- Liittynyt
- 12.8.2004
- Viestit
- 13788
Asia kunnossa.
Entisten F1-kuljettajien kuulumisia nykyään
- Viestiketjun aloittaja CCMK
- Aloituspäivämäärä
Bleu
Olivier Bocques Fan Club
- Liittynyt
- 14.4.2000
- Viestit
- 9338
Vuoden 1951 kuljettajistakin hengissä on enää Sir Stirling Moss, ikää tällä hetkellä 85.
Häntä vanhempia kuskeja elää kuitenkin tietääkseni parikymmentä, mukaan lukien karsiutuneet, F2-autoilla F1-kisan seassa ajaneet sekä Indy 500 -kilpailijat vuosilta 1950-60. Näistä vanhimmalle, Robert La Cazelle 98 vuotta olisi tulossa mittariin ensi kuussa.
Häntä vanhempia kuskeja elää kuitenkin tietääkseni parikymmentä, mukaan lukien karsiutuneet, F2-autoilla F1-kisan seassa ajaneet sekä Indy 500 -kilpailijat vuosilta 1950-60. Näistä vanhimmalle, Robert La Cazelle 98 vuotta olisi tulossa mittariin ensi kuussa.
Albert Oil
Hippi ja juntti
Mun tavoitteena on olla joskus vanhin F1-kisassa ikinä ajamaton torvelo.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15049
Ja kun laskee myös vielä myös MM-Sarjaan kuulumattomien F1-kisojen kuljettajat niin vielä pikkuisen löytyy vanhempia kuljettajia. Moss myös ajoi kaudella 1950 joskin ei MM-Sarjaan kuuluvissa kisoissa. La Caze onkin muuten historian ainoa Marokkoa edustanut kuljettaja vaikka Ranskassa syntyikin ja kansalaisvaihtonsa takia häntä kutsuttiin usein Mustajalaksi joka tuntuu olevan ranskalaisten nimitys kaikille Ranskan entisissä siirtomaissa asuneista ranskalaisista tai syntyperältään ranskalaisista maahanmuuttajista.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15049
Geoff Leesillä tosiaan on viime päivinä mennyt varsin hyvin vaikka aikamoinen tilanne oli aikaisemmin muuttaa tietenkin käytännössä vuosikymmenten jälkeen säännöllisesti takaisin Englantiin Japanista missä hän enimmäkseen asui hänen varsinaisen F1-uran loputtua sinällään tai pikemminkin vaikeuduttua lähes mahdottomaksi toteuttaa. Lees asustelee näinä päivinä Silverstonen läheisyydessä. Hieman hauraan oloinen ukko oli ainakin noissa noin vuoden-puolentoista takaisissa pitkissä haastatteluissa, mutta vuodet ja läheisen ihmisen menetys varmasti vanhentaa itse kutakin paljonkin.
Leesin yksi syy takaisinmuuttoon oli tietenkin se, että entinen vaimo kuoli syöpään ja uusi avioliittokin. Edellisen vaimon kanssa oli ollut aikanaan jo F1-uran aikaan yhdessä ja vuoden 1983 Japanin mestaruus Ikuzawan Hondalla oli ainakin melkoinen häälahja näin leikkisästi sanottuna. Viime kesäkuusta lähtien tosiaan on asunut taas Englannissa ja pitkästä aikaa oli kunnolla paikan päällä viime vuonna myös itse kisoissa kun aiemmin oli näinä vuosina ollut lähinnä Suzukassa.
Leesin yksi syy takaisinmuuttoon oli tietenkin se, että entinen vaimo kuoli syöpään ja uusi avioliittokin. Edellisen vaimon kanssa oli ollut aikanaan jo F1-uran aikaan yhdessä ja vuoden 1983 Japanin mestaruus Ikuzawan Hondalla oli ainakin melkoinen häälahja näin leikkisästi sanottuna. Viime kesäkuusta lähtien tosiaan on asunut taas Englannissa ja pitkästä aikaa oli kunnolla paikan päällä viime vuonna myös itse kisoissa kun aiemmin oli näinä vuosina ollut lähinnä Suzukassa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15049
Renzo Zorzi on vastikään menehtynyt 68 vuoden ikäisenä. Tarkemmin sanottuna 15.5 tänä vuonna.
Zorzin suurin saavutus formuloiden osalta oli kuudes sija Interlagosissa 1977. Riccardo Patresen lahjakkuus nähtiin Zorzia paremmaksi kesken kauden 1977 ja kun vielä rahat muutenkin loppuivat niin Zorzin ura kuninkuusluokassa vajaan kolmen vuoden maksukuljettajaura oli ohi.
Zorzi ei ollut kovinkaan hyvä kaiken kaikkiaan oikein maksukuskienkaan joukossa joskin voitti 1975 Monacon F3-kilpailun. Hänellä oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia koko elämänsä ajan puhua Etelä-Afrikan kilpailusta tuolta vuodelta johtuen hänen mukanaan olostaan epäsuorasti Tom Prycen kuolemaan liittyen. Hänen autoaanhan nuori palomies Van Vuuren ja hänen ratavalvojatoverinsa riensivät sammuttamaan. Ja Van Vuurenin kohtalona oli joutua Tom Prycen yliajamaksi...
Zorzi ajoi sittemmin rahojensa loputtuakin vielä uuden sponsorin löydettyään muita kilpa-autoiluluokkia ja oli ehdolla palaamaan vielä Arrowsille vuodeksi 1978 ja Tolemanille vuodeksi 1981 siksi, että ensimainitussa Patresen koko ura oli jossain määrin uhattuna Monzan onnettomuudesta johtuen loppukaudesta ja kyseisen vuoden alussa vain muutoin sponsoritilanteen takia. Jälkimainitussa Zorzi oli ehdolla ajamaan vain siksi, että hän tunsi Pirellin toimintatavat kuin omat taskunsa. Zorzi ajoi myös muitakin kilpa-autoluokkia ja lisäksi piti Pirellin sponsoroimaa kilpa-ajokoulua Italiassa.
Ja oli ollut hieman huonovointinen viime aikoina joskin en kyllä itse hänen poismenoaan odottanut. Ainakaan aivan vielä lähivuosina. 5-10 vuoden perästä tilanne voikin ehkä jo olla hyvinkin toinen hänen ikäluokkansa kuljettajilla joihin kuuluu muun muassa Alan Jones.
Zorzin suurin saavutus formuloiden osalta oli kuudes sija Interlagosissa 1977. Riccardo Patresen lahjakkuus nähtiin Zorzia paremmaksi kesken kauden 1977 ja kun vielä rahat muutenkin loppuivat niin Zorzin ura kuninkuusluokassa vajaan kolmen vuoden maksukuljettajaura oli ohi.Zorzi ei ollut kovinkaan hyvä kaiken kaikkiaan oikein maksukuskienkaan joukossa joskin voitti 1975 Monacon F3-kilpailun. Hänellä oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia koko elämänsä ajan puhua Etelä-Afrikan kilpailusta tuolta vuodelta johtuen hänen mukanaan olostaan epäsuorasti Tom Prycen kuolemaan liittyen. Hänen autoaanhan nuori palomies Van Vuuren ja hänen ratavalvojatoverinsa riensivät sammuttamaan. Ja Van Vuurenin kohtalona oli joutua Tom Prycen yliajamaksi...
Zorzi ajoi sittemmin rahojensa loputtuakin vielä uuden sponsorin löydettyään muita kilpa-autoiluluokkia ja oli ehdolla palaamaan vielä Arrowsille vuodeksi 1978 ja Tolemanille vuodeksi 1981 siksi, että ensimainitussa Patresen koko ura oli jossain määrin uhattuna Monzan onnettomuudesta johtuen loppukaudesta ja kyseisen vuoden alussa vain muutoin sponsoritilanteen takia. Jälkimainitussa Zorzi oli ehdolla ajamaan vain siksi, että hän tunsi Pirellin toimintatavat kuin omat taskunsa. Zorzi ajoi myös muitakin kilpa-autoluokkia ja lisäksi piti Pirellin sponsoroimaa kilpa-ajokoulua Italiassa.
Ja oli ollut hieman huonovointinen viime aikoina joskin en kyllä itse hänen poismenoaan odottanut. Ainakaan aivan vielä lähivuosina. 5-10 vuoden perästä tilanne voikin ehkä jo olla hyvinkin toinen hänen ikäluokkansa kuljettajilla joihin kuuluu muun muassa Alan Jones.
Skenejeesus
Viihdekäyttäjä
Maikkarin uutisen mukaan Robert Doornbosin perustama Kiiroo-yritys valmistaa virtuaaliseksiin soveltuvia älylaitteita.
Albert Oil
Hippi ja juntti
Juhlavastaanotto laivalla?Aikamoista.
JJ Lehto täytti sitten eilen 50 vuotta.
Sörsselsön
Kui hianoo se sit on?
Nostetaanko maljaa alkoholipitoisilla vaiko sittenkin alkoholittomilla juomilla?
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15049
Maaliskuun viimeisenä päivänä eli 31.3.2016 Bertil Roos jätti maalliset ajot ja siirtyi Tuonpuoleiselle Radalle ajamaan ja kenties heittämään juttua Ronnin kanssa. Mene ja tiedä tuosta.:dunno:
Roos oli tosiaan jonkin aikaa ollut jo huonona joten sinänsä pitkäaikaisen ja loppupuoleltaan hyvin aggressiivisen sairauden lopputulos ei ollut kovinkaan suuri yllätys joskin ajankohta lähdölle oli yllättävä.:frown:
Bertil 'Skugga' Roos tosiaan oli hyvin mielenkiintoinen ajaja joka loi uransa Yhdysvalloissa hyvin suurilta osin ja oli myös erittäin nopeakin kaveri parhaimmillaan. Formula Super Vee:ssä, Formula Atlanticissa, Formula 2:ssa ja Can-Amissa ainakin.
F1:ssä oli tavallaan tuntematon nimi ja vaikka aina periaatteessa kysyntää eri talleihin olisi ollut ennen Ruotsin Grand Prixiä 1974 niin ajot olisivat olleet aina vain Yhdysvaltain tai Kanadan kisoihin eri vuosina koska Roosilla ei oikein ollut eurooppalaisia tai ruotsalaisia sponsoreita takanaan aivan alku-uraa lukuun ottamatta ja ruotsalaiset käytännössä hylkäsivät heti sponsorivastaaviensa osalta kun Roos meni ns. Kansainvälistymään liikaa. Ja kun tuntuivat olevan vain ja ainoastaan Ronnie Petersonin ihailijoita tuolloin mikä nyt ei ollut ihmekään tuolloin.
Ja silloinkin kun sponsorirahaa olisi ollutkin niin sitten sopimusasiat toiseen tai kolmanteen suuntaan estivät aina ajamisen uran parhaimpina vuosina. Lopulta pääsi toki hieman yllättäen rahaa tuovana miehenä ajamaan yhden kisan eli juurikin kotikisan Anderstorpissa 1974 siksi kun Brian Redman päätti äkkiä lopettaa uransa F1:ssä tuolloin.
Roos olisi päässyt muutoinkin kilpailuun maakohtaisena kiintiökuljettajanakin, mutta oli 23:s kisaan lähdettäessä ja kun vaihdelaatikko oikutteli ja hajosi parin kierroksen jälkeen lähdöstä lähes viimeiseltä sijalta niin ura jäi siihen F1:ssä kun rahaa ei löytynyt ja muitakin ajoja oli kisakaupalla edessä muissa sarjoissa.
Roos ei ollut suorapuheisena miehenä myöskään mikään peittelijäpersoona ja kun vielä ikääkin oli niin ainoa vaihtoehto oli vuoden 1975 Shadow-tarjouksen jälkeen vain jatkaa uraa Yhdysvalloissa ja ajaa sitten ehkä lähinnä Yhdysvaltain tai Kanadan kisoissa silloin kun joku F1-talli olisi tarvinnut jotakin rataspesialistia ja kun vielä vuoden 1975 jälkeen maakohtaiset kiintiökuljettajat kiellettiin kisoista sääntömuutosten myötä niin sekin oli vaikeuttavana tekijänä.
Shadow-talli oli ainoa varsinaisesti Roosista muutenkaan kiinnostunut talli vuoden 1974 jälkeen ja lopulta sen otettua nuoremman Tom Prycen oli Roosin aika ohi F1:n osalta, mutta ei se miestä haitannut.
Etenkin kun myöhemmin mies perusti oman kilpa-autokoulun lähelle Pocono Racewayn aluetta Pennsylvaniaan. Ja silloin myös Roos pystyi lopullisesti kunnolla keskittymään täysillä vain omaan uraansa Yhdysvalloissa ilman turhaa tunnontuskaa F1:n puolelle.
Ennen kaikkea Roos Racingin pyörittämä kilpa-autoilukoulu oli todella tehokas paikallisten ja kansallisten nuorten kuljettajien opinahjo ja SCCA antoi tunnustusta sen opeille muun muassa myös tavoille joilla se määritti hallinnollaan selvyyttä SCCA:n aiempaan hyvin epäselvään itärannikon kilpailijalisenssien myöntämisen ongelmaan joka oli aiemmin tuntunut haittaavan monen potentiaalisen nuoren lahjakkuuden hyödyntämistä alallaan.
Roos ajoi uransa viimeisen aktiivisen kilpa-ajovuoden vuonna 1987 tietääkseni ja oli noin vuoteen 1995 todella aktiivisesti mukana omassa kilpa-ajon koulussaan, mutta sittemmin oli sairastumiseensa asti kuitenkin vielä vuodesta 1996 eräänlainen kunniapuheenjohtaja ja hallinnoija. Ja auttoi toki myös muita etenkin Yhdysvaltoihin suuntautuneita nuoria ruotsalaiskuljettajia.
Lempinimi 'Skugga' toisaalta oli myös Roosin ajajankuva kilpa-ajajana:
Toisinaan peräänantamattoman nopea, saavuttamaton ja helkkarin sisukkaasti kilpailijan kannassa kiinni roikkunut märän kelin ässä radalla ja toisinaan taas täydellinen peränpitäjä ja kuin nimensä mukaisesti varjo itsestään.
Lepää rauhassa.
Roos oli tosiaan jonkin aikaa ollut jo huonona joten sinänsä pitkäaikaisen ja loppupuoleltaan hyvin aggressiivisen sairauden lopputulos ei ollut kovinkaan suuri yllätys joskin ajankohta lähdölle oli yllättävä.:frown:
Bertil 'Skugga' Roos tosiaan oli hyvin mielenkiintoinen ajaja joka loi uransa Yhdysvalloissa hyvin suurilta osin ja oli myös erittäin nopeakin kaveri parhaimmillaan.
Formula Super Vee:ssä, Formula Atlanticissa, Formula 2:ssa ja Can-Amissa ainakin.F1:ssä oli tavallaan tuntematon nimi ja vaikka aina periaatteessa kysyntää eri talleihin olisi ollut ennen Ruotsin Grand Prixiä 1974 niin ajot olisivat olleet aina vain Yhdysvaltain tai Kanadan kisoihin eri vuosina koska Roosilla ei oikein ollut eurooppalaisia tai ruotsalaisia sponsoreita takanaan aivan alku-uraa lukuun ottamatta ja ruotsalaiset käytännössä hylkäsivät heti sponsorivastaaviensa osalta kun Roos meni ns. Kansainvälistymään liikaa. Ja kun tuntuivat olevan vain ja ainoastaan Ronnie Petersonin ihailijoita tuolloin mikä nyt ei ollut ihmekään tuolloin.
Ja silloinkin kun sponsorirahaa olisi ollutkin niin sitten sopimusasiat toiseen tai kolmanteen suuntaan estivät aina ajamisen uran parhaimpina vuosina.
Lopulta pääsi toki hieman yllättäen rahaa tuovana miehenä ajamaan yhden kisan eli juurikin kotikisan Anderstorpissa 1974 siksi kun Brian Redman päätti äkkiä lopettaa uransa F1:ssä tuolloin.Roos olisi päässyt muutoinkin kilpailuun maakohtaisena kiintiökuljettajanakin, mutta oli 23:s kisaan lähdettäessä ja kun vaihdelaatikko oikutteli ja hajosi parin kierroksen jälkeen lähdöstä lähes viimeiseltä sijalta niin ura jäi siihen F1:ssä kun rahaa ei löytynyt ja muitakin ajoja oli kisakaupalla edessä muissa sarjoissa.
Roos ei ollut suorapuheisena miehenä myöskään mikään peittelijäpersoona ja kun vielä ikääkin oli niin ainoa vaihtoehto oli vuoden 1975 Shadow-tarjouksen jälkeen vain jatkaa uraa Yhdysvalloissa ja ajaa sitten ehkä lähinnä Yhdysvaltain tai Kanadan kisoissa silloin kun joku F1-talli olisi tarvinnut jotakin rataspesialistia ja kun vielä vuoden 1975 jälkeen maakohtaiset kiintiökuljettajat kiellettiin kisoista sääntömuutosten myötä niin sekin oli vaikeuttavana tekijänä.
Shadow-talli oli ainoa varsinaisesti Roosista muutenkaan kiinnostunut talli vuoden 1974 jälkeen ja lopulta sen otettua nuoremman Tom Prycen oli Roosin aika ohi F1:n osalta, mutta ei se miestä haitannut.
Etenkin kun myöhemmin mies perusti oman kilpa-autokoulun lähelle Pocono Racewayn aluetta Pennsylvaniaan. Ja silloin myös Roos pystyi lopullisesti kunnolla keskittymään täysillä vain omaan uraansa Yhdysvalloissa ilman turhaa tunnontuskaa F1:n puolelle.
Ennen kaikkea Roos Racingin pyörittämä kilpa-autoilukoulu oli todella tehokas paikallisten ja kansallisten nuorten kuljettajien opinahjo ja SCCA antoi tunnustusta sen opeille muun muassa myös tavoille joilla se määritti hallinnollaan selvyyttä SCCA:n aiempaan hyvin epäselvään itärannikon kilpailijalisenssien myöntämisen ongelmaan joka oli aiemmin tuntunut haittaavan monen potentiaalisen nuoren lahjakkuuden hyödyntämistä alallaan.
Roos ajoi uransa viimeisen aktiivisen kilpa-ajovuoden vuonna 1987 tietääkseni ja oli noin vuoteen 1995 todella aktiivisesti mukana omassa kilpa-ajon koulussaan, mutta sittemmin oli sairastumiseensa asti kuitenkin vielä vuodesta 1996 eräänlainen kunniapuheenjohtaja ja hallinnoija. Ja auttoi toki myös muita etenkin Yhdysvaltoihin suuntautuneita nuoria ruotsalaiskuljettajia.
Lempinimi 'Skugga' toisaalta oli myös Roosin ajajankuva kilpa-ajajana:
Toisinaan peräänantamattoman nopea, saavuttamaton ja helkkarin sisukkaasti kilpailijan kannassa kiinni roikkunut märän kelin ässä radalla ja toisinaan taas täydellinen peränpitäjä ja kuin nimensä mukaisesti varjo itsestään.
Lepää rauhassa.
Viimeksi muokattu:
Albert Oil
Hippi ja juntti
Olisipa edelleen käytössä maakohtaiset kuljettajakiintiöt! Azerbaidzhanin GP:stä etenkin tulisi hienoa viihdettä.
Sörsselsön
Kui hianoo se sit on?
Mitäs Jarno Trulli puuhailee nykyään?
Keskittynee viinitilansa pyörittämiseen kun Formua e-hommasta ei tullut mitään.
Dino246
Well-known member
- Liittynyt
- 18.6.2009
- Viestit
- 2332
Tuo olisi kyllä hieno juttu! FIA/FOM määräisi aina edellisvuoden mestaritiimiä ajattamaan kolmosautossa yhtä kisajärjestäjän haluamaa kotimaista kuljettajaa, joka tietenkin saisi "villillä kortilla" superlisenssin tuohon yhteen kisaan vaikka ehdot ei muuten ihan kaikilta osin täyttyisikään. Saattaisi tulla aika mielenkiintoisia virityksiä. Siellähän olisi varmaan Sotshin GP:ssä itse Vladimir Vladimirovitš ratissa ja näissä kaukomaiden kisoissa nähtäisiin vaikka minkälaista viheltäjää radalla. Tulisi sitä Bernien toivomaa viihdettä!
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15049
Vaikka tämä nyt menee hieman aiheen vierestä niin tuo maakohtainen kuljettajakiintiösääntö oli voimassa F1:ssä vuosina 1950-1975 ja tuolloinkin oli kuitenkin voimassa muun muassa järjestäjienkin omat säännöt eri ajoista millä kilpailuun mukaan pääsi ja lisäksi vielä järjestäjillä oli tuolloin peruuttamaton oikeus tietenkin myös perua kansallisen kiintiökuljettajan tulo kilpailuun mikäli ehdot eivät täyttyneet tai kiintiömaan edustajia johonkin kilpailuun olisi ollut tarjolla pilvin pimein. Ja sitten tietenkin oli olemassa vielä erilliset reservikuljettajat jotka taas tietenkin olivat aivan oma asiansa ja josta joskus voisi kertoa enemmän jossakin toisessa yhteydessä...
Yleisin syy perua kiintiökuljettajan pääsy kilpailuun tietenkin oli juurikin liiallisen kilpailumaan kuljettajien määrän lisäksi myös järjestäjän määräämän aikarajan sisään mahtumattomuus.
Tosin ennen vuotta 1966 kun F1:ssä aikarajat olivat käytännössä täysin vapaita niin silloin kyllä pääsi nämä kaikenlaisetkin viheltäjät mukaan. Vuosina 1966-1982 oli olemassa jo aikarajat joiden alaraja oli 90 % ja yläraja oli aluksi tuomariston päätöksen mukaan jopa hyvinkin suuri, mutta vakiintui käytännössä myöhemmin 1970-luvun puolesta välistä lähtien 110 % rajaksi eli 90-110 % aikarajalla esimerkiksi Anderstorpiin 1974 pääsi mukaan ja tietenkin Ruotsin kilpailun tapauksessa vielä ainutlaatuisesti Skandinavian Kuljettajakiintiön johdosta jokainen ruotsalainen, suomalainen, tanskalainen ja ainakin norjalainen ja mahdollisesti myös islantilainen kuljettaja olisi ollut oikeutettu osallistumaan kilpailuun vaikka aikaraja olisi periaatteessa ylittynytkin.
Ja vuosina 1983-1995 oli tietenkin 110 % sääntö ja käytännössä vuosien 2003-2009 aikavälillä sinänsä unohdettuna mukana on ollut ja selvästi vuosina 1996-2002 ja 2010 vuodesta lähtien mukana on ollut 107 % sääntö.
Tuolloinhan sitä perusteltiin lähinnä Pohjoismaisen autourheilun yleisellä turvaamisella lajin kuninkuusluokkaa varten ja Ruotsin Autoliitto oli ainoa joka selkeästi myös vastusti säännön kieltämistä kun vuonna 1976 voimaan astui kansallisten kuljettajakiintiöiden kielto F1:siin.
Viimeinen yritys jollakin tavalla kansallista kiintiökuljettajaa mukaan kilpailuun oli Espanjan Grand Prix 1981 ja Tapaus Emilio de Villota. Tuolloin järjestäjät yrittivät kyllä kaikenlaisinkin epätoivon ajamin keinoin saada de Villotaa mukaan kilpailuun. Jopa ulkopuolisenakin lähinnä espanjalaisten omaksi iloksi.
Nykyisin Venäjällä ei olla niin epätoivoisia, että itse Vladimir Putin päästettäisiin ajamaan.
Tai huumorilla voisi todeta, että ehkäpä sittenkin...
Todellisuudessa mikäli kiintiökuljettajien sääntö maakohtaisesti olisi teoriassa voimassa niin Venäjän Grand Prixissä ainoa melkein takuuvarma mukana olija olisi Daniil Kvjat.
Viimeksi muokattu:
Albert Oil
Hippi ja juntti
Eikös hän ruumisautoa aja isänsä hautausfirmassa.