Jesh!
Jos uskoisimme Wikipediaa…
ja miksi emme uskoisi, niin…
Yleensä viisaus tarkoittaa kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus on laajasti käyttökelpoista tietoa.
Viisaus voidaan nähdä tietoteoreettisesti myös eräänä tiedon melko korkeana, omana tasonaan. Alempia tiedon tasoja olisivat tällöin:
Aleksis Kivi puolestaan kirjoitti Aapon suulla Seitsemän veljestä -kirjaan seuraavasti:
Jos visusti harkitset mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies.
Aleksis Kiven mukaan viisas on siis henkilö, joka laajemmin ymmärtää tekemisensä taustat. Kiven mukaan viisauden saavuttaminen vaatii myös runsaasti työtä, ymmärryksien prosessointia viisaudeksi.
Älykkyys on arkikielen ja psykologian käyttämä käsite, jolla viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyyden määrittelystä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä.
Älykkyyden määrittely on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Toiset määritelmät korostavat älykkyyden yhteyttä ihmisen toimintaan ja toimintakykyyn, toiset puolestaan pitävät älykkyyttä kykynä, joka on itsenäisesti olemassa.
Laajasti käytössä olevia älykkyystestejä kehittäneen David Wechslerin (1975) käsitys älykkyydestä "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin" on esimerkki ensimmäisen kaltaisesta määritelmästä. Spearmanin teoria älykkyyden yleisestä g-faktorista puolestaan edustaa käsitystä, jonka mukaan älykkyyden voi määritellä kykynä.
mot
Jos uskoisimme Wikipediaa…
ja miksi emme uskoisi, niin…
Yleensä viisaus tarkoittaa kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus on laajasti käyttökelpoista tietoa.
Viisaus voidaan nähdä tietoteoreettisesti myös eräänä tiedon melko korkeana, omana tasonaan. Alempia tiedon tasoja olisivat tällöin:
Aleksis Kivi puolestaan kirjoitti Aapon suulla Seitsemän veljestä -kirjaan seuraavasti:
Jos visusti harkitset mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies.
Aleksis Kiven mukaan viisas on siis henkilö, joka laajemmin ymmärtää tekemisensä taustat. Kiven mukaan viisauden saavuttaminen vaatii myös runsaasti työtä, ymmärryksien prosessointia viisaudeksi.
Älykkyys on arkikielen ja psykologian käyttämä käsite, jolla viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyyden määrittelystä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä.
Älykkyyden määrittely on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Toiset määritelmät korostavat älykkyyden yhteyttä ihmisen toimintaan ja toimintakykyyn, toiset puolestaan pitävät älykkyyttä kykynä, joka on itsenäisesti olemassa.
Laajasti käytössä olevia älykkyystestejä kehittäneen David Wechslerin (1975) käsitys älykkyydestä "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin" on esimerkki ensimmäisen kaltaisesta määritelmästä. Spearmanin teoria älykkyyden yleisestä g-faktorista puolestaan edustaa käsitystä, jonka mukaan älykkyyden voi määritellä kykynä.
mot
