Kunnallisvaalit 2004

[Formulanomi]

Jaska:
Euroopassa ei haluta työpaikkojen siirtyvän kehitysmaihin...esim. Kiinaan. Toisella sijalla ( tai ehkä vielä alemmallakin) on sitten se, että Kiinaan haluttaisiin paremmat työolot. Tähän jälkimmäiseen on syynä humaaninen näkökulma (=inhimilliset/turvalliset työolot) ja myös se, että työolojen paraneminen pienentää yritysten motivaatiota siirtää tuotantoaan muualle.

Miksi ne on hävinnyt? Eikö silloin asialle pitäisi tehdä jotain, koska juuri ne elättävät tätä hyvinvointiyhteiskuntaa...

Globalisaatio on hävittänyt yrityksiä. Myös se hävittää, kun yritykset eivät tuota omistajiensa mielestä tarpeeksi lyhyellä tähtäimellä. Asialle pitäisi tehdä jotain....mutta ei siihen markkinavoimista höpöttäminen auta.

Mikä on yhteiskunnallinen vastuuu? Verojenmaksun etc. nuo kyllä hoitavat kiltisti, ympäristövastuukin on (varsinkin länsimaissa) hyvin(jatkuvasti paremmin) hoidossa. (kenties rajummin)

Yhteiskunnallinen vastuu on verojen maksun lisäksi myös sitä, että palkkojen maksamisella ylläpidetään kulutusta. Talous toimii, kun kulutetaan. Yritysten hyvinvointi on ensisijaisesti tästä kiinni. (eli yhteiskunnallinen vastuu ei ole yritysten kannalta pelkkä maksumiehen rooli) Luulisi sinun tietävän ja ymmärtävän sen ?!

Missä menee se raja, että yrityksen pitää ylläpitää tappiota tuottavaa liiketoimintaa, jotta se on yhteiskunnallisesti vastuullinen ? Missä menee se raja, että voitollinen yritys ei saa saneerata, jos se on rakenteellisesti huono? Pitääkö sen odottaa huonoja aikoja ja vasta sitten saneerata

Kyse ei ole siitä, etteikö yritykset voisivat tai saisivat muuttaa tarvittaessa toimintaansa. Vaan siitä, että ne ottaisivat huomioon taloudellisen vastuun (osakkeenomistajille) lisäksi paremmin huomioon yhteiskunnallisen/ympäristöllisen vastuun.

 

[Knoukka]

Minua kiinnostaa se, että maailmanpankki varmaan esittää jonkun perustelun noille köyhysrajojen muutoksille - miksi se ei kelpaa sinulle.

Koska sen ainoa tarkoitus on kaunistella köyhyystilastoja.

Esimerkki:

Intian bruttokansantuotto on noussut suhteellisen nopeasti 80-luvulta saakka. Tämän kehityksen myötä väitetään, että köyhien määrä Intiassa on vähentynyt kyseisenä ajanjaksona. Tämän väitteen tueksi esitetään myös, jälleen kerran, laskutavaltaan muutettuja köyhyystilastoja. Intiassa asuu joka kuudes maailman ihminen, siksi sen köyhyystilastoilla on niin merkittävä vaikutus koko maapallon köyhien määrään. Intiassa köyhyysraja on määritelty ihmisen päivittäisen välttämättömän kalorimäärän mukaan, mikä on relevanttia koska ihminen jolla ei ole varaa tarpeelliseen määrään ravintoa on köyhä.

Maaseudulla tämä kaloriraja on 2400 ja kaupunkiseudulla 2100 kaloria. Nämä rajat on määritelty 70-luvulla Intian suunnittelukomissio ja samalla indeksoitiin, että näitä kalorimääriä vastaa 57 ja 49 rupian henkilökohtainen kuukausitulo. Tämä ei tarkoita, että kyseinen tulo menisi kokonaan yo. kalorimäärien hankintaan vaan kokonaiskulutuksessa on otettu huomioon muutkin elämiskulut.

Intian talous on muuttunut sitten 70-luvun huomattavasti, joten 57 ja 49 rupiaa eivät vastaa enää 2400 ja 2100 kaloria. Kuitenkin Maailmanpankin 93-94 tekemä kulutustutkimus tarkasteli ainoastaan inflaation vaikutuksia kyseisiin rajoihin. Päädyttiin määriin 281 ja 206 rupiaa. Viralliset kulutustutkimukset paljastavat kuitenkin, että köyhien kulutuksen rakenne on muuttunut 20 vuodessa merkittävästi.

Rahaa meni entistä huomattavasti suurempi osa muuhun kuin ravintoon. Viljan sijasta rahaa meni tuontielintarvikkeisiin. Valkuaisaineita sisältävien elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet suhteessa muita enemmän. Tähän on syynä esimerkiksi yhteismaiden hävittäminen. Yhteismaiden hävittäminen oli osa Maailmanpankin rakennesopeutusohjelmaa. Näiden ja monen muu paikallistuotannon häviämisen seurauksena markkinat, työpaikat ja paikallinen vaihdantatalous ovat hävinneet Intian maaseuduilta.

Samalla on tapahtunut julkisen terveydenhuollon alasajo. Tämäkin osa Maailmanpankin rakennesopeutusohjelmaa, missä julkisia palveluita yksityistettiin. Seurauksena köyhimmän väestönosan putoaminen kaiken terveydenhuollon piiristä- sillä ei ole varaa.

Tässä esimerkissä ei ole kysymys suhteellisesta vaan absoluuttisesta köyhyydestä. Siitä että ihmisellä on varaa ruokkia itsensä.

Kun köyhyysrajaan tehdään kulutusrakenteeseessa tapahtuneet korjaukset nousevat köyhyysrajat 381 ja 325 rupiaan. Tällä korjauksella Intian köyhien määrä kasvaa reilusta 320 miljoonasta reiluun 640 miljoonaan- siis kaksinkertaistuu.

Sillä on merkittävä vaikutus globaaleihin köyhyystilastoihin. Varsinkin kun samanlainen rakennemuutos on käyty läpi Kiinassa, Bangladeshissa ja monessa monessa muussa maassa.

Maailman sivu kaikista isommista asioista on ollut kaksi tutkimusta, joilla on erillaiset mielipiteet, jokainen ottaa sen kumpi sopii mielipiteisiin ja löytää pari epäkohtaa toisesta.

Taaskaan et tiedä mistä puhut. Tuo on ala-arvoista debattia. Tutkimus on tutkimusta kun se tehdään oikeilla tutkimusmetodeilla. Missä tehdään ero on tutkimuskohteen valinnalla ja tutkimustulosten tulkinnalla.

Uskon, että vielä tässä vaiheessa minulla on vankempi ja syvempi kokemus tutkimusmaailmasta- yli vuotta. Vai kuinka?

Globaalisaatiota vastuttaessa olisi otettava huomioon, että monet kehitysmaat elävät samaa aikakautta, kuin Eurooppa 1800-luvulla. Johon "kuuluu" väestön kovakin eriarvoistuminen, huonot työolot etc. B]

Ja samalla on otettava huomioon, että maailma on muuttunut. Pääomien vapaa liikkuminen on muuttanut globaalia talousrakennetta merkittävästi. Liikkuva suurpääoma hyötyy rakenteellisesta työttömyydestä ja köyhyydestä. Pääoma pystyy kilpailuttamaan kolmannen maailman köyhiä maita keskenään, kun nyt siirretään työpaikkoja vaikkapa Kiinaan niin kymmenen vuoden päästä ne jälleensiirretään, tuotannon ja tehokkuuden nimissä, halvempaan maahan. Mitä jää jäljelle: hirvittäviä megakaupunkeja, työttömiä vailla mitään turvaverkkoa, maata, mahdollisuutta toimeentuloon. Tämä on kehitys, joka tullaan näkemään.

Pääoma liikkuu vapaudessa kuin vesi kohti alinta mahdollista energiatilaa. Pääoma tarvitsee suitset ja säännöt, aivan kuin nousuvesi tarvitsee patoja ja ohjausta, jotta se ei tekisi tuhojaan. Muussa tapauksessa pääoman vapaan liikkumisen aiheuttama hävitys saa jättitulvatkin kalpenemaan rinnallaan.

Itse asiassa en ole ko. ohjelmaa lukenut... Sinulle sen sijaan voisi suositella asioiden katsomista myös muusta perspektiivistä, kuin "suuryritykset on paskoja" ne kuitenkin vastaavat melko suurelta osalta meidän hyvinvoinnista. Mitä Suomikaan olisi ilman 100 suurinta yritystä, niiden ja niiden työntekijöiden maksamia veroja ?
Ett silleen!!!!!!!!

Tuossa on taas tyypillinen jaskamainen kommentti. Pistät väittelykumppanin suuhun ja päähän kärjistyksiä ja lapsellisuuksia. Sillä et valitettavasti murenna kuin omaa uskottavuuttasi.

Paskamaista on tämä nykyajan ahneuden ylistys. Pääomalle etsitään keinoja kaihtamatta ja ilman minkäänlaista yhteisvastuuta suurinta tuottoa.

Talouden pitäisi olla ihmistä varten, ei ihmisen taloutta varten.
Ihminen tarvitsee jatkuvuutta ja turvallisuutta. Ihminen tarvitsee työlleen merkityksen. Ennen tehtaiden tarkoitus oli tuottaa hyödykkeitä ja hyvinvointia ihmisille, nykyään tehtaiden tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Taannoisessa optiohuumassa jäi mielestäni huomaamatta tärkein seikka: optioiden pääasiallinen tarkoitus ei ollut mielestäni sitouttaa johtoa yhtiöön vaan katkaista johdon ja työväen sidos. Näin johto saatiin tekemään päätöksiä osakkeenomistajien, ei työntekijöiden puolesta. Sama kehitys jatkuu nyt osakkeenjakoina johdolle- pidetään kastijakoa yllä jotta turvataan maksimaalinen pääoman tuotto.

Töitä on kahdenlaisia: niitä joissa on arvokkuutta ja merkitystä sinänsä ja joista maksetaan huonosti. Esimerkiksi hoitotyö. Toisissa töissä ei niin vain löydykään merkitystä sinänsä, mutta niistä maksetaan erittäin hyvin. Tällaista työtä on vaikkapa pörssimeklarin tai konsultin toimi.

Itse työskentelen valitettavasti jälkimmäisellä sektorilla- vielä!

Miten tämä vuodatus liittyy kunnallisvaaleihin. Liittyy se.

 

[Archie]

Tuskin kukaa täysipäinen vaatii, että yrityksen on pidettävä esim. tappiollisia yksiköitä pystyssä - varsinkaan jos sellaisina myös näyttävät pysyvän. Globalisaatiossa on myös kyse pitkälti tulonjaosta. Käytännössä tämä tarkoittaa tulonsiirtoa työntekijöiltä osakkeenomistajille. Suuremmat voitot eivät takaa, että yritys esim. investoisi enemmän tai kehittäisi toimintaansa radikaalisti.. ne suuremmat voitot on tarkoitettu osakkeenomistajille, jotka ovat viimekädessä ainoita hyötyjiä tilanteesta. Osakkeenomistajia miellyttääkseen firmat tekevät varmasti päätöksiä, jotka eivät ole niille pitkälle tähtäimellä hyväksi. Osakkeenomistajia tämä ei haittaa, koska he voivat vain vaihtaa sijoituskohdetta. Toisaalta ei ole mitään syytä osoitella osakkeenomistajia sormella, koska hekin vain yrittävät toimia oman etunsa mukaisesti, kuten me muutkin. Kuten tuolla aiemmin olikin, niin globalisaation on tullut jäädäkseen ja siihen on vain sopeuduttava, kuitenkaan sulkematta silmiä sen haitallisilta vaikutuksilta ihmisten elämään tällä planeetalla.

 

[jaska]

Kuten tuolla aiemmin olikin, niin globalisaation on tullut jäädäkseen ja siihen on vain sopeuduttava, kuitenkaan sulkematta silmiä sen haitallisilta vaikutuksilta ihmisten elämään tällä planeetalla.

Tämän lauseen kanssa samaa mieltä 107%:sti (toki veikkaan, että mun ja Willerin käsitykset haittojen määrästä on eriävät )

Kyse ei ole siitä, etteikö yritykset voisivat tai saisivat muuttaa tarvittaessa toimintaansa. Vaan siitä, että ne ottaisivat huomioon taloudellisen vastuun (osakkeenomistajille) lisäksi paremmin huomioon yhteiskunnallisen/ympäristöllisen vastuun.

Miten yhteiskunta ottaa ottaa vastuuta yrityksistä ? Yritysten on kyllä uhrauduttava yhteiskunnan puolesta, mutta toisinpäin se ei toimikaan ? Jos yritys tekee 10v hyvää voittoa ja maksaa veronsa, pelastaako valtio sen konkurssin uhatessa... (ellei ko. firman kaatuminen uhkaa koko kansantaloutta tyylliin pankit) Tällaisia firmoja on varsinkin pk-sektorilla suomessa...

Minusta firmojen yhteiskunnallinen vastuu on se että noudattaa lakeja ja säädöksiä ja maksaa veronsta.

Uskon, että vielä tässä vaiheessa minulla on vankempi ja syvempi kokemus tutkimusmaailmasta- yli vuotta. Vai kuinka?

Tuosta minun on turha edes väitellä, en ole koskaan väittänytkään olevani tutkijatyyppiä

Paskamaista on tämä nykyajan ahneuden ylistys. Pääomalle etsitään keinoja kaihtamatta ja ilman minkäänlaista yhteisvastuuta suurinta tuottoa.

Hieman kärjistetty kommentti. Toki pääomalle etsitään suurinta tuottoa, mutta kuten jo aiemmin sanoin, mikä on se yhteisvastuu. Miten paljon firmojen pitää välittää yhteiskunnasta, kun yhteiskunta ei välitä niistä.

Talouden pitäisi olla ihmistä varten, ei ihmisen taloutta varten.
Ihminen tarvitsee jatkuvuutta ja turvallisuutta. Ihminen tarvitsee työlleen merkityksen. Ennen tehtaiden tarkoitus oli tuottaa hyödykkeitä ja hyvinvointia ihmisille, nykyään tehtaiden tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

"Raha ei ole ongelma niin kaun kuin sitä on" Tehtaat tuottavat nykyäänkin hyödykkeitä ja hyvinvointia ihmisille. Suurin muutos on omistusrakenteessa - enään ei yksi patruuna omista tehdasta, vaan monta pientä.
Ett silleen!!!!!!!!!1

 

[jaska]

Laitetaan sitten vähän piristystä tähän väliin

Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab:
Valittujen Palojen suurtutkimus:
Keskustan kannattajat tyytyväisimpiä seksielämäänsä

Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat ovat tyytyväisempiä seksielämäänsä kuin Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden kannattajat. Asia käy ilmi Valittujen Palojen TNS Gallupilla teettämästä suurtutkimuksesta Avioliittojen toiveet ja todellisuus.

Keskustan kannattajista 53 prosenttia ilmoittaa seksielämänsä sujuvan niin hyvin, että arvioi väitteen seksielämänne sujuu erinomaisesti" kuvaavan erittäin hyvin omaa parisuhdettaan. Kokoomuksen kannattajissa näitä erittäin tyytyväisiä on 43 prosenttia vastanneista, Vasemmistoliitossa 38 prosenttia ja SDP:ssä 34 prosenttia.

Vihreistä vain 32 prosenttia sanoo seksin sujuvan erittäin hyvin. Vasemmistoliittoa äänestävistä peräti 13 prosenttia sanoo, että heillä seksi menee erittäin huonosti.

Vanha politiikan sananlasku kepu pettää aina" nousee uuteen valoon, kun arvioidaan aviollisen uskollisuuden merkitystä puolueiden kannattajille. Keskustalaisista jopa 90 prosenttia pitää aviollista uskollisuutta parisuhteessa erittäin tärkeänä, kun SDP:ssä tämä luku on 84 prosenttia ja Kokoomuksessa 79 prosenttia. Vähiten aviollista uskollisuutta arvostavat Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat.

Tyytymättömyys omaan elämäntilanteeseen näyttää kasvavan siirryttäessä puoluekartalla vasemmalle. Kokoomuksen kannattajista 43 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa. Vihreiden kannattajista erittäin tyytyväisiä on 36 prosenttia, Keskustan 34 prosenttia, SDP:n 29 prosenttia ja Vasemmistoliiton kannattajista 24 prosenttia.

Eniten avio- tai avoliiton ulkopuolisia suhteita tunnustavat kokeneensa Kokoomuksen ja SDP:n kannattajat. Eniten halua syrjähyppyihin on tutkimuksen mukaan oppositiolla eli Vasemmistoliiton, Kokoomuksen ja Vihreiden kannattajilla.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten avio- tai avoliiton ulkopuolisia suhteita ovat elämässään ehtineet kokea eläkeläiset ja yrittäjät. Kiihkein halu syrjähyppyihin näyttäisi olevan opiskelijoilla ja yrittäjillä.

Tutkimuksen aineisto on koottu puhelinhaastatteluina TNS Gallup Oy:n CAPI-omnibustutkimuksen yhteydessä 26.4.-7.5.2004 välisenä aikana. Haastatteluja on tehty yhteensä 1001. Vastaajat edustavat maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä.

Ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Valitut Palat on toiseksi suurin kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti Suomessa. Sen levikki on noin 220 000.

Lisätietoja asiasta antaa päätoimittaja Ilkka Virtanen (09) 503 4657 tai 040 7355953.

Ett silleen!!!!!!!!

 

[Archie]

Miten paljon firmojen pitää välittää yhteiskunnasta, kun yhteiskunta ei välitä niistä.

Yhteiskunta kouluttaa yrityksille ilmaiseksi huippuosaavaa työvoimaa, maksaa kansalaisten (~ duunareiden) terveydenhuollon lähes kokonaisuudessaan, tarjoaa monenlaisia työllistämistukia, tarjoaa vientitukea (ja montaa muutakin tukea), yhteiskunta tarjoaa myös kohtuullisen yritysverotuksen sekä lähes tulkoon korruptiovapaan virkamieskunnan. En menisi sanomaan, että yhteiskunta ei firmoista välitä..

 

[jaska]

Yhteiskunta kouluttaa yrityksille ilmaiseksi huippuosaavaa työvoimaa, maksaa kansalaisten (~ duunareiden) terveydenhuollon lähes kokonaisuudessaan, tarjoaa monenlaisia työllistämistukia, tarjoaa vientitukea (ja montaa muutakin tukea), yhteiskunta tarjoaa myös kohtuullisen yritysverotuksen sekä lähes tulkoon korruptiovapaan virkamieskunnan. En menisi sanomaan, että yhteiskunta ei firmoista välitä..

Ja toisella puolella firmat taas maksavat veroja, palkkoja, etc.

Tarkotan nyt seuraavaa tilannetta:

Henkilöllä Y on yritys, joka on suhteellisen kannattava, ollut jo 10v kun Y sen perusti. Maksanut verot etc. kiltisti, töissä vaikka 20hlö.

Nyt tuleekin mahdollisuus laajentua, mukana on riski, mutta Y päättää ottaa sen ja panttaa talonsa, jotta hommaan olisi pääomaa. Onnistuessaan valtiokin hyötyy kasvaneiden verotulojen ja työntekijöiden mukana. Epäonnistuessa Y kantaa riskin, menettämällä talonsa etc.

Tosi alkeellinen esimerkki, mutta ehkä tuosta saa sen kuvan mitä ajan takaa. Että valtio hyötyy aina yrittäjän ottamista riskeistä. Minkä takia yrittäjällä pitäisi olla joku harmaa "yhteiskunnallinen" velvollisuus ?
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[sooda]

"Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat ovat tyytyväisempiä seksielämäänsä kuin Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden kannattajat. Asia käy ilmi Valittujen Palojen TNS Gallupilla teettämästä suurtutkimuksesta Avioliittojen toiveet ja todellisuus."

Täällä kepun vasemmalla puolen on hiukka korkeampi vaatimustaso myös seksielämän suhteen.

 

[Off-Topic]

Se on vain valitettavan usein niin, että moni korkeakoulututkinnon omaava saa huonompaa palkkaa kuin moni alemman tutkinnon omaava. Tai, että ei löydä omaa koulutusta vastaavaa työtä.

Tohonhan ei sitten voi muuta sanoa kun, että sijoitus ei sitten ehkä ollut ainakaan taloudellisessa mielessä kauheen onnistunut. Niinkin voi markkiantaloudessa käydä.

 

[Knoukka]

Onko politiikkaan palaamassa vanha kunnon "pöksylähetys"?

Vaikea sanoa tuosta poliittisen kannan vaikutuksesta seksielämään kun ei ole seksielämää eikä oikein poliittista kantaakaan.

 

[patriot]

Voi herran tähden sentään. Willer, Jaska ja kumppanit ovat onnistuneet kääntämään tämän vanhaksi taistelukseen. Kiitos!

Palataan itse aiheeseen kun ääniä lasketaan!

 

[Formulanomi]

Miten yhteiskunta ottaa ottaa vastuuta yrityksistä ? Yritysten on kyllä uhrauduttava yhteiskunnan puolesta, mutta toisinpäin se ei toimikaan ? Jos yritys tekee 10v hyvää voittoa ja maksaa veronsa, pelastaako valtio sen konkurssin uhatessa... (ellei ko. firman kaatuminen uhkaa koko kansantaloutta tyylliin pankit) Tällaisia firmoja on varsinkin pk-sektorilla suomessa...

Minusta firmojen yhteiskunnallinen vastuu on se että noudattaa lakeja ja säädöksiä ja maksaa veronsta.

Willer tuohon jo osittain vastasikin.

Lisätään vielä, että valtio tarjoaa yrityksille infrastruktuurin, jossa se voi toimia. Jos maassa olisi anarkia vallalla, yrittäminen voisi olla vaikeaa ellei mahdotonta. Kaikkia lakeja (kuten tunnut kuvittelevan, Jaska) ei suinkaan ole tehty yritysten toiminnan hankaloittamiseksi.

Yritykset ja valtio(t) hyötyvät toisistaan ja jakavat osaltaan vastuuta. Ei ole oikein järkevää asettaa näitä vastakkaisille puolille.

 

[jaska]

Willer tuohon jo osittain vastasikin.

Lisätään vielä, että valtio tarjoaa yrityksille infrastruktuurin, jossa se voi toimia. Jos maassa olisi anarkia vallalla, yrittäminen voisi olla vaikeaa ellei mahdotonta. Kaikkia lakeja (kuten tunnut kuvittelevan, Jaska) ei suinkaan ole tehty yritysten toiminnan hankaloittamiseksi.

Yritykset ja valtio(t) hyötyvät toisistaan ja jakavat osaltaan vastuuta. Ei ole oikein järkevää asettaa näitä vastakkaisille puolille.

Tätähän minä koko ajan sanon :jaska:

Valtio hoitaa omat velvoitteensa ja yritykset omansa, mm. verojen maksun ja niille sopivassa määrin henkilöstön palkkaamisen.

Mitään erikoisia "harmaita" yhteiskuntavastuu määrittelyjä niille ei pidä antaa...
Ett silleen!!!!!!!!!!!

 

[Formulanomi]

Tätähän minä koko ajan sanon :jaska:

Valtio hoitaa omat velvoitteensa ja yritykset omansa, mm. verojen maksun ja niille sopivassa määrin henkilöstön palkkaamisen.

Mitään erikoisia "harmaita" yhteiskuntavastuu määrittelyjä niille ei pidä antaa...

En ole "sanonut", että valtio ja yritykset hoitakoot omat velvoitteensa.

Mutta sinä olet selvästi antanut ymmärtää valtion tai yhteiskunnan etujen olevan yritysten toimintaa hankaloittava/vaikeuttava asia. Siinä on totisesti eroja.

Et tuota yhteiskuntavastuuta tai sen määrittelyä tunnu vieläkään ymmärtävän...joten siitä lienee turha jauhaa.

 

[jaska]

En ole "sanonut", että valtio ja yritykset hoitakoot omat velvoitteensa.

Toivottavasti ainakin ymmärsit, että velvotteilal tarkoitan veroja etc.

Mutta sinä olet selvästi antanut ymmärtää valtion tai yhteiskunnan etujen olevan yritysten toimintaa hankaloittava/vaikeuttava asia. Siinä on totisesti eroja.
.

Ei missään nimessä totaalisesti, toki valtiota tarvitaan jossain ja siitä pitää yritysten maksaa veroa etc.

Mutta se "harmaa" yhteiskuntavastuu, joka tarkoittaa turhien työläisten palkkalistoilla pitämistä etc. on mielestäni idioottimainen vaatimus.

Tänään oli muuten hesarissa juttua, kun Tele ei saneerannut turhaa henkilöstöä, vaan jätti heidät firmaan roikkuvaan - se romutti henkilöiden mielenterveyttä, kun tiesi olevansa tarpeettomia, mutta heitä pidettiin silti firmassa...

Tätkö on sinun ajamasi yhteiskuntavastuu ?
Ett silleen!!!!!!!!!!

 

[Formulanomi]

Mutta se "harmaa" yhteiskuntavastuu, joka tarkoittaa turhien työläisten palkkalistoilla pitämistä etc. on mielestäni idioottimainen vaatimus.

Heh! Jotain tollaista kuvittelinkin sinun pitävän yhteiskunnallista vastuuta.

Ei kyse ei ole missään nimessä siitä, että yritykset pitäisivät turhia työläisiä palkkalistoillaan eli maksaisivat yhteiskunnan sijasta toimeentulotukea tms.

Yhteiskuntavastuusta voit etsiä tietoa netistä. Esim. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sivuilta. http://www.tt.fi/ Aika monien yritysten sivuilla kerrotaan näiden yritysten arvot ja tavoitteet. Niidenkin sivuilla on yleensä mainintoja yhteiskuntavastuusta.

 

[Knoukka]

Tänään oli muuten hesarissa juttua, kun Tele ei saneerannut turhaa henkilöstöä, vaan jätti heidät firmaan roikkuvaan - se romutti henkilöiden mielenterveyttä, kun tiesi olevansa tarpeettomia, mutta heitä pidettiin silti firmassa...

Samaisessa Hesarissa oli allaoleva juttukin. Tuo on tulos kun millään muulla kuin voitolla ei ole merkitystä. Tuollaista jälkeä globalisaatiosta siis tässä tapauksessa.

Amerikkalaista öljyjättiä yritetään taas oikeuteen Ecuadorissa
Tuhannet sademetsän köyhät intiaanit vaativat miljardeja terveyshaitoista ja ympäristön tuhoamisesta





"Ecuadorin intiaaniväestö yrittää saada niskaotteen yhdysvaltalaisesta öljyjätistä ChevronTexacosta. Yhtiöllä on Nueva Lojan pikkukaupungissa vastassa miljardiluokan joukkokanne, jonka takana on noin 30 000 Amazonin sademetsän köyhää asukasta.

1970–80-luvuilla silloinen Texaco pumppasi öljyä Koillis-Ecuadorin sademetsässä intiaanien asuinalueella ja jätti jälkeensä mittavat ympäristövahingot.
Paikallisten asukkaiden mukaan yhtiön putkista valui öljyä ja raskasmetalleja sisältäviä jätteitä suoraan luontoon ja elintärkeään Amazonin vesistöön.
Ympäristöön joutuneen öljyn määrää ei tarkkaan tiedetä. Ympäristöjärjestöt ovat arvioineet vahingon olevan jopa suurempi kuin öljytuho, jonka Exxon Valdez -säiliöalus aiheutti Alaskassa 1989.
Suuria osia Ecuadorin sademetsäalueesta on tuhoutunut. Ympäristöjärjestöjen mukaan valtaosa eläin- ja kasvilajeista on kadonnut. Asukkaiden riski sairastua syöpään on kasvanut. Keskenmenot ovat yleistyneet ja iho-ongelmat lisääntyneet. Satoa ja kotieläimiä on menetetty.

"Meillä on vatsakipuja, huimausta, ihottumaa ja olemme jatkuvasti sairaita", sanoi 40-vuotias Elías Zurita uutistoimisto AP:lle. Hän asuu muutaman metrin päässä vanhasta jätealtaasta, jonka Texaco väittää puhdistaneensa.
Perheen piha muuttui elokuun lopussa hetkeksi suuroikeudenkäynnin päänäyttämöksi. Tutkijoita, molempien puolten asianajaja- ja pr-joukot, oikeusistuimen edustajia, ympäristöaktivisteja ja toimittajia saapui seuraamaan maaperänäytteiden ottoa.
Zurita valitti, että vesi on juomakelvotonta. Hän on yrittänyt rakentaa kaivoa neljään eri paikkaan, mutta niistä kaikista on tullut esiin vain sakeaa, löyhkäävää mönjää.
Naapureilla on kerrottavanaan samanlaisia kokemuksia. Asukkaat toivat toimittajien nähtäväksi näppyläisiä lapsiaan, jotka vanhempien mukaan olivat olleet kosketuksissa myrkylliseen veteen.
Tutkimuksissa Zuritan pihamaalta öljyä löytyi kahden, kolmen metrin syvyydestä. Texacon asianajaja kiisti öljyn yhteyden naapuruston terveysongelmiin, ecuadorilainen El Universo -lehti kertoi.

Yhtiöltä vaaditaan kuutta miljardia dollaria ympäristön puhdistamiseen. Summan ulkopuolelle jäävät vielä tuhansille asukkaille koituneet terveyshaitat.
Asiaa yritettiin saada yli vuosikymmenen ajan oikeuteen Yhdysvalloissa, josta tuomioistuin passitti tapauksen Ecuadorin oikeuslaitokselle.
ChevronTexaco on kiistänyt syytteet ja ilmoittanut noudattaneensa Ecuadorin silloista lakia. Intiaanien lakimiesten mukaan se ei vielä merkitse mitään, koska ympäristölainsäädäntö oli tuolloin puutteellinen. Heidän mielestään yhtiön olisi pitänyt toimia Ecuadorissa samoilla periaatteilla kuin Yhdysvalloissa.
Yhtiö painottaa antaneensa 40 miljoonaa dollaria ympäristön puhdistamiseen Ecuadorin hallituksen valvonnassa. Se on vaatinut tilille silloista kumppaniaan, Ecuadorin valtiollista öljy-yhtiötä Petroecuadoria. Texacon mukaan kaikki toimenpiteet alistettiin valtionyhtiön ja viime kädessä Ecuadorin hallituksen hyväksyttäviksi.
Intiaanien yhdysvaltalaiset asianajajat katsovat, että Texacolla oli kuitenkin vastuu toimista, koska öljybisnestä tuolloin vasta opetellut hallitus luotti Texacoon asiantuntijana.
Sittemmin Ecuador alkoi kansallistaa öljyntuotantoaan Petroecuadoriin, joka otti Texacon lähdettyä sen öljylähteet haltuunsa. Petroecuador on toistaiseksi jätetty oikeudessa rauhaan.

Öljy on katkeroittanut intiaaniväestön ja hallituksen välejä viime vuosina jatkuvasti. Hallitus on tunnustanut maiden kuuluvan intiaaneille, mutta luonnonvarat ovat valtion omaisuutta. Alkuperäisväestö haluaisi pitää yhtiöt ja niiden mukanaan tuomat uudisasukkaat poissa viidakosta tai saada ainakin hyvitystä haitoista.
Öljy paisuttaa valtion kassaa merkittävästi, mutta öljybuumin tuotot eivät ole juurikaan kanavoituneet rutiköyhien intiaaniyhteisöjen hyödyksi."

 

[elle]

Minkä takia yrittäjällä pitäisi olla joku harmaa "yhteiskunnallinen" velvollisuus ?

Ei se Jaska välttämättä mitään ”harmaata” ole se yhteiskuntavastuukaan yrityksen kannalta – onneksi osa yrityksistä on sen hiffannut.

Varmaan kirjoitettu ennenkin tämä, mutta kun suomalaisia yrityksiä katsotaan, niin aika pitkälle operoivat kilpailluilla markkinoilla laadulla (eikä vain tuotannollisella) ja nämä samaiset laatupyrkimykset edellyttävät sitoutumista sidosryhmiin pitkäjänteisemmin, tarkoittaen myös työntekijöitä.

Nuo eettisemmän toiminnan odotukset ovat lisääntyneet juuri sen takia, että julkisen vallan mahdollisuudet ohjata yhteiskuntaa heikentyvät koko ajan.

 

[Archie]

KnowHow,

Etkö tiedä että tuo öljytuho oli ihan inkkareiden oma vika. Ei siitä voi yritystä syyttää, se on maksanut jo veronsa ja reilut palkat työntekijöille. Kyllä se joki olisi pitänyt niillä verovaroilla hoitaa. Kysehän on vain siitä, että ne inkkarit eivät osaa, eivätkä tiedä miten näissä kuvioissa menetellään, toisin kuin valkoinen mies, joka on aina omilla ansioillaan vaurastuttanut itseään ja maataan!

 

[Knoukka]

KnowHow,

Etkö tiedä että tuo öljytuho oli ihan inkkareiden oma vika. Ei siitä voi yritystä syyttää, se on maksanut jo veronsa ja reilut palkat työntekijöille. Kyllä se joki olisi pitänyt niillä verovaroilla hoitaa. Kysehän on vain siitä, että ne inkkarit eivät osaa, eivätkä tiedä miten näissä kuvioissa menetellään, toisin kuin valkoinen mies, joka on aina omilla ansioillaan vaurastuttanut itseään ja maataan!

En tiennyt! Olipa hyvä että kerroit totuuden tästä, muuten olisin mielessäni syyttänyt ahneita suuryrityksiä.

Nyt ymmärrän niitä paljon paremmin, joutuvat toimimaan kaikenmaailman hottentottien ja intiaanien seassa, ties missä viidakoissa ja eivät muuta saa kuin syytteet kontolleen!

Ihmetyttää tuollainen kiittämättömyys, valkoinen mies yrittää ystävällisesti viedä vaurautta ja kulttuuria alkuasukkaille!

Sekö se on hyväntekijän osa!