dzeidzei
Well-known member
- Liittynyt
- 3.8.1999
- Viestit
- 1574
Tänä vuonna päätin ensimmäistä kertaa pistäytyä möötessä. Olihan se aikaisempinakin vuosina käynyt mielessä, mutta oli ollut muuta menoa tai ei vain jaksanut. Nyt ajattelin, että kai se on edes kerran käytävä ihan uteliaisuudesta. Ja kun kuulin, että Normankin tulisi ja tarjoaisi kaiken lisäksi autokyydin molempiin suuntiin, niin en enää epäröinyt lainkaan.
Kaljoittelu alkoi jo automatkalla (Normanin vaimo ajoi). Saavuimme hyvissä ajoin paikalle ja olimme siis ensimmäiset. Otimme tuopilliset ja juttelimme niitä näitä. Paikka, johon piti majoittautua, oli jo tässä vaiheessa täynnä joitain äijiä, jotka eivät arvatenkaan poistuisi mihinkään. Kun aikaa oli, lähdettiin sitten Normanin kanssa syömään läheiseen kahvilaan. Norman oli voittanut lounaita älyttömillä tekstivielteillä ja tarjosi mulle ilmaiset safkat, mikä oli erittäin ystävällistä. Runsas salaatti ja muhkea kanatäytteinen juustopaahtoleipä. Kahvilassa katseltiin naisia. Yksi henkilökuntaan kuuluva tyttö näytti tutulta, sellainen puoliaasialainen. Ajattelin ennen lähtöä kusellakäynnin jälkeen vaihtaa pari sanaa sen kanssa, mutta juuri silloin sitä ei näkynyt missään. Arvelen, että kyseinen kampe oli pari vuotta sitten meidän duunipaikassa vähän aikaa hommissa.
Tultiin sitten takaisin. Vähän aikaa etsittyämme löysimme pöydän, jossa muut olivat. Juuri tässä vaiheessa olo tuntui vähän ulkopuoliselta. Osa ihmisistä näytti kyllä tutuilta aiemmin nähtyjen kuvien perusteella. Olen kuitenkin aika hidas tutustumaan uusin ihmisiin. Ja onhan se tavallaan vaikeaa viedä itsensä sinne "näytille". Kun olen foorumillakin ollut kolme ja puoli vuotta, kukaan ei ole minua nähnyt ja ihmisille kuitenkin muodostuu mielikuvia, että miltäköhän tuokin tyyppi näyttää ja lähes ainahan se mielikuva on väärä.
Kuulostelin siinä aluksi muiden juttuja. Varsinkin Jaska tuntui olevan kova puhumaan ja hän tavallaan pitikin huolen, ettei puheenaiheet pöydässä loppuneet. Kaikki muutkin osoittautuivat ihan mukaviksi tyypeiksi, mikä on tietysti mukavaa. Kenestäkään ei pahaa sanaa voisi sanoa. Bobakki taisi tulla viimeisenä mukaan. Tosi hauska ja rennonoloinen kaveri!
Ai niin, Kaktushan tuli paikalle siinä välissä. Pakko sanoa että...tyylikäs, häkellyttävän kaunis, naisellinen Nainen! Aivan hurmaava hymy! Paratiisi silmille, mutta helvetti sielulle. Mutta toisaalta, sisäistä kauneutta olen aina arvostanut enemmän. Eli ulkokuori ei ole tärkeä, vaan se, mitä on vaatteiden sisällä. Vakavasti sanoen, ei Kaktuksella tainnut olla riittävästi juttuseuraa. Olen pahoillani, etten itsekään tehnyt asian eteen mitään. Aika meni niin nopeasti Sillä hetkellä, kun Kaktukselle riitti, kaikki oli jo myöhäistä. Tuo taiteellisesti lahjakas sydäntensärkijä oli lähtenyt...
Siinä aiemmin yritin epätoivoisesti saada kunnollista kuvaa Kaktuksesta, mutta kokenein väistöliikkein hän esti kaikki yritykseni. Vain yksi kuva onnistui kohtalaisesti, mutta sekin on sivusuunnasta otettu. Kuten lupasin, Kaktuksesta otetut, samoin kuin muistakin möötteläisistä otetut kuvat jäävät omaan arkistooni, enkä levitä niitä mihinkään. Ja toisaalta, aika heikkolaatuisia nämä kamerakännykällä otetut kuvat ovat muutenkin. Aion nimittäin haaveilla kiireettömästä viikonlopusta aurinkoisella merenrantahuvilalla Kaktuksen ja kahdeksan nuoren, pinkeävartaloisen nuorenmiehen kanssa. Eli suomeksi sanottuna: runkkauskäyttöön ne kuvat meni!
Sitten ne aika-ajot: Suoraan sanottuna vitutti se futismatseista ja futisfaneista kantautunut meteli! Etukäteen odotin, että ainakin täällä päästää kunnon formulafiilikseen, kun paikalla on muitakin faneja, olutta ja oikeahenkinen ravintola. Mutta mitä vielä! Aika-ajot on kotona yksin välillä vähän tylsää seurattavaa, mutta ei täälläkään paljon parempaan tunnelmaan päässyt. Ja Räikkösellekin sitten kävi miten kävi.
Oli jo etukäteen varannut mukaani McDonaldsista peräisin olevan pillin. Fantasiani oli päästä imemään jotain foorumilaista! Tavoitteena oli myös, että tapahtuma ikuistettaisiin, jotta siitä jäisi todistusaineistoa. Arvelin, että jollakin kuitenkin on kamera ja Jaskallahan oli. Ymmärsin pian, että ainoa foorumilainen, joka voisi suostua imennän kohteeksi on Norman, johon olin jo hieman enemmän tutustunut ja joka tuntui olevan monessa suhteessa samalla aaltopituudella. Eli siitä sitten vaan - kyynärvarren imentää pillillä, oikeaoppisesti 2-10 sekunnin ajan. Ja imin muuten oikein kunnolla! No niin - kuinkas moni muu teistä on imenyt toista foorumilaista kyynärvarresta pillillä! Veikkaan, ettei kovin moni! Ja Normanin lisäksi kukaan muu ei ole saanut nauttia minun imennästäni.
Työpaikalla minulla on myös aina pillit valmiina ja imen mitä milloinkin. Siellä tähän mennestä kolme naista on suostunut siihen, että imen heitä kyynärvarresta. Miehia olen imenyt myös korvanipukasta. Viime aikoina olen tosin huomannut, että imemisintoni on alkanut laantua. Johan tätä buumia on jatkunut viime syksystä.
Jossain vaiheessa minulla oli kunnia puhua Normanin puhelimen välityksellä jmt:n ja Frankin kanssa. Meteli ravintolassa oli melkoinen ja en saanut juurikaan selvää mitä minulle sanottiin ja en siksi itsekään sanonut varmaan mitään älyllistä, mutta olin silti ilahtunut puhekontaktista näiden arvostamieni henkilöiden kanssa.
Klo 17 jälkeen Normanin kanssa lähdimmekin pois, kun kyyti saapui. Tässä vaiheessa runsaan olutmäärän, puna- ja valkoviinin, salmiakkikossun ja tupakoinnin jälkeen oloni oli jotenkin tukkoinen. Ei kovin päihtynyt, mutta väsähtänyt.
Loppuyhteenveto: Kannatti ehdottomasti käydä. Kokonaisuutena myönteinen kokemus. Kuitenkaan tulevaisuudessa tuskin lähden minnekään Tampereelle tai muualle kauemmas, mutta Helsingin möötessä voisi käydä.
Kiitos kaikille!
Kaljoittelu alkoi jo automatkalla (Normanin vaimo ajoi). Saavuimme hyvissä ajoin paikalle ja olimme siis ensimmäiset. Otimme tuopilliset ja juttelimme niitä näitä. Paikka, johon piti majoittautua, oli jo tässä vaiheessa täynnä joitain äijiä, jotka eivät arvatenkaan poistuisi mihinkään. Kun aikaa oli, lähdettiin sitten Normanin kanssa syömään läheiseen kahvilaan. Norman oli voittanut lounaita älyttömillä tekstivielteillä ja tarjosi mulle ilmaiset safkat, mikä oli erittäin ystävällistä. Runsas salaatti ja muhkea kanatäytteinen juustopaahtoleipä. Kahvilassa katseltiin naisia. Yksi henkilökuntaan kuuluva tyttö näytti tutulta, sellainen puoliaasialainen. Ajattelin ennen lähtöä kusellakäynnin jälkeen vaihtaa pari sanaa sen kanssa, mutta juuri silloin sitä ei näkynyt missään. Arvelen, että kyseinen kampe oli pari vuotta sitten meidän duunipaikassa vähän aikaa hommissa.
Tultiin sitten takaisin. Vähän aikaa etsittyämme löysimme pöydän, jossa muut olivat. Juuri tässä vaiheessa olo tuntui vähän ulkopuoliselta. Osa ihmisistä näytti kyllä tutuilta aiemmin nähtyjen kuvien perusteella. Olen kuitenkin aika hidas tutustumaan uusin ihmisiin. Ja onhan se tavallaan vaikeaa viedä itsensä sinne "näytille". Kun olen foorumillakin ollut kolme ja puoli vuotta, kukaan ei ole minua nähnyt ja ihmisille kuitenkin muodostuu mielikuvia, että miltäköhän tuokin tyyppi näyttää ja lähes ainahan se mielikuva on väärä.
Kuulostelin siinä aluksi muiden juttuja. Varsinkin Jaska tuntui olevan kova puhumaan ja hän tavallaan pitikin huolen, ettei puheenaiheet pöydässä loppuneet. Kaikki muutkin osoittautuivat ihan mukaviksi tyypeiksi, mikä on tietysti mukavaa. Kenestäkään ei pahaa sanaa voisi sanoa. Bobakki taisi tulla viimeisenä mukaan. Tosi hauska ja rennonoloinen kaveri!
Ai niin, Kaktushan tuli paikalle siinä välissä. Pakko sanoa että...tyylikäs, häkellyttävän kaunis, naisellinen Nainen! Aivan hurmaava hymy! Paratiisi silmille, mutta helvetti sielulle. Mutta toisaalta, sisäistä kauneutta olen aina arvostanut enemmän. Eli ulkokuori ei ole tärkeä, vaan se, mitä on vaatteiden sisällä. Vakavasti sanoen, ei Kaktuksella tainnut olla riittävästi juttuseuraa. Olen pahoillani, etten itsekään tehnyt asian eteen mitään. Aika meni niin nopeasti Sillä hetkellä, kun Kaktukselle riitti, kaikki oli jo myöhäistä. Tuo taiteellisesti lahjakas sydäntensärkijä oli lähtenyt...
Siinä aiemmin yritin epätoivoisesti saada kunnollista kuvaa Kaktuksesta, mutta kokenein väistöliikkein hän esti kaikki yritykseni. Vain yksi kuva onnistui kohtalaisesti, mutta sekin on sivusuunnasta otettu. Kuten lupasin, Kaktuksesta otetut, samoin kuin muistakin möötteläisistä otetut kuvat jäävät omaan arkistooni, enkä levitä niitä mihinkään. Ja toisaalta, aika heikkolaatuisia nämä kamerakännykällä otetut kuvat ovat muutenkin. Aion nimittäin haaveilla kiireettömästä viikonlopusta aurinkoisella merenrantahuvilalla Kaktuksen ja kahdeksan nuoren, pinkeävartaloisen nuorenmiehen kanssa. Eli suomeksi sanottuna: runkkauskäyttöön ne kuvat meni!
Sitten ne aika-ajot: Suoraan sanottuna vitutti se futismatseista ja futisfaneista kantautunut meteli! Etukäteen odotin, että ainakin täällä päästää kunnon formulafiilikseen, kun paikalla on muitakin faneja, olutta ja oikeahenkinen ravintola. Mutta mitä vielä! Aika-ajot on kotona yksin välillä vähän tylsää seurattavaa, mutta ei täälläkään paljon parempaan tunnelmaan päässyt. Ja Räikkösellekin sitten kävi miten kävi.
Oli jo etukäteen varannut mukaani McDonaldsista peräisin olevan pillin. Fantasiani oli päästä imemään jotain foorumilaista! Tavoitteena oli myös, että tapahtuma ikuistettaisiin, jotta siitä jäisi todistusaineistoa. Arvelin, että jollakin kuitenkin on kamera ja Jaskallahan oli. Ymmärsin pian, että ainoa foorumilainen, joka voisi suostua imennän kohteeksi on Norman, johon olin jo hieman enemmän tutustunut ja joka tuntui olevan monessa suhteessa samalla aaltopituudella. Eli siitä sitten vaan - kyynärvarren imentää pillillä, oikeaoppisesti 2-10 sekunnin ajan. Ja imin muuten oikein kunnolla! No niin - kuinkas moni muu teistä on imenyt toista foorumilaista kyynärvarresta pillillä! Veikkaan, ettei kovin moni! Ja Normanin lisäksi kukaan muu ei ole saanut nauttia minun imennästäni.
Työpaikalla minulla on myös aina pillit valmiina ja imen mitä milloinkin. Siellä tähän mennestä kolme naista on suostunut siihen, että imen heitä kyynärvarresta. Miehia olen imenyt myös korvanipukasta. Viime aikoina olen tosin huomannut, että imemisintoni on alkanut laantua. Johan tätä buumia on jatkunut viime syksystä.
Jossain vaiheessa minulla oli kunnia puhua Normanin puhelimen välityksellä jmt:n ja Frankin kanssa. Meteli ravintolassa oli melkoinen ja en saanut juurikaan selvää mitä minulle sanottiin ja en siksi itsekään sanonut varmaan mitään älyllistä, mutta olin silti ilahtunut puhekontaktista näiden arvostamieni henkilöiden kanssa.
Klo 17 jälkeen Normanin kanssa lähdimmekin pois, kun kyyti saapui. Tässä vaiheessa runsaan olutmäärän, puna- ja valkoviinin, salmiakkikossun ja tupakoinnin jälkeen oloni oli jotenkin tukkoinen. Ei kovin päihtynyt, mutta väsähtänyt.
Loppuyhteenveto: Kannatti ehdottomasti käydä. Kokonaisuutena myönteinen kokemus. Kuitenkaan tulevaisuudessa tuskin lähden minnekään Tampereelle tai muualle kauemmas, mutta Helsingin möötessä voisi käydä.
Kiitos kaikille!
idea 
