Rouva Jeesuksen oudot seikkailut
Amerikkalaisen Dan Brownin teosta Da Vinci -koodi on tähän mennessä myyty parikymmentä miljoonaa kappaletta ja se on käännetty yli 40 kielelle. Kuultuani kuukausitolkulla kiilusilmäistä höpötystä tästä bestselleristä päätin hankkia sen lomalukemiseksi. Ikävä kyllä aloin selailla sitä jo ennen lomaa.
Kyseisestä hengentuotteesta tietämättömille taviksille tiedoksi, että juoni on tiivistettynä seuraava. Jeesus meni naimisiin Maria Magdaleenan kanssa ja käynnisti Ranskan merovinkidynastian. Jeesuksen lapsentekotaitoa koskevaa salaisuutta on vaalinut Siionin luostarina tunnettu salaseura, johon kuuluivat aikojen saatossa muun muassa herrat Sandro Botticelli, Leonardo da Vinci, Isaac Newton, Victor Hugo ja mahdollisesti jopa Walt Disney (!).
Kirjan mukaan Jumala oli itse asiassa kaappifeministi ja Graalin malja, jota Jeesus opetuslapsineen käytti pienten kuppien tekemiseen viimeisellä ehtoollisella, ei itse asiassa ollutkaan mikään malja vaan "pyhän naiseuden" symboli. Tätä salaisuutta katolisen kirkon sovinistit ovat yrittäneet tukahduttaa satojen vuosien ajan, ja Da Vinci -koodissa siitä huolehtii näyttävästi pistooli kädessä katolisen Opus Dein agentti, albinopsykopaatti Silas.
Kirjan pienikin selailu osoittaa, että sen "faktat" ovat selkokielellä perseestä revittyjä tai tarkemmin sanottuna valtaosaltaan plagioituja aiemmasta historiallisen mielikuvituksen tuotteesta nimeltä "Holy Blood, Holy Grail". Virheitä on kymmeniä, mutta seuraavat ovat tärkeimmät.
"Siionin luostari" ei syntynyt 1099 kuten Brown väittää heti kirjan alussa. Sitä koskevat dokumentit väärensi 1950-luvulla ranskalainen antisemiitti ja kiihko-oikeistolainen huijari Pierre Plantard kahden kaverinsa kanssa, ja tämä onnistui soluttamaan ne jopa Ranskan Kansalliskirjastoon. Ne todettiin väärennöksiksi jo 1970-luvulla, ja 1980-luvulla Plantard itse tunnusti tekonsa.
Näin koko kirjalta putoaa pohja pois.
Maria Magdaleena todistetaan Jeesuksen vaimoksi gnostilaisen Filippoksen evankeliumin perusteella, jossa häneen viitataan "arameankielisellä" sanalla "kumppani", joka tuolloin tarkoitti myös puolisoa tai rakastajaa. Tosiasiassa ko. evankeliumi oli koptinkielinen, ja koptiksi kumppani on pelkkä kumppani tai ystävä.
Kirjan mukaan Siionin luostarin jäsenet olivat vannoneet säilyttävänsä salaisuuden, joten miksi esimerkiksi Leonardo olisi vihjaillut siitä taulussaan Viimeinen ehtoollinen. Häh? Siinä tämä hölösuti on kuvannut apostoli Johanneksen pitkätukkaiseksi parrattomaksi veijariksi, jolla on jonkinlaiset daisarit. Brownin mukaan kuvan Johannes on itse asiassa Maria Magdaleena. Tosiasiassa Johannes kuvattiin tuon ajan tauluissa aina tähän tapaan. Osasyynä Johanneksen naismaisuuteen ovat ehkä Leonardon omat sukupuoliset taipumukset. Myös Botticelli maalasi mielellään silohipiäisiä puppelipoikia.
Onneksi tässä ei ole tilaa enemmille virheille, joten voin lähteä lomalle.