F1-kuljettajien palkkakehitys

[CCMK]

Vuonna 1963 Yhdysvaltain Grand Prixin sijoitusraha pieneni jyrkästi johtuen ratayhtiön muiden kulujen takia. Kaikkiaan Sijoitusrahaa jaettiin 25 000 dollaria. Kaikkien kuljettajien omaa sijoitusrahaa en tiedä, mutta tästä niistä kuuden parhaan kuljettajan sijoitusrahat:

Graham Hill: Saavutti kaikkiaan 5700 dollaria sijoitusrahaa josta 5000 dollaria tuli voitosta ja lisäksi paalupaikan ajaneelle kuljettajalle myönnettiin sijoitusrahaa 700 dollarin arvosta.

Richie Ginther: Sai kaikkiaan 2500 dollaria sijoitusrahaa kakkostilastaan.

Jim Clark: Sai kaikkiaan 1250 dollaria sijoitusrahaa kolmostilastaan.

Jack Brabham: Sai kaikkiaan 750 dollaria sijoitusrahaa nelospaikastaan.

Lorenzo Bandini: Sai kaikkiaan 500 dollaria sijoitusrahaa viitospaikastaan.

Carel Godin de Beaufort: Sai kaikkiaan 300 dollaria sijoitusrahaa kuutospaikastaan.

Kaikkiaan sijoitusrahaa myönnettiin kuudelle parhaalle paalupaikan sijoitusraha mukaanluettuna 11 000 dollaria ja loput 14 000 dollaria jaettiin eri kuljettajien kesken varsin vaihtelevasti.

 

[CCMK]

Vuonna 1964 eli 50 vuotta sitten Yhdysvaltain Grand Prix maksoi Sijoitusrahaa seuraavasti:

Graham Hill: Sai 11 000 dollaria sijoitusrahaa voitostaan.

John Surtees: Sai yhteensä 10 000 dollaria josta 5000 dollaria oli toiseksi tulemisen hinta ja 5000 dollaria oli sijoitusrahaa.

Jo Siffert: Sai yhteensä 5000 dollaria josta 2500 dollaria oli kolmanneksi tulemisen hinta ja 2500 dollaria oli sijoitusrahaa.

Richie Ginther: Sai 4500 dollaria sijoitusrahaa.

Walter Hansgen: Sai 4400 dollaria sijoitusrahaa.

Trevor Taylor: Sai 4200 dollaria sijoitusrahaa.

Jim Clark: Sai 4000 dollaria sijoitusrahaa.

Mike Hailwood: Sai 3800 dollaria sijoitusrahaa.

Dan Gurney: Sai 3750 dollaria sijoitusrahaa.

Hap Sharp: Sai 3650 dollaria sijoitusrahaa.

Lorenzo Bandini: Sai 3600 dollaria sijoitusrahaa.

Mike Spence: Sai 3500 dollaria sijoitusrahaa.

Ronnie Bucknum: Sai 3400 dollaria sijoitusrahaa.

Chris Amon: Sai 3300 dollaria sijoitusrahaa.

Jo Bonnier: Sai 3200 dollaria sijoitusrahaa.

Bruce McLaren: Sai 3100 dollaria sijoitusrahaa.

Jack Brabham: Sai 3000 dollaria sijoitusrahaa.

Phil Hill: Sai 2900 dollaria sijoitusrahaa.

Innes Ireland: Sai 2800 dollaria sijoitusrahaa.

20:n kuljettajan edellyttämää 2700 dollaria ei lunastettu ajajien kesken vaan se liitettiin tallien sijoitusrahan osuuteen.

Yhteensä sijoitusrahat olivat 85 800 dollaria, mutta ajajille maksettiin niitä kaikkiaan 83 100 dollaria. Sijoitusrahoista vain tietty osa säilyi kuljettajilla itsellään ja loppuosa meni perinteisesti talleille.

 

[CCMK]

Vuonna 1965 Yhdysvaltain Grand Prix oli jo varsin hyvä Sijoitusrahansa osalta. Tässä kilpailun Sijoitusrahat:

Graham Hill: Voitostaan hän sai kaikkiaan 11 000 dollaria sijoitusrahaa.

Dan Gurney: Toisesta sijastaan hän sai kaikkiaan 10 000 dollaria josta sijoitusrahan osuus oli 5000 dollaria.

Jack Brabham: Kolmannesta sijastaan hän sai kaikkiaan 7000 dollaria josta 5000 dollaria tuli kolmospaikasta ja loput 2000 dollaria olivat sijoitusrahaa. Sijoitusrahat Brabham sijoitti tallinsa kuluihin ja piti itsellään loput rahat.

Lorenzo Bandini: Sai kaikkiaan 6000 dollaria sijoitusrahaa.

Pedro Rodriguez: Sai kaikkiaan 5500 dollaria sijoitusrahaa.

Jochen Rindt: Sai kaikkiaan 5000 dollaria sijoitusrahaa.

Richie Ginther: Sai kaikkiaan 4400 dollaria sijoitusrahaa.

Jo Bonnier: Sai kaikkiaan 4200 dollaria sijoitusrahaa.

Bob Bondurant: Sai kaikkiaan 4000 dollaria sijoitusrahaa.

Richard Attwood: Sai kaikkiaan 3800 dollaria sijoitusrahaa.

Jo Siffert: Sai kaikkiaan 3700 dollaria sijoitusrahaa.

Moises Solana: Sai kaikkiaan 3600 dollaria sijoitusrahaa.

Ronnie Bucknum: Sai kaikkiaan 3500 dollaria sijoitusrahaa.

Jackie Stewart: Sai kaikkiaan 3400 dollaria sijoitusrahaa.

Jim Clark: Sai kaikkiaan 3300 dollaria sijoitusrahaa.

Bruce McLaren: Sai kaikkiaan 3200 dollaria sijoitusrahaa.

Mike Spence: Sai kaikkiaan 3100 dollaria sijoitusrahaa.

Innes Ireland: Sai kaikkiaan 3000 dollaria sijoitusrahaa.

19:sta ja 20:n sijan 2900 dollaria ja 2800 dollaria eli yhteensä 5700 dollaria sijoitettiin tallien sijoitusrahojen pottiin.

Kaikkiaan sijoitusrahaa jaettiin siis kuljettajille 87 800 dollaria. Yhteensä sijoitusrahaa kuljettajille oli tarjolla 93 400 dollaria. Sijoitusrahoista kuljettajat eivät kuitenkaan seuraavien vuosien palkintorahojen tapaan kuitenkaan juuri saaneet pitää niitä kovinkaan suuresti itsellään ja osa meni edelleen muihin kuluihin.

 

[CCMK]

Yhdysvaltain Grand Prixin osalta 1960-luvun aikana eräänlaiset muut rahtikustannukset olivat aina kalliita. Vuonna 1961 F1-sirkuksen kaikissa kalustokustannuksissa Watkins Gleniin hintalappu oli 50 000 dollaria. Vuoteen 1968 mennessä kustannukset lentojen ja muiden kulujen osalta olivat nousseet 10 000 dollaria eli Watkins Glenin hintalappu kalustokustannusten osalta olivat nousseet jo 60 000 dollariin.

 

[CCMK]

Laitetaan seuraavaksi vuoden 1967 palkintorahoja eri kilpailujen osalta kaudelta. Aloitetaan Kyalamista:

Pedro Rodriguez: Sai 1500 dollaria voitosta.

John Love: Sai 750 dollaria voitosta.

John Surtees: Sai 375 dollaria voitosta.

Palkintorahat yhteensä: 2625 dollaria.

 

[CCMK]

Laitetaan seuraavaksi kauden 1967 Monacon kilpailun palkintorahoja:

Denny Hulme: Sai voitosta 2000 dollaria.

Graham Hill: Sai toisesta sijasta 1000 dollaria.

Chris Amon: Sai kolmospaikasta 500 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 3500 dollaria.

 

[CCMK]

Laitetaan seuraavaksi kauden 1967 Zandvoortin palkintorahoja:

Jim Clark: Sai 1200 dollaria voitosta

Jack Brabham: Sai 600 dollaria kakkostilasta.

Denny Hulme: Sai 300 dollaria kolmospaikasta.

Palkintorahat yhteensä: 2100 dollaria.

 

[CCMK]

Laitetaan seuraavaksi Belgian Spa-Francorchampsin palkintorahoja vuodelta 1967:

Dan Gurney: Sai 1000 dollaria voitosta.

Jackie Stewart: Sai 500 dollaria kakkostilasta.

Chris Amon: Sai 250 dollaria kolmostilasta.

Palkintorahat yhteensä: 1750 dollaria.

 

[CCMK]

Laitetaan sitten Le Mansin kauden 1967 kilpailun palkintorahoja:

Jack Brabham: Sai voitostaan 3000 dollaria.

Denny Hulme: Sai kakkostilastaan 1500 dollaria.

Jackie Stewart: Sai kolmostilastaan 750 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 5250 dollaria

 

[CCMK]

Laitetaan sitten kauden 1967 Silverstonen palkintorahoja:

Jim Clark: Sai voitostaan 2500 dollaria.

Denny Hulme: Sai kakkostilastaan 1250 dollaria.

Chris Amon: Sai kolmostilastaan 625 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 4375 dollaria.

 

[CCMK]

Kauden 1967 Nürburgringillä palkintorahaa jaettiin seuraavasti:

Denny Hulme: Sai voitosta 1300 dollaria palkintorahaa.

Jack Brabham: Sai kakkostilasta 650 dollaria.

Chris Amon: Sai kolmostilasta 325 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 2275 dollaria.

 

[CCMK]

Mosportissa jaettiin kaudella 1967 palkintorahaa seuraavasti:

Jack Brabham: Sai voitollaan 20 000 dollaria.

Denny Hulme: Sai kakkostilallaan 10 000 dollaria.

Dan Gurney: Sai kolmostilallaan 5000 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 35 000 dollaria.

 

[CCMK]

Italian Monzassa kaudella 1967 jaettiin palkintorahaa seuraavasti:

John Surtees: Sai voitosta 2500 dollaria.

Jack Brabham: Sai kakkostilasta 1250 dollaria.

Jim Clark: Sai kolmospaikasta 625 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 4375 dollaria.

 

[CCMK]

Kaudella 1967 Watkins Glenissä palkintorahaa jaettiin seuraavasti:

Jim Clark: Sai voitostaan 20 000 dollaria.

Graham Hill: Sai toisesta sijastaan 10 000 dollaria.

Denny Hulme: Sai kolmannesta paikastaan 5000 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 35 000 dollaria.

 

[CCMK]

Kauden 1967 Meksikon kilpailussa palkintorahaa jaettiin seuraavasti:

Jim Clark: Sai voitostaan 3500 dollaria.

Jack Brabham: Sai kakkostilastaan 1750 dollaria.

Denny Hulme: Sai kolmostilastaan 875 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 6125 dollaria.

 

[CCMK]

Kaudella 1967 palkintorahat koostuivat siis kaikkiaan seuraavista osuuksista:

Kaikki voittajien normaalit palkintorahat: 58 500 dollaria

Kaikki kakkostilat normaalien palkintorahojen osalta: 29 250 dollaria

Kaikki kolmostilat normaalien palkintorahojen osalta: 14 625 dollaria

Palkintorahojen osuudet yhteensä: 102 375 dollaria.

 

[CCMK]

Vuonna 1968 Monacon Grand Prix oli kauden 1969 Monacon kilpailun tapaan eniten rahaa tarjoavin Euroopan osakilpailu omana aikanaan. Tässä seuraavaksi hieman sponsorien tuomia muutoksia aiempaan aikakauteen ilman sponsorointia:

Kauden 1968 Monaco:

Graham Hill: Sai voitostaan 12 000 dollaria.

Richard Attwood: Sai kakkostilastaan 6000 dollaria.

Lucien Bianchi: Sai kolmostilastaan 3000 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 21 000 dollaria.

Kauden 1969 Monaco:

Graham Hill: Sai voitostaan 12 000 dollaria.

Piers Courage: Sai kakkostilastaan 6000 dollaria.

Jo Siffert: Sai kolmostilastaan 3000 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 21 000 dollaria.

Ne olivat sponsoroinnin aikakaudelta. Sitten Monacon Grand Prix 1967:

Kauden 1967 Monaco:

Denny Hulme: Sai voitostaan 2000 dollaria.

Graham Hill: Sai kakkostilastaan 1000 dollaria.

Chris Amon: Sai kolmostilastaan 500 dollaria.

Palkintorahat yhteensä: 3500 dollaria.

 

[CCMK]

Vuonna 1968 Saksan Grand Prix tarjosi kauden toiseksi eniten rahaa Euroopan kilpailuista. Jälleen muutokset sponsoroinnin aikakauden alulla suhteessa sponsoroimattomaan aikakauteen olivat näkyvissä. Tässä palkintorahan vertailua kauden 1967 ja 1968 kilpailujen osalta:

1967 Saksan Grand Prix:

Denny Hulme: Sai 1300 dollaria palkintorahaa voitosta.

Jack Brabham: Sai 650 dollaria palkintorahaa kakkostilasta.

Chris Amon: Sai 325 dollaria palkintorahaa kolmostilasta.

Palkintorahat yhteensä: 2275 dollaria.

1968 Saksan Grand Prix:

Jackie Stewart: Sai 10 000 dollaria palkintorahaa voitosta.

Graham Hill: Sai 5000 dollaria palkintorahaa kakkostilasta.

Jochen Rindt: Sai 2500 dollaria palkintorahaa kolmostilasta.

Palkintorahat yhteensä: 17 500 dollaria.

 

[CCMK]

Vuoden 1974 Englannin Grand Prixiin yritettiin saada jälleen varsin erikoinen palkintorahajärjestelmä käyttöön. Tämä palkintorahan maksujärjestelmä olisi koskenut samaa kuin mitä Monacon 1970 kilpailun järjestelmä ja tulevaisuudessa huomattavasti tutumpi järjestelmä oli. Toisin sanoen jälleen Bernie Ecclestonen ideointiyritys ruutulippuosioista ja niiden maksusummista ei saanut juuri tuulta alleen. Tuolloin Englannin Grand Prix Brands Hatchissa olisi tarjonnut kaikkien aikojen palkintorahan Euroopan kilpailuista. Sitä olisi maksettu kaikkiaan 74 750 dollaria.

Erilliset maksuosuudet olisivat koostuneet lukuisista kilpailueristä ja suurin summa olisi tullut ruutulippuosiolta josta olisi saanut 31 000 dollaria. Ikävä kyllä lajin päättäjiä eivät Bernien ehdotukset kiinnostaneet ja Monacon 1970 kilpailun maksupainajainen oli tuolloin liiankin hyvässä muistissa. Lopulta kilpailun voitosta sai 11 000 dollaria...

 

[CCMK]

Vuoden 1976 Englannin Grand Prixiin yritti Bernie Ecclestone saada myös ruutulippuosion maksujärjestelmää käyttöön. Tuolloin kilpailun koko palkintorahan osuus olisi ollut jopa 150 000 dollaria ja siitä suurin maksuosuus olisi tullut ruutulippuosuuden 74 750 dollarista. Ikävä kyllä jälleen lajin päättäjät eivät halunneet sellaista maksuerikoisuutta laittaa käyttöön ja lopulta kisan voittaja sai 20 000 dollaria...