Jäätteenmäki vastaa Lipposelle. "Suurin virheeni oli se, että voitin vaalit, sitä eivät eräät anna minulle koskaan anteeksi." Edelleenkin tulee selvästi esille se, että näkemykset vaalien aikaisesta kamppailusta eroavat toisistaan selvästi.
Onko tämä Jäätteenmäen uuden tulemisen ensimmäinen vaihe? Ensin puhtaat paperit oikeudenkäynnissä ja tämän jälkeen takaisin politiikan huipulle. Itse alan uskoa Jäätteenmäen todella suunnittelevan paluuta. Se vain taitaa tapahtua vasta sen jälkeen kun ollaan ensin leikitty Väyrystä ja oltu ehdokkaana EP:n ja eduskunnan vaaleissa vuorotellen. Mikä näyttääkin olevan historian valossa väärinymmärrettyjen Kepujohtajien suosikkiharrastuksia.
Jäätteenmäki: Lipponen jatkaa kaunapolitiikkaansa
IA, 13.2.2004
--------------------------------------------------------------------------------
Keskustan kansanedustaja, puolueen entinen puheenjohtaja ja pääministeri Anneli Jäätteenmäki sanoi Helsingissä perjantaina SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipposen jälleen palanneen mieliaiheeseensa: "hän jatkaa kaunapolitiikkaansa hyökkäämällä keskustaa ja minua vastaan". Jäätteenmäki epäilee, että Lipposen Apu-lehteen kirjoittaman kolumnin päätavoite lienee vaikuttaminen kohta alkavan Irak-oikeudenkäynnin lopputulokseen.
Jäätteenmäki palaa tiedotteessaan omaan versioonsa siitä, mistä Irak-keskustelussa oli kyse eduskuntavaalien alla.
- Pääministeri Lipponen vieraili runsas kolme kuukautta ennen sotatoimien aloittamista Yhdysvalloissa ja tapasi mm. presidentti George W. Bushin. Suomessa valmistauduttiin silloin eduskuntavaaleihin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Bush "ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja liittymisestä koalitioon".
Jäätteenmäen mukaan Hymy-lehden julkaisemista tiedoista oleellinen käy selvästi ilmi, jos juttu pitää paikkansa.
- Bush kiitti Suomea liittymisestä nimenomaan Irak-koalitioon, kiitokset ovat Irak-otsikon alla. Tämä on hyvä kansalaisten tietää. Lipponenhan kiisti vaalien alla, että kyse olisi ollut Irak-asiasta. Tätä Lipposen on turha väistellä: moka mikä moka. Kiitos Suomelle tuli väärässä asiassa. Erikseen Bush kiitti Suomea myös panoksesta terrorismin vastaisessa taistelussa, mutta siitä on julkaistujen tietojen mukaan eri kappale ja otsikko, Jäätteenmäki toteaa.
Jäätteenmäen mukaan tapaamisessa Lipponen lupasi Suomen tukea sodan jälkeen tapahtuvalle jälleenrakentamiselle ja kertoi Suomen valmiudesta auttaa mahdollisen sodan jälkiselvittelyssä.
- Lipposen ja Bushin tapaamisen jälkeen Yhdysvallat tulkitsi Suomen siis tukijamaakseen Irakin sotaa koskeneessa kiistassa, hän päättelee.
Olennaista tässä on Jäätteenmäen mukaan se, että Lipponen ilmoitti Suomen valmiuksista Yhdysvaltain presidentille eikä YK:lle.
- Näin Yhdysvalloille syntyi kuva, että YK-varaumasta huolimatta Suomi tukee Yhdysvaltain valitsemaa Irak-politiikkaa.
Jäätteenmäen mukaan Lipposen ilmoitus joulukuussa Irakin kriisin varhaisessa vaiheessa saattoi vaikuttaa siihen, että Yhdysvallat ajoi Irak-asiassa tiukempaa linjaa kuin muuten ehkä olisi tapahtunut. Lipposen ilmoituksella oli siten myös kahdenvälisiä suhteita laajempi merkitys.
- Nykytilanteen valossa tuntuu entistä omituisemmalta, että Suomen hallitus (Lipponen) antoi välillisen tukensa Yhdysvaltain hyökkäyssuunnitelmille Irakiin kolme kuukautta ennen operaatiota. Silloin YK:n asetarkastukset olivat vielä kesken ja hyvässä vauhdissa, Jäätteenmäki toteaa.
Hän muistuttaa, että Suomen hallitus tiukensi 7. maaliskuuta kantaansa Irakin sotaan ja oikaisi syntyneet väärinkäsitykset, mutta vasta noin kolme kuukautta Lipposen ja Bushin tapaamisen jälkeen. Kannanotossa todettiin ensimmäistä kertaa selvästi, että sotatoimia Irakia vastaan ei saa aloittaa ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.
- Sille kannanotolle keskusta ja minä puolueen silloisena puheenjohtajana annoimme täyden tukemme, Jäätteenmäki toteaa.
Hänen mielestään eduskuntavaalien alla käyty Irak-keskustelu oli tarpeen, koska lähestyvä sota askarrutti kansalaisia.
- Kyse ei tietenkään ollut mistään henkilöön käyvästä kaunapolitiikasta, kuten Lipponen jatkuvasti toistaa. Viime eduskuntavaalit olivat ensimmäiset uuden perustuslain aikana, jolloin hallitus on osaltaan eduskunnalle parlamentaarisessa vastuussa myös ulkopolitiikasta. Nykyaikaisessa Suomessa on tärkeätä, että ulkopolitiikan tosiasiat ovat kansalaisten tiedossa ja niistä voidaan käydä demokraattista keskustelua.
- Myönnän kernaasti, että olen tehnyt virheitäkin. Suurin virheeni oli keskustan vaalivoitto. Sitä eivät kaikki anna minulle koskaan anteeksi. Jos eduskunnan puhemies haluaa keskustella Irak-asiasta, olisi hyvä, jos hän keskittyisi asioihin eikä alatyylisiin heittoihin, Jäätteenmäki toteaa.