Jakkeuksen tulikoe lähestyy. On ehkä hyvä kirjoittaa muutama sana, meinaan kun olen aiemmin ollu
. Mainitsit ylempänä tiettyjä aikatavoitteita. Ne ovat hiihdossa vähän hankalia, kas kun reitti (korkeusvaihtelu) ja keli vaikuttavat suuresti ajanmenekkiin. 50 km:n matkalla kelin vaikutus voi olla yli ½ h. Sen sijaan sijoitustavoite on riippumattomampi olosuhteista.
Jos nyt kuitenkin haluat saavutuksen maksimoida, niin tässä joitakin vinkkejä:
Voitelun merkitys korostuu pitkällä matkalla. Hyvällä suksella voi voittaa todella paljon. Siten saattaisi kannattaa viedä sukset asiantuntevaan liikkeeseen luistovoitelua varten. Tarpeen vaatiessa voivat hinkata pohjia enemmänkin, miedompi versio olisi pelkän luistovoitelun teko. Etenkin jos lumen/ilman kosteus on Finlandiassa suuri, olisivat fluorivoiteet ja pulverivoiteet tavanomaisia huomattavasti liukkaampia. Ne taas ovat verrattain tyyriitä. Siten ostopalvelu kertasuoritusta varten voisi olla järkevä.
Samoin pitovoitelu, mikäli näyttää siltä, että
- Keli on vakaa (tämä ehtoo pitää täyttyä)
- Mutta keli on hankala (noin nolla ja uudehkoa lunta)
olisi kannattavaa teettää liikkeessä. Käsitykseen voitelusta pääsee esim. Startin sivuilla
www.startex.fi. Siellä on ohjeita aktiiveille ja kuntoilijoille eri olosuhteeseen. Ero on huimaava (kilpa- vs kuntovoitelu) työskentelyssä, aineissa ja kustannuksessa.
Lähtöruutuun pitää mennä ajoissa. Siten pääsee ryhmänsä keulapaikoille ja pääsee hiihtämään esteettömästi alusta lähtien. Ruudun jälkipään kisailijat seisovat laukauksen pamahtaessa hetken paikoillaan, odottelevat laskun päällä vuoroaan ja edelleen odottavat ylämäen alla vuoroaan. Aikaa menee.
Matkan aikana hiihdetään letkassa. Jos tuntuu siltä, että letka menee omaa vauhtia hitaammin, niin heti ohi, mutta rauhallisesti. Samoin voi yrittää liittyä ohihiihtävään letkaan. Tässä pitää olla kuitenkin tarkkana; ei saa tappaa itseään alkumatkan liian kovalla vauhdilla. Vaikka matka onkin nyt ”vain” 50 km, pitää muistaa, että tappavin vaihe on n. 35 km:n kohdalla; silloin on vielä 15 km maaliin. Silti, kun tavoitellaan hyvää aikaa, on syytä pitää kohtuullista vauhtia alusta asti.
Jos reitillä on aukeita osuuksia ja tuulee, kannattaa ehdottomasti peesata. Pitää vain löytää sopiva peesattava. Peesauksesta on hyötyä, vaikka ei tuulisikaan.
Huoltopisteillä ei pidä pysähtyä kuin välttämättömäksi ajaksi. Muki kouraan ja lennosta nesteet naamaan. Uusi muki käteen ja jo hiihdellään eteenpäin. Tarpeen tullen kourallinen suolakurkkuja ja hedelmäsokeria lisäksi. Sauva/sauvat asetellaan takaisin käteen koko ajan eteenpäin hiihdellen.
Kun matka painaa lopussa, niin sisulla eteenpäin. Vaihdellaan hiihtotyyliä, noustaan välillä vuorohiihdossa pystympään, niin lihasryhmät rentoutuvat. Näkymä maalissa odottavasta nätistä tytöstä, joka lyö mitalin kouraan, kannustaa:ahem: . Samoin saunassa odottava helmeilevä olutpullo:alppu: .
Loppulasku stadionille ei siis tule kilpahiihtoreittiä, missä tehdään laskun puolivälissä 180 asteen tiukka käännös. Finlandiassa viimeinen alamäki on kyllä jyrkähkö ja pitkä, mutta suora. Siis, katsotaan vapaa latu-ura ja jätetään vielä yksi ura auraajien väliin. Sitten sauvat kainaloon ja paketti tiukasti kasassa pitäen tyylikäs loppuliuku.
Yllä olevat ohjeet ovat nyt siis suorituksen maksimointia varten, joten tarkkana pitää olla.
Tsemppiä!:thumbup:
PS. Raporttia suorituksesta odotellaan.
PS 2. Näköjään sitä on vaihdettu avatarkin Kepun vaalimainokseen, hiihtäjähengessä!:thumbup:
