Leffa-arvostelumme.

[PekPoy]

Tulipa tuossa katsottua elokuvakummajainen - jopa Terry Gilliamin mittapuulla - nimeltä Tideland.

Elokuva on hienosti visualisoitu, kuten tekijätiimiltä voi odottaa. Todellisuuden rajamailla liikkuvassa mielikuvitusmaailmassa on heitteille jätetyn pikkutytön perspektiivi. Elokuvan alku on lupaava, mutta tietyssä vaiheessa tulee tunne, että tarina velloo liikaa Dickensin ympärillä eikä etene. Tiettyjä kohtauksia on vastenmielistä katsoa.

Voi olla, että filmi avautuisi toisella katsomiskerralla paremmin, mutta nyt voisin antaa tähdissä **/5.

Katsoin about viikko sitten tuon myös. Mielipiteet aikalailla samat, juurikin tuo junnaava kerronta rupeaa häiritsemään elokuvan alun jälkeen.


Nyt tuli sitten tsiigattua Rambo. Se uusin, nelonen. Eihän tuota voi edes arvostella, se pitää nähdä itse. Onhan se.

 

[Asko S.]

Joku ELM street nightmare on iha hyvä leffa kannattaa kattoo.

A Nightmare on Elm Street. Noitahan on 7 leffaa + "Freddy vs. Jason".

 

[Fagerholm]

"Freddy vs. Jason".

On muuten yksi kaikkien aikojen huonoimmista elokuvista.

 

[Asko S.]

On muuten yksi kaikkien aikojen huonoimmista elokuvista.

Juu oli kyllä legendaarisen paska leffa.

 

[Enrique]

Tyttö joka leikki tulella. Tätä on vähän vaikea arvioida vain itsenäisenä ja yksittäisenä elokuvana, kun se niin selkeästi on pohjustusta seuraavalle osalle. Mielestäni elokuvassa oiottiin vähän liikaa kirjan tapahtumia, ja elokuva ei kuitenkaan ollut kuin pari tuntinen, niin hyvin olisi vaikka yhden tunnin vielä voinut laittaa lisää ja kertoa seikkaperäisemmin tapahtumat ym. Moni kirjaa lukematon on sanonut, että ei ole oikein päässyt elokuvaan sisälle, minkä kyllä hyvin saatan uskoa, kun aina sellaista elokuvaa, mistä on lukenut kirjan tulee niin vahvasti peilattua nimenomaan kirjaan.

Kyllä nämä elokuviankin menee, ei sitä voi kiistää. Hahmothan tässäkin jää todella etäisiksi, jos (taas kerran) ei ole lukenut kirjaa, tai vähintäänkin katsonut ensimmäistä osaa. Mutta nämähän nyt katsoo vaikka vain Lisbethin takia, nerokas hahmoluomus kerrassaan :ahem:

Kirjassa ja elokuvassa esiintyvä nyrkkeilijä Paolo Robertohan on ihan oikeasti entinen ruotsalainen, kohtalaisesti menestnytkin nyrkkeilijä. Hän myös esittää elokuvassa itse itseään.

 

[JPP]

On muuten yksi kaikkien aikojen huonoimmista elokuvista.

En ole tullut tuota Freddy vastaan Jasonia katsoneeksi, mutta yksi aika älyttömän huono raina on Michael ja Roberta Findlayn Snuff. Mun mielestä siinä on parasta se kun yhdessä kohtauksessa lähdetään ajamaan tuulilasiveneellä ja veneen liukuunnousu näytetään kokonaisuudessaan. Yleensä vastaavassa kohtauksessa näytetään vain alkukiihdytys ja seuraavaksi jo huristellaan täydellä vauhdilla.

 

[OoPee]

3D-Version kävin katsomassa. Visuaalisesti epäilemättä kaunein koskaan näkemäni elokuva ja vihdoinkin 3D-leffa, jossa kolmiuloitteisuus tosiaan toimii läpi koko elokuvan sen sijaan, että tavalliseen 2D-leffaan olisi ympätty muutama 3D-efekti koristeeksi.

Juoneltaan leffa menee ehkä enemmänkin lastenelokuva-kategoriaan (K12 taitaa olla täällä ikäraja), mutta tokihan tuo kuitenkin sisälsi melko selkeän sanomankin, joka näin Köpiksen ilmastokokouksen jälkitunnelmissa on vielä ihan passelikin. Ei kuitenkaan ihan välttämättä ole elokuva, jonka käsikirjoitukselle kannattaisi asettaa korkeita odotusarvoja, itseasiassa kaikki elokuvan tapahtumat ovat täysin ennalta-arvattavissa.

Taas elokuva, joka kannattaa ehdottomasti katsoa teatterissa (siis jos sen ylipäätään haluaa katsoa), mieluummin vielä 3D-näytöksenä.

 

[PekPoy]

Kävinpä tsiigaamassa ihan uteliaisuudesta tämän elikuvan. I am Legend -henkinen ratkaisuhan elokuva periaatteessa on, mutta aika hemmetin paljon parempi sekä toteutuksensa, näyttelijätyönsä että tunnelmansa puolesta. Post-apokalyptinen asetelma on loppujen lopuksi oikeastaan ainoa yhdistävä tekijä.

Päähahmot olivat passelit tarinaan. Itse tapahtumat ja se, mitä ne kertovat ihmisluonnosta, ovat kuitenkin mielestäni tässä pätkässä varsinaisia hahmoja tärkeämmät. Frendi ei tykännyt, meitsi tykkäsi.

 

[JPP]

3D-Version kävin katsomassa. Visuaalisesti epäilemättä kaunein koskaan näkemäni elokuva ja vihdoinkin 3D-leffa, jossa kolmiuloitteisuus tosiaan toimii läpi koko elokuvan sen sijaan, että tavalliseen 2D-leffaan olisi ympätty muutama 3D-efekti koristeeksi.

Juoneltaan leffa menee ehkä enemmänkin lastenelokuva-kategoriaan (K12 taitaa olla täällä ikäraja), mutta tokihan tuo kuitenkin sisälsi melko selkeän sanomankin, joka näin Köpiksen ilmastokokouksen jälkitunnelmissa on vielä ihan passelikin. Ei kuitenkaan ihan välttämättä ole elokuva, jonka käsikirjoitukselle kannattaisi asettaa korkeita odotusarvoja, itseasiassa kaikki elokuvan tapahtumat ovat täysin ennalta-arvattavissa.

Taas elokuva, joka kannattaa ehdottomasti katsoa teatterissa (siis jos sen ylipäätään haluaa katsoa), mieluummin vielä 3D-näytöksenä.

Löytyi funpic-sivustolta oheinen kuvasarja Avatarista. Ei taida liikaa spoilata kuitenkaan:
Näytä liitetiedosto 10922

 

[Balthazar]

The Brown Bunny

The Brown Bunny on pienellä budjetilla ja tiimillä tehty epäkaupallinen elokuva, joka jakaa katsojat aika täydellisesti; toiset eivät siedä ollenkaan ja toisten mielestä filmille on tarttunut näkemisen arvoinen, omaperäinen elokuva. Erityisesti elokuvan loppukohtaus tuntuu jakavan mielipiteitä; itse pidän sitä onnistuneena ja rakenteen kannalta suorastaan välttämättömänä. Elokuva tunnelmassa on tiettyjä yhtymäkohtia Win Wendersin Paris, Texasiin.

 

[maradona]

Grand Prix

John Frankenheimerin vuoden 1966 elokuva Grand Prix kuvaa kauden ajan fiktiivisten formulakuskien ja -tallien kamppailua maailmanmestaruuksista. Juonensa puolesta leffa on ehkä vähän köykäinen ja ennalta-arvattava, mutta tunnelma on erittäin hieno ja se vie katsojan 60-luvun F1-maailmaan. Lisäksi elokuva onnistuu esittämään niitä tunteita ja motiiveja, jotka vaikuttavat kuskeihin ja saavat heidät istumaan autoihin henkensä vaarantaakseen.

Erityisesti elokuvan kuvamateriaali on F1-historiallisesti arvokasta, sillä Grand Prix sisältää runsaasti kuvamateriaalia (erityismaininta elokuvan onboard-osuuksille) ajalta, jolta sitä ei pahemmin ole. Herkkua ovat myöskin kuvat aikakauden radoilta, sillä Grand Prix'tä kuvattiin F1-kauden 1966 viikonloppuina ja oikeilla radoilla, mm. Monacossa, vanhalla, pitkällä Spalla ja Monzassa. Myös autot ovat luonnollisesti oikeita, ja osa esiintyy oikeilla nimilläkin.

F1-fanit saavat tästä varmasti ainakin jotain irti, mutta lajista kiinnostumattomille Grand Prix ei ehkä tarjoa mitään elämää suurempaa.

EDIT: Jaa, pieni tutkailu osoittaakin että käytetyt autot olivat enimmäkseen F3-autoja, mutta myös F1-autoja näkyy elokuvassa.

 

[Knoukka]

Yllättipä jämäkästi toi Neloselta tullut Widowmaker K-19 sukellusvene-leffa. Normaalista päinvastaiseksi käännetty eli neuvostoliittolaisten kautta kerrottu tarina valotti hyvin isänmaallisuuden ja miehistön jäsenten lojaalisuuden eron. Hyvä viihdepläjäys.

 

[Tomacu]

3D-Version kävin katsomassa. Visuaalisesti epäilemättä kaunein koskaan näkemäni elokuva ja vihdoinkin 3D-leffa, jossa kolmiuloitteisuus tosiaan toimii läpi koko elokuvan sen sijaan, että tavalliseen 2D-leffaan olisi ympätty muutama 3D-efekti koristeeksi.

Juoneltaan leffa menee ehkä enemmänkin lastenelokuva-kategoriaan (K12 taitaa olla täällä ikäraja), mutta tokihan tuo kuitenkin sisälsi melko selkeän sanomankin, joka näin Köpiksen ilmastokokouksen jälkitunnelmissa on vielä ihan passelikin. Ei kuitenkaan ihan välttämättä ole elokuva, jonka käsikirjoitukselle kannattaisi asettaa korkeita odotusarvoja, itseasiassa kaikki elokuvan tapahtumat ovat täysin ennalta-arvattavissa.

Taas elokuva, joka kannattaa ehdottomasti katsoa teatterissa (siis jos sen ylipäätään haluaa katsoa), mieluummin vielä 3D-näytöksenä.

Kävin tuon kans kattomassa ja muuten samoilla linjoilla, mutta 3D ei tuonut minusta mitään lisää. Oli enemmänkin haitaksi ja suosittelen sitä 'perinteistä' versiota tästä. Nätin näköinen kyllä noin muuten oli, etenkin värimaailmaltaan.

Tänä vuonna kävin katsomassa kolme 3D-leffaa ja kun kaikissa esiintyi samankaltaiset ongelmat, niin taidanpa vastaisuudessa unohtaa nämä hömpötykset. Palataan taas asiaan parin vuosikymmenen päästä, jos tekniikka olisi yhtään kehittynyt siihen mennessä.

 

[Vice]

3D ei kiinnosta pätkääkään, mutta lienee se silti kehittynyt näistä päivistä:

 

[Balthazar]

Revolutionary Road

Kate Winsletin ihailijana unohdin hetkeksi, että olin kyllästynyt keskiluokkaista elämäntapaa käsitteleviin elokuviin. Revolutionary Road on hienosti esitetty elokuva, joka pääsee lähelle sitä kokemusta, mikä syntyy hyvän romaanin lukemisesta. 9/10

 

[Lancer]

Katsoin tänään (ja eilen) Jim Carreyn tähdittämän "Yes Man" sekä Tarantinon "Kunniattomat paskiaiset". Hyviä olivat, ensinmainitulle 3,5 tähteä, toiselle 4,5.

 

[Fagerholm]

Tuli katsottua Ice Age 3. Ehkä parhaiten teräväpiirtoa hyödyntänyt elokuva jonka olen katsastanut ja sellainen ääniraita että basso kuului porvooseen saakka.
Eihän nuo animaatiot tuppaa juoneltaan tai muutoin elokuvina paljoakaan antamaan, mutta kyllä tämä oli hyvää kotiteatterin testailumatskua ja jokunen hyvä läppäkin oli saatu sekaan.

 

[Balthazar]

Francois Truffaun esikoisohjaus "400 kepposta" (Les quatre cent coups). Eräs Ranskan uuden aallon ensimmäisistä töistä vuodelta 1959. Teininä pääosassa Jean-Pierre Leaud. Loistava leffa.

Tämä tuli pari päivää sitten Teemalta. Muistan nähneeni sen aiemmin ehkä 1980-luvun alussa, ja tykästyin siihen jo silloin. Nyt, jos mahdollista, pidin siitä vieläkin enemmän.

10/10

 

[Balthazar]

Lukija

Tuli katsottua se toinenkin viime vuonna julkaistu elokuva, josta Kate Winsletille on satanut palkintoja, mm. Oscar. Lukija on kertakaikkiaan hienosti tehty elokuva syyllisyyden leimaamasta elämästä. Henkilökohtaisena mielipiteenä voisin sanoa, että holokaustiaiheisista elokuvista tämä on kaikista koskettavin.

 

[JPP]

Näytä liitetiedosto 10980

Ihan hyvä raina. Melkein kaksikymmentä vuotta vanha jo! Tuli käytyä teatterissa katsomassa aikoinaan.

Jostain syystä tuli pantua merkille musiikkiraidalla olleet ei-Doors -kappaleet. Eli alussa oli joku Animalsien kipale sekä "Hang on Sloopy" joltain bändiltä. Yhtyeen (siis The Doorsin) vieraillessa Andy Warholin luona New Yorkissa taustalla soi Velvet Undergroundin "Venus in Furs" ja "Heroin". Ja jossain vaiheessa soi Carl Orffin "Carmina Burana". Lisäksi lopussa oli Albinonin "Adagio" Doorsin versioimana.