa, jos naispuolisten singer/songwritereiden maailma olisi auennut minulle vaikkapa Tori Amosin tai Kate Bushin kautta, mutta kyllä se oli tämä nuori ja vihainen nainen, joka kolahti:

Tästä tuli mieleen, että tykästyin noiden edellä mainitsemieni levyjen lisäksi 1980-luvun puolessa välissä kovasti Suzanne Vegaan ja sen debyyttilevyyn.

 

[Knoukka]

Born to Run. Kirjaston levykokoelmasta löysin. Vanhan puolen vintillä asustelin ja kuuntelin. Kolahti.

 

[SamiJ]

Se lienee tämä isäukon Taunuksen kasettisoittimesta soittama klassikko, joka pikkujanarina vänkärin paikalla istuessa iski kuin tuhat volttia:

 

[Albert Oil]

Olisi toki ollut katu-uskottavampaa, jos naispuolisten singer/songwritereiden maailma olisi auennut minulle vaikkapa Tori Amosin tai Kate Bushin kautta, mutta kyllä se oli tämä nuori ja vihainen nainen, joka kolahti:

Ja brittipoppiin ja -rockiin rakastuin tämän levyn myötä:

 

[Zoe]

*kuva Bad Boys Bluen levystä*

Jos vielä tarkennetaan, niin kyseessä oli tämä:

Avainlevy tavallaan tuokin.

 

[Balthazar]

En kuitenkaan ole ihan varma siitä oliko Kulta-aika mulle se alkuperäinen avainlevy, koska vaikutuin samoihin aikoihin myös Tom Waitsin Frank's Wild Years'istä. Mut jos kategorisoidaan levyt suomalaisiin ja ulkolaisiin, niin tuossa ne ovat.

Nyt kun tarkemmin muistelen, niin tais muuten ollakin tuo Swordfishtrombones se Tom Waitsin levy, joka teki ekana vaikutuksen. Julkaisuvuosi (1983) sopis paremmin haarukkaan.

Kuulostaa loistavalta vieläkin.

 

[burb]

Se lienee tämä isäukon Taunuksen kasettisoittimesta soittama klassikko, joka pikkujanarina vänkärin paikalla istuessa iski kuin tuhat volttia:

Toi levy + Iron Maidenin Piece of Mind ja pikku-burbin sielu sujahti saatanalle, eli rokkimusiikille.

 

[jjv]

Purkkapoppi jäi taakse, kun ostin Mustamäen torilta Stratovariuksen Visions-albumin ja 80-luvun musiikin kuuntelu alkoi tosissaan AC/DC:n Live-levyn myötä.