Ja taas pyöri päänsisäiset kauhuleffat viime yönä
Unessa oli sellainen vanha, vaalean harmaa, hieman rapistunut jenkkien etelävaltioiden tyylinen iso puutalo maaseudulla. Oli yö. Varoitukseksi ja pahan tuhoamiseksi talossa asuneet henkilöt hirtettiin pihassa, ja ripustettiin talon kuistille. Noin kuuden hengen perhe oli kyseessä.
Sen jälkeen meni karmivaksi. Talon suurella kuistilla paloi yksi lamppu, joka loi pimeään melko pienen kellertävän valoläiskän. Kovin suuri tuo valaistu alue ei ollut. Joku ohikulkeva kauppamatkustaja saapui talolle, ja huhuili kuistin valokeilassa asukkaita. Yhtäkkiä n. kolmekymppisen tumman miehen ruumis alkoi heilua hirressä niin, että välillä hänen kasvonsa tulivat valaistuksi ja sitten taas katosivat pimeään. Edestakaisin se siinä keinui. Sivustalla näkyi toisen miehen ruumis, siitäkin vain hämärästi valaistut kasvot. Mies näytti todella kuolleelta, silmät ja suu auki. Yhtäkkiä hän käänsi silmiään (silmänkääntötemppu!) :eek!: Kauppamatkustaja ei vieläkään hiffannut tilannetta, ei edes silloin, kun keski-ikäisen naisen ruumis heilahti valokeilaan,niin että selvästi näkyi jalkojenkin olevan ilmassa.
Yääääh.... Onneksi heräsin kesken unen. Jännä sinänsä, että itse en ollut tässä unessa mitenkään aktiivisesti mukana, vaan olin jonkinlainen sivustakatsoja, "kaikkitietävä kertoja". Muistan vaan niin selvästi, mille ne hirttoköydessä riippuvat ruumiit näyttivät heilahtaessaan välillä valon ulottuviin... tulee vieläkin inhottava olo :frank:
