Kunnallisvaalit 2004

[Off-Topic]

No, Siperia opettaa. Ei kauaa kestä kun nykyisenkaltainen markkinatalous ja "länsimainen kulttuuri" on tiensä päässä. Romahdus on jo alkanut kun yksilönvapauden rajoja laitetaan liekaan perusteena terrorismi. Se on 2-30 vuotta max, ja maailmanjärjestys on ihan toinen kun nykyään.

 

[jaska]

Et vastannut kysymykseeni lainkaan. Kuten yllä mainitsen kansantuote kasvaa, mutta samalla kakunjakajia on vähemmän. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

miten niin kakunjakajia on vähemmän - kyllä suomen väkiluku on vielä kasvussa. Ongelma on vain siinä, että perinteisen suomalaisen näkemyksen mukaan kaikkien pitää saada samanverran, huolimatta siitä mitä he tekevät kakunkasvattamisen eteen...

Tuloeroissa minä en näe mitään pahaa, kunhan alimmallakin tulotasolla tulee toimeen...

Oikein olisi sanoa, että halukkaita maksajia on vähemmän. Itsekkyys on lisääntynyt, lyhytnäköisyys on lisääntynyt ja ahneus on lisääntynyt. Tästä seuraa kuule paskainen loppu.

Halukkaita maksajia varmasti on vähemmän, mutta kaikkihan me tätä idiotismia pyöritämme pakolla. Maksajia on vain vähemmän
- Rakennetyöttömyyden
- Eläköitymisen
takia...

Terveydenhuollon menetelmien kehittyminen vähentää kustannuksia per tapaus eikä päinvastoin. Päinvastaisessa kehityksessä ei olisi mitään mieltä.

Nykyiset viisikymppiset ovat huomattavasta terveempiä kuin 80-luvun viisikymppiset. Kiitos julkisen terveydenhuollon. Ja näillä viisikymppisillä on vielä 15 vuotta työelämää jäljellä. Tai olisi jos näitä ihmisiä ei ajettaisi työuupumukseen, ulkoistettaisi tai irtisanottaisi jatkuvan tuottavuuden ja tehokkuuden alttarilla.

Joissain tapauksissa kyllä, mutta pitkässä juoksussa ei.
Nykyään käytetään enemmän hoitoja ja lääkkeitä, ihmiset myös elävät kauemmin, ja elämän loppuvaiheessa hoitoja tarvitaan enemmän -> hoitomenot kasvavat taas.

Minusta taas sinun perustelut ovat kestämättömiä - haukut suuryrityksiä, jotka kuitenkin vastaavat meidän bruttokansantuotteen kasvusta, joka sitten pitäisi jakaa pois. Yrityksillä pitäisi olla moraali (ilm. irtisanomiset pitäisi lopettaa etc.) mutta entä jos koko firma menee konkurssiin, jos jotain osaa ei lopeteta. Kumpi on parempi ratkaisu 2v päästä iso konkurssi, vai nyt YT:t ja koko firman pelastuminen ?

Fakta vain on se, että olemme nykyään osa globaaliataloutta, jossa pääoma etsii parasta korkoa, voimme olla hyväksymättä sen, mutta se johtaa vain sulkeutumiseen, sen vaikutuksista esimerkki löytyy Pohjois-Koreasta...

En suinkaan vaadi hyvinvointiyhteiskunnan täydellistä alasajoa, mutta hallittua alentamista kyllä. Tilanne on vain se, että 10-15v päästä tuo hallittu-sana on mahdottomuus, jos tilannetta ei nyt tajuta.

En missään nimessä vaadi, että sairaat ja vanhukset pitää heittää kadulle, mutta terveiden ihmisten on syytä ottaa vastuuta itsestään, tähän ei nykyinen yhteiskuntamallimme kannusta.
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[elle]

Tässä on muuten ihan lukemisen arvoinen kritiikinsävytteinen katkelma koskien käsitettä hyvinvointivaltio.

(ei muuta .. eikä tuokaan nyt ihan liittynyt vaaliteemaan.)

 

[Off-Topic]

Samoin mm. opiskelijoiden on maksettava koulutuksensa itse.

 

[jaska]

Samoin mm. opiskelijoiden on maksettava koulutuksensa itse.

Tuolle mielipiteelle ois kiva kuulla perustelua, minusta nimittäin koulutus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan parhaita puolia, sillä on sekä tasa-arvoistava, että kokonaiskakkua kasvattava vaikutus.

Toki joitain rajoituksia (esim. tutkintojen määrään ja opintojen pituuteen) olisi asetettava.
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[sooda]

???

 

[Off-Topic]

Tuolle mielipiteelle ois kiva kuulla perustelua, minusta nimittäin koulutus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan parhaita puolia, sillä on sekä tasa-arvoistava, että kokonaiskakkua kasvattava vaikutus.

Toki joitain rajoituksia (esim. tutkintojen määrään ja opintojen pituuteen) olisi asetettava.
Ett silleen!!!!!!!!!

Jaa, että tällä saralla se tasapäistäminen onkin sitten OK?
Perustellaan sitten sitä sillä, että karkeesti mitä paremmin koulutettu; sitä enempi ansaitsee. Opiskeluhan on opiskelijan sijoitus jolle on tarkoitus saada tuottoa. Jos ei omaa hilloa ole, niin hoitakoon sijoituksensa lainarahalla. Niin tässä muutkin sijoittajat joutuvat tekemään.

 

[patriot]

Se on vain valitettavan usein niin, että moni korkeakoulututkinnon omaava saa huonompaa palkkaa kuin moni alemman tutkinnon omaava. Tai, että ei löydä omaa koulutusta vastaavaa työtä.

 

[patriot]

Palataksemme itse aiheeseen eli vaaleihin niin aika samanlaisia on nuo puolueiden tavoitteet. Mitä tuossa selailin kokoomuksen ja keskustan sivuilla niin molemmat vaativat kuntien virkojen vakinaistamista, eli pätkätöistä luopumista, luokkakokojen pitämistä kohtuullisena ja lähiseutujen yritysten yhteistyön parantamista.

 

[Knoukka]

Minusta taas sinun perustelut ovat kestämättömiä - haukut suuryrityksiä, jotka kuitenkin vastaavat meidän bruttokansantuotteen kasvusta, joka sitten pitäisi jakaa pois. Yrityksillä pitäisi olla moraali (ilm. irtisanomiset pitäisi lopettaa etc.) mutta entä jos koko firma menee konkurssiin, jos jotain osaa ei lopeteta. Kumpi on parempi ratkaisu 2v päästä iso konkurssi, vai nyt YT:t ja koko firman pelastuminen ?

Fakta vain on se, että olemme nykyään osa globaaliataloutta, jossa pääoma etsii parasta korkoa, voimme olla hyväksymättä sen, mutta se johtaa vain sulkeutumiseen, sen vaikutuksista esimerkki löytyy Pohjois-Koreasta...

Kyllä se on työntekijät, jotka vastaavat suuryritysten kasvusta. Ja nykyään yhä enenmmän ja enemmän oman hyvinvointinsa kustannuksella. Lue ja tutustu työelämän nykyiseen kehitykseen. Aluksi vaikka Juha Siltalan Työelämän huonontumisen historia.

Tuosta lapsenuskosta yritysten konkurssipelotteluun voit päästä- tai ainakin horjuttaa perehtymällä vaikkapa KTM, KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkäsen selvitykseen suomalaisyritysten tulonjaosta. Maksettujen osinkojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti maksettuihin palkkoihin verrattuna. Yritysten voitot on sijoitettu ulkomaisiin konserniyrityksiin, kotimaahan ei ole luotu uusia työpaikkoja.

Kun osinkoja jakava yritys irtisanoo väkeään on tilanne moraalisesti kestämätön. Ei kestä kahtakymmentä vuottakaan niin pää tulee vetävän käteen tällä menolla.

Yksi nykyään yleinen valhe on myös että irtisanomisen helpottaminen lisää työpaikkojen määrää. Joka tähän uskoo menköön kysymään Wärtsilän irtisanotuilta miten on asian laita. Wärtsilä irtisanoi usean sata työntekijää, siirsi työt Italiaan nimenomaan sen vuoksi että irtisanominen oli täällä helmpompaa.

Pääoma etsii parasta korkoa globaalitaloudessa. Kyllä, mutta mikään luonnonlaki se EI ole mihin tulee kritiikittä uskoa ja taipua. Globaalitalous on ihmisten luoma ja kuvastaa nykyajan arvomaailmaa.

Globaalitalouden köyhyyttä, nälänhätää, sisällisotia ja kurjuutta aiheuttavasta vaikutuksesta harvoin kuulee puhuttavan. Onneksi tätä globalisaation puolta sivusi presidentti Halonen.

WTO, IMF ja Maailmanpankki ovat, suuryritysten talutusnuorassa tietenkin, 70-luvulta saakka vaatineet kehitysmaita sopeutusohjelmiinsa.

Globalisaation köyhdyttävästä, kurjistuttavasta, sisällissotia lisäävästä, tuloeroja kasvattavasta ja nälänhätää synnyttävästä vaikutuksesta löytyy esimerkkejä vaikkapa Somaliasta, Ruandasta, Bangaldeshista, Vietnamista, Brasiliasta, Perusta, Boliviasta ja kohta pian entisen Neuvostoliiton alueelta.

Ensi alkuun suosittelen vaikkapa Michel Chossudowskyn Globalization of Povertyn, ILO:n raportit kehitysmaiden rakenteellisista muutoksista (viimeiset 20 vuotta), UNICEF:n selvitykset kehitysmaiden lapsikuolleisuuden kasvusta ja muutaman muun riippumattoman tutkimuslaitoksen selvityksiä globalisaation vaikutuksista kolmansien maiden kehitykseen.

IMF, WTO, Bretton Woods-instituutioiden ja Maailmanpankin köyhyysselvityksiin ei kannata luottaa. Esimerkiksi Maailmanpankin köyhyysselvityksen köyhyysrajaa manipuloidaan jaktuvasti siten että saadaan köyhien määrä laskemaan. Vai onko mahdollista, että Maailmanpankin Intiassa ja Yhdysvalloissa käyttämä köyhän tuloraja on täsmälleen sama?

Nautittavia lukuhetkia. Kannattaa perehtyä.

 

[jaska]

uosta lapsenuskosta yritysten konkurssipelotteluun voit päästä- tai ainakin horjuttaa perehtymällä vaikkapa KTM, KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkäsen selvitykseen suomalaisyritysten tulonjaosta. Maksettujen osinkojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti maksettuihin palkkoihin verrattuna. Yritysten voitot on sijoitettu ulkomaisiin konserniyrityksiin, kotimaahan ei ole luotu uusia työpaikkoja.

Tiedän kyllä ko. tutkimuksen, minusta se aiheuttaa eniten kysymyksen "Miksi" minkä takia firmat ottavat mieluummin rahat Suomesta, kuin sijoittavat suomeen. Tämä kehitys olisi käännettävä.

Kun osinkoja jakava yritys irtisanoo väkeään on tilanne moraalisesti kestämätön. Ei kestä kahtakymmentä vuottakaan niin pää tulee vetävän käteen tällä menolla.

Onko ? Tilanne on kuitenkin se, että firmat tavoittelevat kasvua, jolloin ei tarvitse irtisanoa ja harvemmin myös jättiosinkoja tarvitaan, koska kasvu tarvitsee pääomaa. Jos omistajat katsovat saavansa pääomalleen paremman tuoton muualta, niin he vievät rahat sinne. Joten paras tapa välttyä irtisanomisilta on pitää firma kannattavana (toki yksinäisellä duunarilla on tässä vähän sanottavaa)

Mutta jos firmalla on 4 osastoa, joista 3 tekee voittoa ja yksi on tappiollinen, eikä näköpiirissä ole tilanteen muutosta. Niin eikö sinusta tuota yhtä osastoa saa lopettaa (vaikka firma maksaisi samanaikaisesti osinkoa ?)

Yksi nykyään yleinen valhe on myös että irtisanomisen helpottaminen lisää työpaikkojen määrää. Joka tähän uskoo menköön kysymään Wärtsilän irtisanotuilta miten on asian laita. Wärtsilä irtisanoi usean sata työntekijää, siirsi työt Italiaan nimenomaan sen vuoksi että irtisanominen oli täällä helmpompaa.

Se laskee työllistämiskynnystä, ei muuta.

Globalisaation köyhdyttävästä, kurjistuttavasta, sisällissotia lisäävästä, tuloeroja kasvattavasta ja nälänhätää synnyttävästä vaikutuksesta löytyy esimerkkejä vaikkapa Somaliasta, Ruandasta, Bangaldeshista, Vietnamista, Brasiliasta, Perusta, Boliviasta ja kohta pian entisen Neuvostoliiton alueelta.

Niin ja positiivisia puolia löytyy Kiinasta, Thaimaasta, Koreasta jopa Japanista, joka oli ensimmäisiä maita hyödyntämään tosissaan globalisaation...

Globalisaatiota syytetään usein ties mistä, vaikka todellinen syy on paikallisten johtajien ahneus ja sisäiset riidat. Mielelläni kuulisin vaikka Somalian ja Ruandan tilanteesta, miten Globalisaatio on siihen vaikuttanut...?

Ensi alkuun suosittelen vaikkapa Michel Chossudowskyn Globalization of Povertyn, ILO:n raportit kehitysmaiden rakenteellisista muutoksista (viimeiset 20 vuotta), UNICEF:n selvitykset kehitysmaiden lapsikuolleisuuden kasvusta ja muutaman muun riippumattoman tutkimuslaitoksen selvityksiä globalisaation vaikutuksista kolmansien maiden kehitykseen.

Lapsityövoimaa pidetään usein globalisaation syynä... Kuinkas paljon länsimaat käyttivät lapsityövoimaa teollistumisen alkuaikoina, se ei ole globalisaation syytä, vaan tietyssä kehitysasteessa olevan yhteiskunnan ominaisuus.

IMF, WTO, Bretton Woods-instituutioiden ja Maailmanpankin köyhyysselvityksiin ei kannata luottaa. Esimerkiksi Maailmanpankin köyhyysselvityksen köyhyysrajaa manipuloidaan jaktuvasti siten että saadaan köyhien määrä laskemaan. Vai onko mahdollista, että Maailmanpankin Intiassa ja Yhdysvalloissa käyttämä köyhän tuloraja on täsmälleen sama?

Toi on aina hienoa, tuomita suoraan tutkimukset, jotka eivät tue omaa näkökantaa.
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[patriot]

Jokohan palattaisiin siihen aiheeseen eli kunnallisvaaleihin. Suomen talouden tilaa voidaan pohtia omassa toikissa!

 

[Archie]

Patriotin neuvoa noudattamatta jatkan tuota globalisaatiokeskustelua, sillä kyllähän sekin kunnanvaltuutettuja koskee..

jaska:
Onko ? Tilanne on kuitenkin se, että firmat tavoittelevat kasvua, jolloin ei tarvitse irtisanoa ja harvemmin myös jättiosinkoja tarvitaan, koska kasvu tarvitsee pääomaa. Jos omistajat katsovat saavansa pääomalleen paremman tuoton muualta, niin he vievät rahat sinne. Joten paras tapa välttyä irtisanomisilta on pitää firma kannattavana (toki yksinäisellä duunarilla on tässä vähän sanottavaa)

Firman kannattavuudesta ei ole haittaa, mutta se myöskään aina riitä, vaan täysin tuottavaia yksiköitä lopetetaan, koska a) ne tuottavat liian vähän ja b) jossakin muussa maassa saadaan parempi tuotto.

Välillä joku ottaa keskusteluun mukaan yritysten yhteiskunnallisen vastuun, johon monet reagoivat siten, että yrityksillä ei sellaista ole, vaan niiden tehtävä on tuottaa maksimaalista hyötyä osakkeenomistajille - ei yhteiskunnalle. Jotenkin tällaisten mielipiteiden esittäjistä tulee mieleen, että he ovat lukeneet talousteoriaa kuin piru raamattua. Huomiotta on jäänyt se, että talousteorian mukaan tehokkaat tavat toimia eivät huomioi mitenkään ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta - ne maksimoivat omistajan tilipussia. Omistajien kannaltahan parasta olisi, että työntekijöillä ei olisi mitään työsuhde-etuja ja palkka olisi minimituloa (esim. 6 päivänä viikossa työtä, 12 h päivässä, 1000 euron kuukausipalkalla). Silloin oltaisiin varmaankin tehokkaita, kuten vaikkapa kiinalaiset ja puolalaiset. Tässä tuleekin eteen globalisaation mielenkiintoinen haaste, se että globalisoituvat yhteiskunnat ovat kovin erilaisia. On selvää, että maat joissa ei olemassa mitään yhteiskunnan turvaverkkoja kansalaisille, pärjäävät tässä globalisaation työnjaossa hyvin. Olisitko sinä mielelläsin töissä ko. paikoissa? Joka tapauksessa globalisaatio on tullut jäädäkseen ja siihen on totuttava, mutta tarkoittaako se sitä, että hyvinvointiyhteiskuntia on alettava purkaa? Todennäköisesti kyllä, sillä jatkossakin osakkeenomistajien on saatava maksimaaliset tulot, jotta suomenkin työmies voi pysyä leivänkannassa kiinni.

 

[Knoukka]

En tuomitse suoralta kädeltä Maailmanpankin selvitystä, otin asiasta ensin selvää ja tein johtopäätöksen sitten: köyhyysrajoja manipuloidaan alituiseen. Tutustu itse asioihin ennenkuin alat väitteitäsi esittää.

Otit Kiinan hyväksi esimerkiksi globalisaatiosta. En voi uskoa ettet tiedä Kiinan nykytilannetta? Maaseudun väki pakotetaan kaupunkeihin, seuraa slummitumista sekä vaihdanta- ja paikallistalouden dramaattinen väheneminen. Kiinan köyhimmillä seuduilla nälänhätä kasvaa. Kiinassa on kasvamassa 100-200 miljoonan ihmisen keskiluokka, mutta toisaalla moninkertaisen kiinalaisjoukon elämä kurjistuu.

Toiseksi esimerkiksi otit Japanin. Kas kun et Yhdysvaltoja.

Paikallisen eliitin ahneus johtaa usein köyhimmän väestönosan elämän kurjistumiseen. Tätä eliitin ahneutta monikansalliset yrityksen häikäilemättä käyttävätkin hyväkseen. Lopputulos on kurjuuden lisääntyminen. Esimerkit maista annoin jo.

Jaskan olisi syytä lukea muutakin kuin kokoomusnuorten vaaliohjelmaa. Jos et viitsi ottaa asioista selvää on ihan turha keskustella- ei onnistu. Lähteitä jo annoin.

 

[AMS82]

Kunnallisvaaleihin liittyen vaalikoneita alkaa avautua. Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät läheskään kaikki ehdokkaat ole ehtineet löytää ko. vaalikoneita ja tarjonta on näin ollen heikkoa. Toinen selkeä puute on se, että vain pieni osa ehdokkaista on tähän mennessä ehtinyt avata omat vaalisivunsa netissä. Lisäksi viime vaalien suosituin vaalikone www.mtv3.fi/vaalikone ei näyttänyt toimivan ollenkaan, vaikka MTV3 uutisoikin sen jo avautuneen.

Kamppanijointi vaikuttaa sähköisten medioiden osalta keskittyvän vahvasti viimeisille viikoille ennen vaaleja. Tätä ei ole aivan helppo ymmärtää, kun ennakkoäänestys koko maassa alkaa kuitenkin jo 13.10. Luulisi useamman ehdokkaan panostavan jo ennakkoon äänestävien ryhmään. Paikallisissa lehdissä yksittäisiä vaalimainoksia on alkanut kyllä näkyä, mutta kovinkaan systemaattisesti ei tässä vielä toimita.

Ehdokkaita on 40000. Myönteistä on ainakin se, että naisten prosentuaalinen määrä on noussut viime vaaleista.

EDIT: tuo MTV:n vaalikone näyttää nyt sitten toimivan.

 

[holvius]

Hyvää tajunnan virtaa Willeriltä ja Knowhowlta....

Eikö pääomien siirtyminen yhä halvempien tuotantotekijöiden perässä ole lopulta täysin kestämätöntä. Kiina on nyt pop, mutta miten kymmenen vuoden kuluttua. Elintason noustessa Kiinalaiset tuskin haluavat minimipalkalla jatkuvasti raataa kasvottomien markkinavoimien pelinappulana. Minne sitten Afrikkaanko vai minne ?

En ole ikinä ymmärtänyt tuota logiikkaa kannattavien yksiköiden lopettamisesta. Wärtsilä oli minulle täysin mysteeri. Mikä on taloudellinen logiikka joka on takana kun täysin kannattavia yksiköitä jyrätään alas ? Luulisi, että tuotannon siirtäminen johonkin toiseen maahan maksaa aivan tajuttomasti. Ja jos yksikkö tuottaa voitto liian vähän, niin miten vähän määritellään ja mitkä ovat takeet että uusi yksikkö vaikkapa indokiinassa tuottaa edes sen verran ?

Kun ajattelee mitä joku Suomi voi tehdä tuollaisille päätöksille niin vitsit on aika vähissä. Eihän Suomi voi kilpailla millään palkoilla. Kukaan tuskin Jaskaa lukuunottamatta haluaa mitään järjettömiä palkkaeroja. Siihenhän tuollainen kilpailu väistämättä johtaa.

 

[Off-Topic]

Pitkäjännitteisyys monilta yrityksiltä puuttuu, rakennetaan pelkästään sen varaan, että seuraava osavuosikatsaus näyttää hyvältä. Vaikuttaa siltä kun kaikki pääoma pyrittäis suht nopeasti ulosmittaamaan, eli varauduraan länsimasen maailman loppuun.

 

[jaska]

En tuomitse suoralta kädeltä Maailmanpankin selvitystä, otin asiasta ensin selvää ja tein johtopäätöksen sitten: köyhyysrajoja manipuloidaan alituiseen. Tutustu itse asioihin ennenkuin alat väitteitäsi esittää.

Minua kiinnostaa se, että maailmanpankki varmaan esittää jonkun perustelun noille köyhysrajojen muutoksille - miksi se ei kelpaa sinulle.

Maailman sivu kaikista isommista asioista on ollut kaksi tutkimusta, joilla on erillaiset mielipiteet, jokainen ottaa sen kumpi sopii mielipiteisiin ja löytää pari epäkohtaa toisesta.

Globaalisaatiota vastuttaessa olisi otettava huomioon, että monet kehitysmaat elävät samaa aikakautta, kuin Eurooppa 1800-luvulla. Johon "kuuluu" väestön kovakin eriarvoistuminen, huonot työolot etc. JOS Kiinan Kommunistipuolue antaa kehityksen jatkua, niin siellä tapahtuu täsmälleen sama kuin Euroopassa, työolot paranevat hiljalleen. Näin on käynyt kaikkialla, Taiwanissa, Koreassa etc.

Ongelma on vain siinä, että Euroopassa halutaan kiinaan samantien samat työolot kuin täällä -> joka ei toimi, koska työn tuottavuus on alhaisempi, ei siitä voida jakaa niin suurta pottia työntekijöille...

Toiseksi esimerkiksi otit Japanin. Kas kun et Yhdysvaltoja.

Paikallisen eliitin ahneus johtaa usein köyhimmän väestönosan elämän kurjistumiseen. Tätä eliitin ahneutta monikansalliset yrityksen häikäilemättä käyttävätkin hyväkseen. Lopputulos on kurjuuden lisääntyminen. Esimerkit maista annoin jo.

Ai japani on samalla linjalla, kuin Afrikan maat... OK!

Jaskan olisi syytä lukea muutakin kuin kokoomusnuorten vaaliohjelmaa. Jos et viitsi ottaa asioista selvää on ihan turha keskustella- ei onnistu. Lähteitä jo annoin.

Itse asiassa en ole ko. ohjelmaa lukenut... Sinulle sen sijaan voisi suositella asioiden katsomista myös muusta perspektiivistä, kuin "suuryritykset on paskoja" ne kuitenkin vastaavat melko suurelta osalta meidän hyvinvoinnista. Mitä Suomikaan olisi ilman 100 suurinta yritystä, niiden ja niiden työntekijöiden maksamia veroja ?
Ett silleen!!!!!!!!

 

[Formulanomi]

Ongelma on vain siinä, että Euroopassa halutaan kiinaan samantien samat työolot kuin täällä -> joka ei toimi, koska työn tuottavuus on alhaisempi, ei siitä voida jakaa niin suurta pottia työntekijöille...

Eiköhän Euroopassa haluta ennemmin, että työpaikat säilyisivät täällä.

Mitä Suomikaan olisi ilman 100 suurinta yritystä, niiden ja niiden työntekijöiden maksamia veroja ?

Niitä yrityksiä (isojakin) hävinyt aika tavalla ja itseasiassa pelko siitä, että häviää lisää (ainakin suomesta) on aika suuri.

Yrityksillä pitäisi olla taloudellisen vastuunkannon lisäksi myös yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen vastuu. Ikävä kyllä taloudellisen vastuu näyttäisi ajavan kaiken muun edelle.

 

[jaska]

Eiköhän Euroopassa haluta ennemmin, että työpaikat säilyisivät täällä.

Teollisuus työpaikat tuskin tulee säilymään, ainakaan nykyisessä laajuudessa. Elinkeinoelämän rakennemuutos on tämä, jota on hyvin hankala (ellei mahdoton pysäyttää)

Niitä yrityksiä (isojakin) hävinyt aika tavalla ja itseasiassa pelko siitä, että häviää lisää (ainakin suomesta) on aika suuri.

Miksi ne on hävinnyt? Eikö silloin asialle pitäisi tehdä jotain, koska juuri ne elättävät tätä hyvinvointiyhteiskuntaa...

Yrityksillä pitäisi olla taloudellisen vastuunkannon lisäksi myös yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen vastuu. Ikävä kyllä taloudellisen vastuu näyttäisi ajavan kaiken muun edelle.

Mikä on yhteiskunnallinen vastuuu? Verojenmaksun etc. nuo kyllä hoitavat kiltisti, ympäristövastuukin on (varsinkin länsimaissa) hyvin(jatkuvasti paremmin) hoidossa. Missä menee se raja, että yrityksen pitää ylläpitää tappiota tuottavaa liiketoimintaa, jotta se on yhteiskunnallisesti vastuullinen ? Missä menee se raja, että voitollinen yritys ei saa saneerata, jos se on rakenteellisesti huono? Pitääkö sen odottaa huonoja aikoja ja vasta sitten saneerata (kenties rajummin)
Ett silleen!!!!!!!!