F1-kuskin kunto-ominaisuudet

[Raikku]

Kuka juoksee kun voi pyöräilläkin... Ja maasto yms pyöräilyssä tulee se tekninen aspektikin mukaan ja voi ostella kaikenlaista mukavaa hipo-kamaa.

 

[Revolt]

Mikäs tuossa tummennetussa on sitten niin väärin? Kuntohan paranee kun juoksee, pyöräilee, ui, hiihtää jne.

Niin mikä kunto? Ks. ylempänä Ground Effectin viesti. Sitä määritelmää tässä haettiin, mutta ethän sinä tietenkään sitä ymmärrä, koska olet kaiken aikaan puhunut täydellä asiantuntemattomuudella. On myös ihan nollatoteamus, että lajissa x paranee kunto. Niin varmasti kohenee, mutta nyt ollaan keskusteltu siitä, millainen harjoittelu on järkevintä eli miten tavoitteet saavutetaan tehokkaimmin.

Riippuu varmasti kuntosaliharjoittelusta, mutta perus raudalla kolistelu ei varmasti paranna kuntoa ja vaikuta positiivisesti sydämmeen ja verisuoniin niin hyvin kuin lenkkeily.

Mikä ihmeen "perus raudalla kolistelu"? Mitä se on ja miten se tähän liittyy? Totta kai kuntosalilla voi myös tuhlata aikaansa, mutta niin voi lenkkipolullakin. Se, miten tämä liittyy tähän keskusteluun, on minulle täysi mysteeri. Nyt puhuttiin siitä, minkä tyyppinen harjoittelu tuo parhaat edellytykset tiettyihin tavoitteisiin ja minun pointti on, että painoilla tehtävä harjoittelu on ylivertaista juoksupohjaiseen kestävyysharjoitteluun jos ajatellaan tavallisen ihmisen terveyttä ja suorituskykyä elämässä.

Yleensä kunnolla tarkoitetaan peruskestävyyttä ja kenties vauhtikestävyyttä

Näin on ja se on täysin väärin. Kuten sanoitkin, ei ole yleismaailmallisesti olemassa mitään yleistä kuntoa vaan on kunnon eri lajeja, joista sitten kontekstin perusteella voidaan poimia tietyt kunnon lajit vastaamaan ns. yleistä kuntoa juuri siinä kontekstissa. Konteksti voi olla tietty urheilulaji, ammatti tai sitten ns. yleinen terveys ja normaalit ihmiset. Tässä jälkimmäisessä yhteydessä onkin todella väärin perustein käytetty yleisen kunnon määritelmänä perinteisesti juuri kestävyyskuntoa, vaikka kenelle tahansa asiaa tuntevalle on aivan päivänselvää, että se on todella vajaa ja puutteellinen näkemys normaalin ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin eniten vaikuttavasta kunnosta ja sen eri lajeista.

Sydämen ja verisuonten kuntoa, oma käsitys on se että ne pysyvät parhaiten kunnossa lenkkeilyllä ja ruokavaliolla.

No niin, tuo paljastaakin kaiken olennaisen. Ja miten hemmetissä ruokavalio liittyy tähän keskusteluun harjoittelumuodoista?

Kyllähän se niin on, että hapenottoon ja kuljettamiseen liittyvät elimet kehittyvät parhaiten ja mielekkäimmin esimerkiksi juoksemalla, uimalla, soutamalla tai hiihtämällä, eli isoja lihasryhmiä hydyntäviä liikuntamuotoja käyttäen. Kuntosalilla tuskin on mielekästä yrittää hankkia vastaavaa aerobista kuntoa, kuin noilla tavoilla voi saavuttaa. Toki voi tehdä kuntopiiriä tunnin jne, joka myös kohottaa aerobista kuntoa ja sen lisäksi lihaskuntoa, mutta jos mitataan vain aerobista, tehokkaimmat ja mielekkäimmät lienevät edellämainitun kaltaiset.

Lihaskunto ja voima ovat sitten asia erikseen. Jos haluaa niitä ja jonkin verran aerobista kuntoa, on sali ihan oiva paikka.

Nyt sorrut sinäkin samaan ansaan kuin Ganador. Olet jostain aikoinasi oppinut, että noin on ja ilman sen kummempaa asiantuntemusta tai omakohtaista tietotaitoa julistat asioita eteenpäin. Oikeastihan asiat eivät todellakaan ole noin. Hapenottokyky kehittyy tehokkaalla kuntopiirillä todella paljon tehokkaammin kuin perus juoksulenkillä. Kardiovaskulaarinen kunto myös, etenkin kun kuntopiirin lisäksi tehdään puhdasta voimaharjoittelua. Katsokaapas kun aerobisen kunnon kehittyminen ei tarvitse aerobista harjoittelua. Mutta esimerkiksi lihaskunto tai anaerobinen kunto kehittyvät vain lihaskuntoharjoittelulla ja anaerobisella harjoittelulla. Siksi painoilla tehtävä harjoittelu on niin ylivertaista kestävyysharjoitteluun verrattuna jos tavoitteena on joko ns. yleinen terveys ja suorituskyky tai mahdollisimman monen fyysisen kunnon osa-alueen kehittäminen.

 

[Raitaponi]

En haluaisi keskeyttää kiivasta keskusteluanne, mutta nyt rupesi kyllä kiinnostamaan, että minkä alan asiantuntemuksella Revolt puhuu? Liikunta- tai lääketiede kenties?

Kunnon (anteeksi väljä termi) kehittäminen, ja vieläpä mahdollisimman tehokkaasti, on erittäin mielenkiintoinen aihealue. Kaikilla tuntuu siitä myös olevan hieman erilainen näkemys. Olisikin kiintoisaa kuulla missä nykypäivän tiede kuntoilun osalta menee, jos Revoltilla on vaikka heittää viitteitä joihinkin merkittävimpiin tuoreisiin tutkimuksiin.

EDIT.

Kuka juoksee kun voi pyöräilläkin... Ja maasto yms pyöräilyssä tulee se tekninen aspektikin mukaan ja voi ostella kaikenlaista mukavaa hipo-kamaa.

Sama muuten pätee maastohiihtoon. Voitelun opiskelu on puolet koko lajin viehätyksestä.

 

[Kaimann]

Hiihtohan ei huono laji olis kuntoilun kannalta, huomattavasti monipuolisempi kuin juoksu tai maantiepyöräily

 

[Ganador]

En haluaisi keskeyttää kiivasta keskusteluanne, mutta nyt rupesi kyllä kiinnostamaan, että minkä alan asiantuntemuksella Revolt puhuu? Liikunta- tai lääketiede kenties?

Samaa itsekkin mietin, melko agressiivisesti ainakin vastailee muiden kommentteihin.

 

[Revolt]

Vuosikausia tullut annettua henkilökohtaista kuntovalmennusta ns. oman toimen ohella, minkä pohjana oma nyt jo päättynyt kansallisen tason kilpaurheilutausta ja lisäksi tietenkin sen jälkeen jatkunut ja edelleen jatkuva aktiivinen kuntoilutausta. Myös jonkin verran junioritason joukkueurheiluvalmennusta on tullut tehtyä. Tieteellistä taustaa taas ei ole, eli tutkimuksiin en osaa antaa sen kummempia viitteitä. Tulokset puhuvat puolestaan (toki tehän ette niitä mitenkään voi tarkistaa), joten siksi olen käytännön kautta hyvinkin tietoinen siitä, mikä toimii ja mikä ei ja annan sen surutta näkyä siinä, miten käsittelen virheellisiä oletuksia ja niiden hyväksymistä ainoana totuutena. Sehän tietenkin saa toiset takajaloilleen, mutta joskus niitä puita vain pitää ravistella

En nimittäin henkilökohtaisesti kestä kovinkaan hyvin sitä perinteistä totuutta kuntoilusta toitottavia ihmisiä, joilla ei ole selvästikään minkäänlaista osaamista teorian taikka käytännön tasolla asiasta. Tässäkin ketjussa kerta toisensa jälkeen esiin ilmaantuu hahmoja, jotka alkavat aivan kirkkain silmin kertomaan, kuinka lenkkeily on se paras kuntoilumuoto ja kestävyyskunto tavallisen ihmisen terveyden kannalta tärkeintä. Jo pelkästään viestien esitystapa ja terminologia kertovat, ettei mitään todellista substanssia löydy vaan kyse on vain opittujen asioiden papukaijamaisesta toistamisesta ja laput silmillä kulkemisesta.

Nyt tämä aihe saakin riittää minun osaltani. Kaikki olennainen on tullut sanottua ja keskityn täällä muutenkin mieluummin jankkaamaan formuloista kuin kuntoilusta

 

[Turso]

Mun käsityksen mukaan ne jotka eivät kuntoile lainkaan pitävät lenkkeilyä parhaana kuntoilumuotona. Ne joita oma hyvinvointi kiinnostaa vähän enemmän ottavat näistä asioista myös vähän enemmän selvää. Mutta ei teitä mun mutut kiinnosta.

 

[Iso Paha]

Nyt tämä aihe saakin riittää minun osaltani. Kaikki olennainen on tullut sanottua ja keskityn täällä muutenkin mieluummin jankkaamaan formuloista kuin kuntoilusta

Eikä nyt ole juuri kuskien peruskuntokausi meneillään, eli tämähän on mitä otollisin aika opastaa heitä harjoittelun osalta?

Tiedän mistä puhut yllä ja löysin heti pari tutkimustulosta tukemaan tuota, tässä:

"Tjonna ym. (2008) tekivät vertailua intervalliharjoittelun ja tasavauhtisen harjoittelun vaikutusten välillä, metabolisen oireyhtymän potilailla (n=32). Korkeatehoinen intervalliharjoittelu, 4 min: 3min, 90 %: 70 % VO2max, paransi koehenkilöiden aerobista kapasiteettia (VO2max) enemmän kuin tasavauhtinen harjoittelu, 47 min/ 70 % VO2max."

Ja vielä esimerkiksi toinen:

"Tasavauhtista pyöräilyharjoittelua 65 % VO2max teholla tehnyt koehenkilöryhmä (n=8), paransi yhtälailla kestävyysominaisuuksiaan
ja lihasten puskurointikapasiteettia, kuin kovatehoista intervalliharjoittelua tehnyt ryhmä (n=8). Tasavauhtinen harjoitus oli kuitenkin kestoltaan pidempi kuin intervalliharjoitus (120min vrt. 18 min), vaikka harjoituskertoja oli koejakson aikana yhtä monta. (Gibala ym. 2006.)"

Sinänsä asia ei ole ihan noin yksinkertainen, koska pitkäkestoisella matalalla sykkeellä tehtävällä harjoittelulla on myös muita terveysvaikutuksia ja se myös tukee kovalla sykkeellä tehtävä intervalliharjoittelua, jolloin siitä harjoittelusta saa taas enemmän irti.

 

[Ground Effect]

Nyt sorrut sinäkin samaan ansaan kuin Ganador. Olet jostain aikoinasi oppinut, että noin on ja ilman sen kummempaa asiantuntemusta tai omakohtaista tietotaitoa julistat asioita eteenpäin. Oikeastihan asiat eivät todellakaan ole noin. Hapenottokyky kehittyy tehokkaalla kuntopiirillä todella paljon tehokkaammin kuin perus juoksulenkillä.

Itse sä tässä julistat ja ihan yhtä tietämättömänä huutelet. Mä en puhu lenkkeilystä, vaan juoksemisesta, johon kuuluu paljon muutakin kuin lenkkeilyä.

Sun on vähän pirun vaikea tehdä yhtä isoilla lihasryhmillä yhtä intensiivistä työtä salilla kuin juoksemalla (teho). Hapenotonki luulis kehittyvän ja aika tehokkaasti. Toki tuolle alueelle pääsee kuntopiirilläkin, mutta turha juoksemista on vähätellä. Juokseminen on myös ihmiselle luonteva ja "helppo" tapa viedä itsensä "äärirajoille" (monelle varmasti helpompaa kuin kuntopiirissä).

Teoriasta on itsellä jonkin verran tietoa ja jokunen SM-kulta juoksun puolelta, eli käytäntöäkin on tullut kokeiltua.

 

[JTH]

...Nyt tämä aihe saakin riittää minun osaltani...

Tulihan sieltä yksi lause asiaakin, kun vaan jaksoi odottaa tarpeeksi kauan.

 

[Anaatti]

Itse sä tässä julistat ja ihan yhtä tietämättömänä huutelet. Mä en puhu lenkkeilystä, vaan juoksemisesta, johon kuuluu paljon muutakin kuin lenkkeilyä.

Sun on vähän pirun vaikea tehdä yhtä isoilla lihasryhmillä yhtä intensiivistä työtä salilla kuin juoksemalla (teho). Hapenotonki luulis kehittyvän ja aika tehokkaasti. Toki tuolle alueelle pääsee kuntopiirilläkin, mutta turha juoksemista on vähätellä. Juokseminen on myös ihmiselle luonteva ja "helppo" tapa viedä itsensä "äärirajoille" (monelle varmasti helpompaa kuin kuntopiirissä).

Teoriasta on itsellä jonkin verran tietoa ja jokunen SM-kulta juoksun puolelta, eli käytäntöäkin on tullut kokeiltua.

Giant setteinä tai pudotussarjoilla suoritettut kyykyt, tempaukset tai maastavedot työstävät huomattavasti useampi lihaksia kuin pelkkä juokseminen(ala- ja yläselkä, taka ja etureidet, keskivartalon tukilihakset). Voin taata, että hapenotto kehittyy ja sydän tekee töitä. 30 min riittää vetämään kehosta aivan kaikki mehut irti.

 

[Aki]

Nyt sorrut sinäkin samaan ansaan kuin Ganador. Olet jostain aikoinasi oppinut, että noin on ja ilman sen kummempaa asiantuntemusta tai omakohtaista tietotaitoa julistat asioita eteenpäin. Oikeastihan asiat eivät todellakaan ole noin. Hapenottokyky kehittyy tehokkaalla kuntopiirillä todella paljon tehokkaammin kuin perus juoksulenkillä. Kardiovaskulaarinen kunto myös, etenkin kun kuntopiirin lisäksi tehdään puhdasta voimaharjoittelua. Katsokaapas kun aerobisen kunnon kehittyminen ei tarvitse aerobista harjoittelua. Mutta esimerkiksi lihaskunto tai anaerobinen kunto kehittyvät vain lihaskuntoharjoittelulla ja anaerobisella harjoittelulla. Siksi painoilla tehtävä harjoittelu on niin ylivertaista kestävyysharjoitteluun verrattuna jos tavoitteena on joko ns. yleinen terveys ja suorituskyky tai mahdollisimman monen fyysisen kunnon osa-alueen kehittäminen.

Tämän allekirjoitan taysin! Lääkäri minulle aikoinaan neuvoi, että lihaskunnon treenaaminen on huomattavasti tärkeämpää kuin aerobisenkestävyyden yleisterveyden kannalta. Tuolainen rankka salitreeni vastaa, jollain tapaa itervalli juoksua. Nimen omaan salitreenistä ylivoimaisen treenimuodon tekee sen monipuolisuus, se kehittää ihmisessä joka kunnon osa-aluetta.

ja nyt pitää muistaa että on kun puhutaan sali treenaamisesta, yleinen harhakäsitys on että sitä tehdään vain yhdellä metodilla ja se ei ole kovinkaan monipulista. Mutta nimen omaan salitreenaamisessa on satoja eri variaatioita, millä tavalla tehdään ja mitä halutaan kehittää.

Ja nimen omaan suomalaiseen valmennus kultturiin ja kunto kulttuuriin yleisesti on kuulunut juokseminen. Oli laji mikä tahansa aina juostaan tuli perseen alla. Juokseminen on tietyissä tilanteissa jopa haitallista, koska ihminen pystyy treenaamaan vaan tietyn määrän, että saa oikean määrän myöskin lepoa, jolloin juokseminen on pois oikealla tavalla treenaamisesta. Lisäksi juokseminen on äärimmäisen rankkaa nivelille jatkuvien tärähdyksien takia.

 

[Ground Effect]

Giant setteinä tai pudotussarjoilla suoritettut kyykyt, tempaukset tai maastavedot työstävät huomattavasti useampi lihaksia kuin pelkkä juokseminen(ala- ja yläselkä, taka ja etureidet, keskivartalon tukilihakset). Voin taata, että hapenotto kehittyy ja sydän tekee töitä. 30 min riittää vetämään kehosta aivan kaikki mehut irti.

Viestini ei liittynyt mitenkään lihasten kattavaan tai monipuoliseen treenaamiseen, vaan siihen, että juokseminen on erittäin tehokas tapa rasittaa hapenottoon ja kuljettamiseen liittyvää elimistöä. Osittain siksi, että reidet, pohkeet ja pakarat muodostavat suuren osan kehon lihasmassasta ja niitä voidaan käyttää tarvittaessa suurella teholla (pikajuoksu). Tästä seuraa erittäin suuri hapen kulutus.

Et mitenkään pääse yhtä nopeasti ja yhtä suureen happivajeeseen tempausta tekemällä kuin juoksemalla täysillä. Tämä nyt tuskin on kenelläkään edes tavoitteena, mutta että potentiaalia on...

En ole väittänyt, etteikö kuntosaliharjoittelu olisi tehokasta ja selvästi monipuolisempaa kuin juoksentelu. Aikaisempi kommenttini liittyi Revoltin sekoiluihin.

 

[Aki]

Tavan tallaajalle juoksu on hyvä tapa kohottaa kuntoaan, koska siinä on niin vaikea huijata itseään. Ammaitimainen lajiin treenaaminen on sitten aivan eri asia kun pitäisi saada treaanattua juuri niitä oikeita ominaisuuksia sopivassa suhteessa, ikävä kyllä juoksu moneen lajiin on hyvin yksipuolinen treeni.

Ja mitä tiettyihin saliliikkeisiin tulee vs. juoksu, niin veikkaan että sykkeet kohoaa nopea tempoisessa rinnallevedossa aivan samaan tahtiin kun juoksu pyrähdyksessä. Kannattaa joskus kokeilla joka salilla käy ja ei noita isoja liikeitä tee, niin on vähän eri asia kun ne miljoonat turhat koneet, joita joka sali on pullollaan. En minä ainakaan juoksemalla saa itteäni niin pökerryksiin, kuin esimerkiks juuri rinnallevedossa on mahdlllista saada.

 

[JNF]

Ja mitä tiettyihin saliliikkeisiin tulee vs. juoksu, niin veikkaan että sykkeet kohoaa nopea tempoisessa rinnallevedossa aivan samaan tahtiin kun juoksu pyrähdyksessä. Kannattaa joskus kokeilla joka salilla käy ja ei noita isoja liikeitä tee, niin on vähän eri asia kun ne miljoonat turhat koneet, joita joka sali on pullollaan. En minä ainakaan juoksemalla saa itteäni niin pökerryksiin, kuin esimerkiks juuri rinnallevedossa on mahdlllista saada.

En kyllä lähtisi rinnallevedolla itseäni väsyttämään. Ainakaan levytangolla, kahvakuulalla sitten eri asia. Siinä kun tärkeää on terävyys ja nopeus ja juuri ne tuppaavat lähtemään ensimmäisen kun alkaa hapottaa. Sitten vedetäänkin pelkällä alaselällä joka ei kauheen fiksua ole sen terveyden kannalta.

Toivottavasti kukaan ei tempauksella yritä väsyttää itseään mahdollisimman paljon. Voipi tulla painot niskaan kun tarpeeksi loppuun itsensä vetää.

 

[Ground Effect]

Ja mitä tiettyihin saliliikkeisiin tulee vs. juoksu, niin veikkaan että sykkeet kohoaa nopea tempoisessa rinnallevedossa aivan samaan tahtiin kun juoksu pyrähdyksessä. Kannattaa joskus kokeilla joka salilla käy ja ei noita isoja liikeitä tee, niin on vähän eri asia kun ne miljoonat turhat koneet, joita joka sali on pullollaan. En minä ainakaan juoksemalla saa itteäni niin pökerryksiin, kuin esimerkiks juuri rinnallevedossa on mahdlllista saada.

En kyllä neuvoisi ketään vetämään itseääni piippuun hyvää tekniikkaa ja koordinaatiota vaativissa teknisissä voimaliikkeeissä, kuten rinnalleveto tai tempaus. Järkevämpää rasittaa itseään teknisesti helpommissa ja turvallisemmissa liikkeissä. Joltain voi väsyä keskivartalon lihakset tai muuten tulla tilanne, jossa loukkaantumisristi kasvaa väsymyksen myötä.

En siis kestävyys harjoittelussa noita käyttäisi, elleivät sitten ole osa jotain kuntopiiriä, eikä tekijä ole aivan "hajalla" liikettä tehdessään. Esim. rankankin kuntopiirin ensimmäisinä liikkeinä noita voi käyttää, jos sitä edeltää palautus tjsp.

Jos saat mielestäsi itsesti enemmän pökerryksiin rinnallevedossa kuin juoksemalla, niin et ole juossut kunnolla Toki ihminen saa itsestään suhteessa eniten irti siinä, mitä on eniten tehnyt. Itse olen tehnyt molempia, muistan kyllä kuinka kauhealta tuntui esim 34 toiston rinnallevetosarja (kyseessä testi, en muuten tehnyt ikinä yli kymppejä). Juoksemalla sain itseni toki objektiivisilla mittareilla mitattuna enemmän hajalle (esim. veren laktaattipitoisuus), mutta olin niin tottunut juoksemiseen, että se oli mentaalipuolelle helpompaa ja tutumpaa.

 

[Aki]

Kumpikin yllä oikeassa. Tarkennan asiaa mitä tarkoitin, rinnallevedossa en tarkoittanut lähellekkään maksimi painoilla tehtyjä suorituksia. Vaan turvallisilla painoilla, ehkä joku 50% maksimeista painoilla kun teet puhtaastikkin 30sek räjähtäviä vetoja niin kyllä puuskututtaa. Olette aivan oikeassa, että on hyvin vaarallista lähteä lähelle maksimia hosumaan yhtään mitään näissä räjähtävyyttä ja tekniikaa vaativissa moninivel liikkeissä.

ja kyllä se juokseminenkin on hyvää treeniä, sitä vaan tehdään monessa lajitreenissä liian paljon.

 

[Hurmurisija]

http://kiloklubi.fi/artikkelit/Kunnonmittauksen-ABC/794/

"Tärkeintä on kestävyyskunto

Meille kaikille terveyden ja jaksamisen kannalta tärkein kunto-ominaisuus on kestävyyskunto eli aerobinen kunto. Sillä tarkoitetaan sydämen ja verenkiertoelimistön hapenkuljetuskykyä sekä lihasten kykyä käyttää happea elimistön toimintojen hyväksi. Jo kohtalainen aerobisen kunto suojaa monelta kansansairaudelta.

Lihasten ja tukielinten kunto on myös tärkeää. Vaikka keuhkot pystyisivät kuljettamaan paljon happea ja vaikka sydän jaksaisi pumpata verta tehokkaasti, lihakset saattavat olla harjoittamattomat. Tällöin ne eivät kykene käyttämään happea ja oireilevat jaksamattomuutta. Lihaskunto ja aerobinen kunto kulkevat useasti käsi kädessä. Monissa kuntomittauksissa, kuten vaikkapa porrasnousussa, tulevatkin huomioiduksi sekä lihaskunto että kestävyyskunto.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden ja kestävyyskunnon vaikutukset sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kiistattomia. Huono kestävyyskunto tai vähäinen liikunta lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Näistä tavallisimpia ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja kohonnut verenpaine. Huono kestävyyskunto johtuu suurelta osin fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisestä määrästä. Jokainen meistä pystyy perusliikunnalla kohentamaan kuntoaan."

 

[Lobosaurus]

Kuntoiluaiheeseen pitää laskea mukaan monipuolinen perus kotiruoka ja riittävä lepo, jotta kehitystä tulee toivottuun tahtiin eikä aherrus ala maistumaan puulta. Treenitauot on tietääkseni myös ihan luonnollista, ettei tarvitse potea huonoa omaatuntoa sellaisista, kunhan nyt opettelee omaa kehoa niin helpottuu ajoitukset.

 

[Revolt]

Aaaarggghhh. Tartuin sitten uudelleen syöttiin. :mad_old: No, olkoon.

Minulla ei ole tässä F1:sten ulkopuoliseen maailmaan siirtyneessä keskustelussa ollut muuta pointtia kuin se, että tavallisen tallaajan terveyden ja normaalielämän toimintakyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä voimapohjainen kuntosaliharjoittelu on käytännössä kaikilla mittareilla ylivoimaista kestävyyspohjaiseen juoksuharjoitteluun verrattuna.

En tiedä, kuinka monta kertaa tuo pitää sanoa, ennen kuin täällä nämä tietyt puupäätkin ymmärtävät. Tulostakaa tuo vaikka ruudun viereen ja lukekaa se ennen ja jälkeen kaikkien kirjoittamieni kommenttien, niin ehkä alkaa aukenemaan.