Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jaska
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jos saisin päättää niin nimeäisin Osmon diktaattoriksi seuraavan 10 vuoden ajaksi. Saisi varmasti paljon enemmän ja parempia ratkaisuja aikaan kuin yksikään hallitus.
 
Jos saisin päättää niin nimeäisin Osmon diktaattoriksi seuraavan 10 vuoden ajaksi. Saisi varmasti paljon enemmän ja parempia ratkaisuja aikaan kuin yksikään hallitus.

Todennäköisesti. Nää hemmetin komiteahallitukset ei saa yhtään mitään aikaiseksi. Suomessa on liikaa puolueita. Äänet jakautuu ja mikään hallitus ei saa mitään aikaiseksi. Persujen nousu vielä pahensi asiaa.
 
Jos saisin päättää niin nimeäisin Osmon diktaattoriksi seuraavan 10 vuoden ajaksi. Saisi varmasti paljon enemmän ja parempia ratkaisuja aikaan kuin yksikään hallitus.

Mä voisin antaa diktaattorin oikeudet Kårkkiksen Sickulle tai Sailaksen Ramille.
 

Olen aina pitänyt Osmon analyyttisesta otteesta. Siinä auttaa Osmon tilastotieteilijän tausta.

Osmosta sopisi monen päättäjän ottaa esimerkkiä siinä, mitä pitää päätösten pohjaksi tietää ja miten asiat otetaan asioina.

Iso :thumbup: Osmolle.

Edit: Vielä Archielle; en nyt kuitenkaan diktaattoria vielä Osmosta tekisi.
 
Tottakai. Talouskasvu ei ole luonnonlaki. Muistetaan nyt kuitenkin, että valtiot rakentavat palvelujaan pitkälti talouskasvun varaan. Mikäli hyväksytään merkittävästi pienemmät julkiset menot, niin talouskasvu ei liene välttämätön.

Mikäli taas julkisia menoja kasvatetaan reipasta tahtia, joka on ollut tendenssi pitkän aikaa, niin vaihtoehdot ovat talouskasvu ja/tai velkaantuminen. Nykyään molemmat.

Jos joku pystyy osoittamaan, että on muita vaihtoehtoja, niin haluaisin kuulla.

Tässähän on useammissakin ketjuissa keskusteltu siitä, kuinka julkisen sektorin keventäminen ja byrokratian vähentäminen (sekä samalla menojen pienentäminen) voidaan tehdä oikein tai väärin.

Olen monissa tapauksissa puhunut työttömien kohtelusta ja työttömyyden hoidosta, joissa olisi runsaasti parannettavaa. Oikeilla toimilla työttömyyttä saataisiin radikaalisti vähennettyä ja sen myötä työttömyyden mukana tulevat ongelmat pienentyisivät samassa suhteessa.

Toiselta puolen ongelma taas on joillekin kasautunut liika työ, jonka aiheuttamat ongelmat ja kustannukset eivät myöskään ole vähäinen asia.
 
Tässähän on useammissakin ketjuissa keskusteltu siitä, kuinka julkisen sektorin keventäminen ja byrokratian vähentäminen (sekä samalla menojen pienentäminen) voidaan tehdä oikein tai väärin.

Onhan siitä puhuttu jo toistakymmentä vuotta ilman tulosta.

Oikeilla toimilla työttömyyttä saataisiin radikaalisti vähennettyä ja sen myötä työttömyyden mukana tulevat ongelmat pienentyisivät samassa suhteessa.

Siis mitkä nämä oikeat toimet mielestäsi ovat?
 
Onhan siitä puhuttu jo toistakymmentä vuotta ilman tulosta.

On, koska kaikki suuret puolueet ovat sekä haluttomia että kyvyttömiä tekemään tarvittavia uudistuksia.

Siis mitkä nämä oikeat toimet mielestäsi ovat?

A) sekavan, toimimattoman ja byrokraattisen perusturvaviidakon korvaaminen riittävällä elämisen turvaavalla perustulolla, joka sallii pätkätyöt ja muut lyhyet projektit.

B) te-toimistojen täysimittainen alasajo, aloittaen määrän voimakkaasta karsimisesta ja palvelujen siirtämisestä verkkoon.

C) Esteet pienyrittäjyyden tieltä on poistettava tai saatava mahdollisimman mataliksi.
 
Lueskelin juuri paikallislehteä, jossa oli hyvä esimerkki siitä miksi tämän maan talous alkaa olla kuralla.

Upinniemessä on koulu, jossa on 13 oppilasta, alueella on lisäksi 14 oppilasta jotka käyvät jo muualla koulussa (matka 4-14 km.) Ko. koulussa on huono sisäilma ja vuosikorjauksiin on varattu 132k€. Koulussa ei ole mm. erikoisluokkia.

No jotta ko. koulua ei lopeteta, niin sinne siirretään muista kouluista musiikki ja kielikylpyluokat (mm. musiikkiluokalla on jo yhteistoimintaa nykyisen toimipisteen vieressä olevan musiikkiopiston kanssa). Myös muualla asuvien lasten koulumatkoja pidennetään. Kantvikissä (4km Upinniemestä) on hyväkuntoinen ja riittävä koulu, jossa jo osa Upinniemeläisistä käy. Nyt siellä opiskelevat joutuvat siirtymään Upinniemeen ja Kantvikin ja Kirkkonummen keskustan väliltä siirrytään Kantviikkiin (aiemmin käytiin keskustassa).

Muutosten takia Upinniemen koulua joudutaan remontoimaan huomattavasti tuota 132k€ suuremmalla summalla ja siis suuremmalla joukolla lapsia koulumatka pitenee, kun jos Upinniemen koulu olisi suljettu.

Eli yhden huonokuntoisen lähikoulun puolustamisen takia suurempi joukko kärsii ja rahaa palaa.

Hölmöläisten hommaa, jos tuon jutun faktat pitää paikkansa. Noiden 13 oppilaan kuljetuskustannukset, jo liikennöivillä busseilla, olisi 2600€ / vuosi.
 
Viimeksi muokattu:
A) sekavan, toimimattoman ja byrokraattisen perusturvaviidakon korvaaminen riittävällä elämisen turvaavalla perustulolla, joka sallii pätkätyöt ja muut lyhyet projektit.

B) te-toimistojen täysimittainen alasajo, aloittaen määrän voimakkaasta karsimisesta ja palvelujen siirtämisestä verkkoon.

C) Esteet pienyrittäjyyden tieltä on poistettava tai saatava mahdollisimman mataliksi.

Kohta A varmasti lisäisi työskentelyintoa, kun työntekemisestä ei tule rangaistavaa tekoa kuten nyt.

B:n osalta en ymmärrä, että miten se loisi työpaikkoja tai lisäisi työvoiman tarjontaa.

Mitkä ovat poistettavat esteet pienyrittäjyyden tieltä?
 
Kohta A varmasti lisäisi työskentelyintoa, kun työntekemisestä ei tule rangaistavaa tekoa kuten nyt.

B:n osalta en ymmärrä, että miten se loisi työpaikkoja tai lisäisi työvoiman tarjontaa.

Mitkä ovat poistettavat esteet pienyrittäjyyden tieltä?

A) nimenomaan.

B) esim. sen takia, että koska enää ei olisi mahdollista ottaa karenssin uhalla "ilmaistöihin" ajettuja työttömiä, niin olisi pakko solmia pysyviä työsuhteita. Nykyinen tilannehan on täysin käsittämätön ja suorastaan rikollinen.

C) rohkaisua aloittamiseen, suurempaa valtion tukea starttirahoihin, työntekijöiden palkkaamiseen ym. Myös byrokratian oikaisut, avustamiset ja poistamiset olisivat tarpeen.
 
Kelan ja työkkärin paperinpyörittäjät ovat kyllä pahimpia loisia koko yhteiskunnassa.
 
Kelan ja työkkärin paperinpyörittäjät ovat kyllä pahimpia loisia koko yhteiskunnassa.

Ei ne tee muuta kuin työtään. Politiikot ovat laatineet lait ja säännöt, joita ne vain noudattavat.
 
B) esim. sen takia, että koska enää ei olisi mahdollista ottaa karenssin uhalla "ilmaistöihin" ajettuja työttömiä, niin olisi pakko solmia pysyviä työsuhteita. Nykyinen tilannehan on täysin käsittämätön ja suorastaan rikollinen.

C) rohkaisua aloittamiseen, suurempaa valtion tukea starttirahoihin, työntekijöiden palkkaamiseen ym. Myös byrokratian oikaisut, avustamiset ja poistamiset olisivat tarpeen.

Kohtaa B) koskisi pääasiassa julkista sektoria. Taloustilannetta ajatelleen työpaikkoja tarvittaisiin yksityisektorille. Sinällään mainitsemasi ilmiö pitäisi korjata tavalla tai toisella. Jos muuten yksityisyritykset tekisivät tuota samassa mittakaavassa kuin kunnat ja valtio, niin luoja varjele sitä taivastelua ahneista markkinavoimista jne.

C) kohdan osalta tajuan pointtisi, mutta en kannata noita toimia. Niillä kun taipumus vääristää kilpailua ja tehdä peli epäreiluksi. Yrityksille pitäisi suoda tasapuoliset mahdollisuudet eli mahdollisten toimien pitäisi koskea koko yrityskenttää. Suurin riski aloittavalle yrittäjälle on epäonnistuminen ja elinikäinen velkavankeus sekä hylkiön asema yhteiskunnassa. Tuota riskiä valtio voisi pienentää esim. henkilökohtaisen konkurssin sallimisella tms. käytännöllä. Tällöin yrittäjä etukäteen tietäisi ettei koko elämä mene pilalle epäonnistumisen sattuessa kohdalle.
 
C) rohkaisua aloittamiseen, suurempaa valtion tukea starttirahoihin, työntekijöiden palkkaamiseen ym. Myös byrokratian oikaisut, avustamiset ja poistamiset olisivat tarpeen.

C) kohdan osalta tajuan pointtisi, mutta en kannata noita toimia. Niillä kun taipumus vääristää kilpailua ja tehdä peli epäreiluksi. Yrityksille pitäisi suoda tasapuoliset mahdollisuudet eli mahdollisten toimien pitäisi koskea koko yrityskenttää. Suurin riski aloittavalle yrittäjälle on epäonnistuminen ja elinikäinen velkavankeus sekä hylkiön asema yhteiskunnassa. Tuota riskiä valtio voisi pienentää esim. henkilökohtaisen konkurssin sallimisella tms. käytännöllä. Tällöin yrittäjä etukäteen tietäisi ettei koko elämä mene pilalle epäonnistumisen sattuessa kohdalle.

Itse perustin oman lafkani 90-luvun laman aikana ilman starttirahoja. Oma alani on ns- easy-come-easy-go-toimiala, mikä ei vaadi lafkan perustamiseen suuria pääomia. Kun olin toiminut noin vuoden alkoi ilmestyä näitä starttiraha yrittäjiä - voi hyvä luoja mitä touhua - tekivät startirahan turvin tarjouksia, jolla pääsi jopa 25 markan tuntiliikevaihtoon, nykyrahaksi muutettuna lienee noin 7-8 euroa/ tunti. Starttirahan ja muiden huojennusten loputtua kaikki nämä katosivat.

Tuki työllistämisen palkkakustannuksiin siirtyy, joko parantamaan hintakilpailukykyä pahana aikana tai parempana suoraan katteisiin. Ei palkkausta tehdä kuin poikkeuksellisista syistä tukien toivossa vaan ihan työvoiman tarpeen. tuettu työntekijä siis syrjäyttää tuettoman, mutta lempataan helposti pois tukijakson jälkeen ja otetaan toinen tuettu tilalle.

Byrokratia on varsin pientä yritykstä perustettaessa ja sitä pyörittäessä, jos siihen ei kykyne nykyisellään, niin ei varsmasti sovi yrittäjäksi.

Eiköhän merkittävimmät syyt yrittäjyyden puutteeseen ole merkittävästi heikompi sosiaaliturva kuin muilla kansalaisilla. Omaisuuden menettämisriski sekä lähes aina 2-3 vuotta yrityksen perustamisesta varsin pieni tulotaso.
 
Ei ne tee muuta kuin työtään. Politiikot ovat laatineet lait ja säännöt, joita ne vain noudattavat.

Tietysti poliitikot ovat asiasta tärkeässä osavastuussa koska eivät korjaa tilannetta, mutta tuskin poliitikkoja nyt esim. siitä voi syyttää, että tiettyjen virastojen ihmiset suhtautuvat paikoin asiakkaisiinsa kuin nämä olisivat heidän henkilökohtaisia verivihollisiaan?
 
Mihin meidän hyvinvointi oikein katosi?

Pikkupoitsuna koulussa oli välipalat ja omat keittäjät yms.

Kylissä ja kaupungeissa oli polliisit, postit ja kaupat. Verotoimistokin oli melkein joka kylässä.

Onko politikot kohdentaneet rahat niin päin persettä, että 70-luvun hyvinvoinnista voidaan vain haaveilla ja muistella? Tuskin verokertymä paljoa pienempi on kuin tulloin. Kunnallisverokin noussut noista ajoista aika monta äyriä.

Mihin verorahat siis katoaa? Ostopalveluihin? Sairaanhoitoon? Byrokratian pyörittämiseen?:doubtful:
 
Mihin meidän hyvinvointi oikein katosi?

Pikkupoitsuna koulussa oli välipalat ja omat keittäjät yms.

Kylissä ja kaupungeissa oli polliisit, postit ja kaupat. Verotoimistokin oli melkein joka kylässä.

Onko politikot kohdentaneet rahat niin päin persettä, että 70-luvun hyvinvoinnista voidaan vain haaveilla ja muistella? Tuskin verokertymä paljoa pienempi on kuin tulloin. Kunnallisverokin noussut noista ajoista aika monta äyriä.

Mihin verorahat siis katoaa? Ostopalveluihin? Sairaanhoitoon? Byrokratian pyörittämiseen?:doubtful:
Onhan se ihan jännä yhtälö, että nykyään ei riitä rahat teitten/raiteiden/koulujen ym korjaamiseen, joitten rakentamiseen (mikä nyt logiikkani perusteella luulisi olevan kalliimpaa kuin korjaaminen) on ennen riittänyt joskus rahat ilman velkaantumista.
 
Mihin verorahat siis katoaa? Ostopalveluihin? Sairaanhoitoon? Byrokratian pyörittämiseen?:doubtful:

Varmaan nykyään tehdään liikaa asioita. 1970-luvulla yhteiskunta ei ollut vielä ottanut asiakseen hoitaa kaikkea mahdollista. Toisaalta asiat tehtiin silloin yksinkertaisemmin (vähemmän sääntelyä), joka mahdollisti järkevämmän toiminnan. Siihen aikaan olisi naurettu hygieniapasseille ja vastaaville virityksille.

Myös ikärakenne vaikuttaa. Silloin huoltosuhde oli nykyistä parempi eivätkä työelämästä poissaolleiden edut todennäköisesti olleet nykyistä vastaavia.

Monia syitä..
 
Ylös