Rio de Janeiro 13.3.1983
Kauniin sään hellimällä Rio de Janeiron kilpailussa nähtiin tänä vuonna hieno taistelu Keke Rosbergin toimesta ja samalla myös ikävä sääntöjen aiheuttamat hylkäykset. Elio de Angelisin auto alkoi savuttaa heti ja hän vaihtoi katsastamattomaan vara-autoon. Tulevan hylkäyksen lisäksi Elio sai väärät renkaat alleen ja kisa oli heti pilalla. Myöskään varikolta lähteminen ei ollut ilouutinen italialaiselle.
Jacky Ickxin ajama Ford Escort XR3i Course Car asettui ruudukon taakse yhdessä Chevroletin Medical Carin kanssa ja sen jälkeen Keke ampaisi liikenteeseen saaden loistavan lähdön. Hänen jälkeen tulivat Alain Prost, Nelson Piquet, Patrick Tambay, Rene Arnoux ja loistavan lähdön myös saanut Riccardo Patrese. Patrese ohitti Arnoux'n ulkokautta ja ennen ensimmäisen kierroksen loppua myös Tambay jäi Patresen taakse.
Heidän jälkeensä tuli Eddie Cheever joka oli ohittanut Derek Warwickin Juncaossa ja pitkäsäärinen amerikkalainen ahdisteli myös Ferrareita. Takajoukoissa Mauro Baldi ja Michele Alboreto kolaroivat ja Eliseo Salazar oli liittyä mukaan kolarikarkeloihin. Chilen rahamies onnistui kuitenkin välttämään törmäyksen. Sen jälkeen Tyrrellin toivot lepäsivät tulokaskuljettaja Danny Sullivanin harteilla. Alboreto ajeli lähinnä viimeisellä tai toiseksi viimeisellä sijalla ennen keskeytystään. Takarivin muuna lähtösankarina toimi myös Chico Serra jonka rahavirta ei virrannut kovinkaan vuolaasti. Siitä lisää myöhemmin.
Sullivan sen sijaan ahdisteli Mansellia ja myöhemmin kilpailussa myös Elio de Angelisia. Ensimmäisen kierroksen jälkeen Keke oli 2,5 sekuntia edellä Prostia. Prost pidätteli muita ja Renault jäi armotta Piquetille toisella kierroksella ja kolmannella kierroksella myös Patrese meni Prostin ohi. Päästyään ohi Prostista Piquet kiri Rosbergia uskomattomalla vauhdilla. Kierroksella 5 Piquet oli jo kannassa kiinni ja ohi mentiin pitkällä suoralla.
Rosberg saavutti mutkissa, mutta kierroksen 7 jälkeen Keke ei voinut enää mitään ja Piquet meni menojaan. Kaikesta huolimatta Rosberg pysyi kuitenkin iskuetäisyydellä. John Watson taas huomasi Enduroidensa olevan parempia kuin muiden Michelinin renkaiden. Niiden avulla Watson ohitteli kuskeja kilpailun aikana onnistuneesti. Jo avauskierroksella Watson ohitti viisi autoa mikä puhui Enduroiden ylivoimasta Rion radalla oikeassa autossa. Kierroksella 7 Alboreton tie päättyi varikolle. Keskeytys johtui öljynjäähdyttimen rikkoutumisesta ja öljynpaineet olivat myös nollassa. Pistemiehistä Ferrarit olivat vaikeuksissa. Melkein 2 vuoteen Ferrarilla ei ole ollut niin onnetonta kisaa kuin Riossa. Auto ei yksinkertaisesti molemmilla ajajilla ohjautunut juuri minnekään ja turboviive oli myös odotettua pahempi. Sen seurauksena kokonainen jonollinen keskikastia alkoi kerääntyä Ferrareiden taakse.
Tambay piti vielä lippua korkealla, mutta Arnoux'n takana ajoivat hyvin pian sellaisia nimiä kuin Watson, Baldi, Warwick, Cheever, Jean-Pierre Jarier, Niki Lauda, Marc Surer ja molemmat Theodoren miehet Roberto Guerrero ja Johnny Cecotto. Kierroksella 16 Bruno Giacomelli ajoi ulos ja keskeytti nimettömän kilpailun jälkeen sijalta 17. Nuori Corrado Fabi ahdisteli hitaita Lotusin autoja kunnes keskeytti Osellan moottorin pamahtaessa kierroksella 17. Kärjen takana Rosberg näytti häviävän myös Patreselle, mutta Patrese ei aivan päässyt iskuetäisyydelle. Sitten yllättäen pakoputki hajosi Patresen autosta ja moottori vaurioitui. Sen seurauksena kierroksella 19 Patrese oli jo menettänyt sijoitustaan ennen varikolle tuloaan ja Arnoux-junan arveltiin menevän pakoputkiremontin aikana myös ohi.
Patrese ei enää lähtenyt radalle ja hän keskeytti. Eddie Cheever kävi renkaanvaihdossa kierroksella 21 heikkojen Kevyiden vyörenkaiden takia. Enduroilla matkanteko sujui edes välttävästi. Takajoukoissa taas Jarier oli ehtinyt vaihtaa kuluneet renkaansa uusiin pehmeisiin renkaisiin ja nousta silti mukaan isoon jonoon. Ikävä kyllä sijalta 11 matka päättyi voimansiirron, jousituksen ja ripustuksen hajoamiseen kierroksella 22. Hieman ennen keskeytystä Jarierin Ligierin sähkölaitteet pätkivät myös joten keskeytys olisi voinut tulla myös senkin kautta.
Watson oli siihen mennessä siirtynyt jo Prostin edelle ja Lauda oli ohittanut Warwickin ja Arnoux'n ja ahdisteli Baldia. Kierroksella 23 Baldi, Lauda ja Warwick taistelivat sijoituksista. Yllättäen Baldi ajoi leveäksi jolloin Lauda meni ohi mutta Warwick osui Baldiin ja vahinkoa tuli molemmille. Baldin kisa näytti päättyvän siihen, mutta työntölähdön avulla auto pääsi vielä liikkeelle ja Baldi pääsi varikolle asti keskeyttämään. Kierroksen korjailun jälkeen Baldi keskeytti lopullisesti. Eturipustus oli hajalla. Lauda taas ajoi jo Tambayn kiinni ja Arnoux oli jäämässä jo Theodoren autoille. Kierroksella 25 keskeytti Raul Boesel sijalta 12 moottorin petettyä sähkövaurion vuoksi. Boesel oli ajanut suhteellisen hyvän kilpailun siihen asti. Kierroksella 28 tulivat ratkaisuhetket kilpailussa.
Siinä vaiheessa Keke oli jäänyt Nelsonista 12 sekuntia mikä oli iso ero, mutta ei mahdoton ajaa kiinni. Varikolla Keke sitten meni ja välitankkausta käytettiin suuren kiinnostuksen vallitessa. Kuten niin usein, uusi keksintö paljastui haavoittuvaksi. Välitankkauksen yhteydessä tankkauslaitteen tiivisteen pettäessä bensaa roiskui moottorikatteen päälle ja auto leimahti näyttävästi liekkeihin. Keken kypärän sisäänkin tuli pääsi ja viikset olivat kärventyä.
Patrick Head käski Keken autoon takaisin, välitankkaus hoidettiin kaikesta huolimatta loppuun saakka ja auto työnnettiin käyntiin koska starttikaapelilla käynnistys olisi vienyt liikaa aikaa. Se oli ikävä virhe.
Aikaa pysähdykseen oli kulunut viivytyksen takia 64 sekuntia ja 76 sekuntia laskien sisäänmeno ja ulostulo mukaanluettuna. Keke oli 9:tenä ja Marc Surer oli hänen edellään ja Piquet oli kierroksen häntä edellä. Siten johtopaikkaa piti 35 sekunnin erolla Watsoniin Piquet ja Watsonin takana tulivat Prost, Tambay, Lauda, Warwick, Jacques Laffite, Surer ja Rosberg. Watson oli huippuvauhdissa ennen keskeytystään. Kierrokset olivat sekunnin nopeampia kuin Piquetillä ja Piquetin mennessä välitankkaukseen hän joko menisi ohi tai pääsisi ainakin heti kantaan kiinni. Täten varikolla odotettiin Watsonin voittavan kilpailun. Kierroksella 34 Watsonin moottori hajosi ja keskeytys ratkaisi voiton melkein varmasti Piquetille. Piquet alkoi ajaa rajoitetuilla tehoilla ja kierroksella 40 Piquet meni varikolle ja tankkausennätys neljän renkaan kanssa oli sen jälkeen 16 sekuntia. Lauda oli siinä vaiheessa toisena, mutta jo minuutin Piquetia jäljessä.
Kierroksella 41 Eddie Cheever keskeytti sijalta turbon petettyä ja jarrut olivat vaurioituneet jo ennen keskeytystä. Kierroksella 42 Theodoren Cecotto kääntyi loistavalta ysipaikalta varikolle. Jarruvika oli vaivannut koko kisan ajan ja jarrut vaihdettiin varikolla. Aikaa kului 3 kierrosta mikä oli tallikaveri Guerreron vajaata 10 kierrosta nopeampi. Kuluneet Endurot olivat Rosbergin tuoreita C-renkaita reippaasti hitaammat ja Keke meni kierrokseen 53 mennessä Laudan ohi ohitettuaan kaikki muut kuljettajat. Kisan loppua kohden kilpailun syntipukkina toimi Copecin sponsorimies Salazar joka esteli useita ajajia ja pilasi myös Keken mahdollisuudet kiriä voittoon kiinni ainakin kriittisten katsojien mukaan. Laffite ja Surer toimivat yhdessä Serran kanssa kirimiehinä loppuvaiheessa. Laffite pääsikin Ferrarien ja Prostin ohi ennen ruutulippua ja Surer jäi vain hieman viitospaikasta kun Tambay pysyi edellä. Prost oli todella pettynyt mies jäätyään pisteittä ja Arnoux taas jäi jopa Serran ja Warwickin taakse. Takaa tuli myös Sullivan ennen kisan päätöstä.
Kisan voitti siis Nelson Piquet ja Keke Rosberg oli toinen Niki Laudan ollessa kolmas. Jacques Laffite oli neljäs ja Patrick Tambay oli viides. Kuudes oli Marc Surer ja seitsemäs oli Alain Prost. Kasipaikka meni Derek Warwickille ja Chico Serra oli 9:s. Kymppipaikka meni Rene Arnouxille, 11:sta oli Danny Sullivan, Nigel Mansell oli 12:sta, Elio de Angelis 13:sta, Johnny Cecotto 14:sta, Eliseo Salazar 15:sta, Manfred Winkelhock 16:sta ja viimeinen mukaan tuloksiin laskettu kuljettaja. Roberto Guerreroa ei laskettu mukaan tuloksiin jäätyään ulos 90 % voittajan kierrosmääristä. Hän olisi ollut 17:sta.
Uusilla säännöillä oli siis saatu loistava alku kaudelle 1983 ja lisää mielenkiintoa olisi luvassa kaudelle jatkossakin. Kekelle tuli yhdessä Elion ja Mauron kanssa hylkäys tuomaristolta. McLaren oli valittanut Keken työnnöstä käyntiin ja Elio ja Mauro olivat muuten hylättyjä. Baldin tapaus oli tosin surkuhupaisa koska hylkäys tuli miehen jo keskeytettyä. Keke ja Williams-talli kävivät kuumina päätöksestä ja valitus tehtiin jälleen kerran. Lotus ja Alfa Romeo eivät halunneet tehdä valituksia, mutta Lotus pyysi kuitenkin katsastusten säännöistä tarkistusta jatkossa ja FISA myöntyi tilanteeseen. Kaikkein omituisinta paikallisten tuomarien päätöksessä oli kuitenkin olla jakamatta hylättyjen sijojen pisteitä tai muita siirtoja kenellekään. Tosin asiaan saattaisi tulla muutos kauden kestäessä.
Joka tapauksessa jännittävä 34:s Formula 1:sten MM-kausi 1983 oli nähnyt päivänvalon.
