Asennettavat ohjelmat tulevat tavallisesti automaattisesti valikkoihin jos asennat ne kyseisen Linux:n omilta asennuspaketeilta. Esim. Firefox:sta löytyy Mandraken contrib:sta oma rpm-versio. Mandraken contrib:n ohjelmat saat näkyviin kun teet ensin tarvittavat asetukset tämän sivun avulla ja sitten menet normaalisti Mandraken ohjelmien asennusosaan (System/Configuration/Packaging/Install software)
Linux
- Viestiketjun aloittaja Tose
- Aloituspäivämäärä
Asensin linuxin uudelleen kaikilla vaihtoehedoilla ja KDE 3.2:lla. Tein linkit desktopille Firefoxiin ja Thunderbirdiin löytämäni ohjeen mukaisesti ja nyt ne toimivat. Oikeastaan mitkään ohjelmat eivät lisääntyneet ainakaan valikkoon, en pääse edelleenkää roottina sisään eikä open office toimi. Kopioin siitä uuden version ja yritän saada sen vanhan tilalle.
Niin, löytyihän asennuksesta Suomikin ja nyt tämä on osittain suomenkielinen käyttis (valikot ovat englanniksi, mutta se kertoo sumeksi, että sivua ei löydy). Piti vain ensin asennuksessa valita toisesta kohdasta Eurooppa.
Niin, löytyihän asennuksesta Suomikin ja nyt tämä on osittain suomenkielinen käyttis (valikot ovat englanniksi, mutta se kertoo sumeksi, että sivua ei löydy). Piti vain ensin asennuksessa valita toisesta kohdasta Eurooppa.
Miguel
beagle
Kai asensit oofficen asennusvaiheessa? Ja määritit rootille jonkin salasana, jonka muistat vielä?Tose sanoi:
Joo, mutta kun mihinkään session aloitukseen ei tule kysymystä, jossa tämä kone kysyisi muuta kuin sitä käyttäjän salasanaa. Josaain toisessa Linuxissa saattoi vaihtaa hiirellä useamman käyttäjän välillä.ml sanoi:
Löysin valikon LocaleDrake(System), josta voi ainakin periaatteessa lisätä ohjelmia valikkoon. Sieltä löytyi Filemanagerkin, mutta siinä luki suluissa piilotettu. Onkohan tämä tehty nyt tarkoituksella vajavaiseksi, jotta ihmiset ostaisivat valmiin paketin?
Miguel
beagle
Mulla ainakin rootin käyttö ei tuota ongelmaa. ASennuksessa aina kysytään pääkäyttäjän (root) salasanaa. Myöhemmin pyydetään antamaan vähintään yhden käyttäjän tunnus ja salasana.
Kun olet saanut asennettua käyttiksen, kirjaudu sisään root -tunnuksella ja asennuksessa antamallasi salasanalla. Mun mielestä tossa ei pitäisi olla mitään epäselvää, joka estäisi kirjautumisen roottina sisään.
tavallisen käyttäjän tunnus tulee siinä vaiheessa kuvioihin mukaan, kun olet saanut muokattua käyttiksen mieleiseksi ja alat käyttämään sitä.
Kun olet saanut asennettua käyttiksen, kirjaudu sisään root -tunnuksella ja asennuksessa antamallasi salasanalla. Mun mielestä tossa ei pitäisi olla mitään epäselvää, joka estäisi kirjautumisen roottina sisään.
tavallisen käyttäjän tunnus tulee siinä vaiheessa kuvioihin mukaan, kun olet saanut muokattua käyttiksen mieleiseksi ja alat käyttämään sitä.
Niin minultakin kysyttiin ja annoin molemmat. Olisiko sitten se ruksi siinä asennusvaiheessa muuttanut tätä systeemiä. Siinä oli kysymys, päästetäänkö sisään ilman kyselyjä tms. Sitten kun yritän uudelleen lokkautua sisään, ei tule kuin tose siihen valittavaksi.
Root tuli näkyvvin, kun poistin sen automaattisen kirjautumisen sallivan ruksin LocaleDrake(System) -valinnasta (varmasti jotain tietokoneslangia, josta jokainen asiantuntija tietäisi heti, mitä sillä voi tehdä). Muuten taidan olla uskomattoman taitava, kun sain taas Linuxin kaatumaan valitsemalla start new session. Ajatuksena oli tehdä linkit uudelle käyttäjälle ja katsoa mallia toiselta jo olemassaolevalta käyttäjältä. Kuvaruutu meni aivan mustaksi, kursori katosi ja mitään ei tapahtunut 15 minuuttiin muusta kuin virtakytkimestä.
Ei sillä rootillakaan näytä olevan resurssien hallinnan tyylistä ohjelmaa. Onkohan se sitten se internet-valinnan alta löytyvä selaain? Vielä pitäisi keksiä siihen jostain ftp-ohjelma, jotta voisin päivittää omia sivujani ja saada se pirun open office toimimaan.
Ei sillä rootillakaan näytä olevan resurssien hallinnan tyylistä ohjelmaa. Onkohan se sitten se internet-valinnan alta löytyvä selaain? Vielä pitäisi keksiä siihen jostain ftp-ohjelma, jotta voisin päivittää omia sivujani ja saada se pirun open office toimimaan.
OoPee
Nuori ikäisekseen
Mitä sä tällä tarkoitat?ml sanoi:
Varmaankin sitä, että asentuu helpoiten kun antaa (linuxin) asennosohjelman tehdä sen.OoPee sanoi:Mitä sä tällä tarkoitat?
Ei sen asennus ole vaikeaa jälkeenkään päin.
http://www.openoffice.org/dev_docs/instructions.html#linux
Viimeksi muokattu:
Se office on siellä jotenkin. Kun käynnistää sen, kuvan alareunaan tulee hetkeksi pyörivän levyn kuva ja teksti "käynnistetään (valittu sovellus)" ja sitten se katoaa eikä mitään tapahdu. Samoin käy kaikilla officeen kuuluvilla ohjelmilla.
Miguel
beagle
Aloittelevan käyttäjän on helpointa asentaa ohjelmat Linuxiin sen ohjatun jakelun avulla. Useimman uuden jakelun paketteihin on lisätty suuri määrä erilaisia sovellusohjelmia, myös Open Office (ooffice). Tällöin käyttäjä valitsee käyttöjärjestelmän asennusvaiheessa officen mukaan ja silloin ohjelma löytyy valmiina valikoista.OoPee sanoi:Mitä sä tällä tarkoitat?
Jos asennuksen tekee käyttiksen asennuksen jälkeen, ohjelma-asennus pitää ladata netistä (onnistuu selaimella), purkaa pakkaus (onnistuu graafisesti), asentaa ohjelma (onnistuu nykyisin melko usein graafisesti) ja laittaa käynnistyskuvakkeet oikeille paikoille (jopa tämäkin onnistuu joskus automaattisesti
).Yritin asentaa officen suomenkielistä versiota ja se onnistuikin muuten, mutta en tiedä miren sen saisi käynnistettyä. Ei sitä löydy valitsemastani hakemistosta eikä valikkoihin tullut mitään. Onnistuin kyllä poistamaan sen edellisen officen sillä kummallisella valikolla (siinäkin luki silloin, että office ei ole asennettu ja se oli usr/lib -hakemistossa). Find ei toimi /-tasolta (jumittuu siihen paikkaan) eikä se löydä juuri muualtakaan mitään. Täytyy kai asentaa koko Linux vielä kolmannen kerran eikä valita tunnuksen käyttämättömyyttä ja tehdä kustomoitu asennus. Jos sieltä saisi sen Open Officen laitettua jotenkin. On tämä helvetin hankala käyttis.ml sanoi:Aloittelevan käyttäjän on helpointa asentaa ohjelmat Linuxiin sen ohjatun jakelun avulla. Useimman uuden jakelun paketteihin on lisätty suuri määrä erilaisia sovellusohjelmia, myös Open Office (ooffice). Tällöin käyttäjä valitsee käyttöjärjestelmän asennusvaiheessa officen mukaan ja silloin ohjelma löytyy valmiina valikoista.
Jos asennuksen tekee käyttiksen asennuksen jälkeen, ohjelma-asennus pitää ladata netistä (onnistuu selaimella), purkaa pakkaus (onnistuu graafisesti), asentaa ohjelma (onnistuu nykyisin melko usein graafisesti) ja laittaa käynnistyskuvakkeet oikeille paikoille (jopa tämäkin onnistuu joskus automaattisesti
OoPee
Nuori ikäisekseen
Oot sitten parissa päivässä kerinny asentamaan Linuxis useammin kuin minä XP:ni yli 3 vuodessa. Itteasiassa olen asentanut vain kerran uusiksi ja senkin vain sen vuoksi, että vaihdoin emolevyä ja piirisarjaaTose sanoi:
Eikä taaskaan onnistunut. Open officesta huomasin jostain valikosta valitettavan, että joku osa puuttuu. Yritin asentaa sitä uudelleen Mandraken sivuilta, mutta ei onnistunut. Sieltäkin puuttui jotain.
Laitoin pelejäkin, mysql:n, kaikelaisa kehitystyökaluja yms., mutta mitään ei näy tai aunakaan toimi missään. Joku emac-ohjelma sinne tuli, mutta en tiedä mitä sillä voisi tehdä. Kun yrittää avata tiedostoa file-valikosta openilla, mitään ei tapahdu. Sama juttu directory-kohdasta. Pelit ovat valikossa, mutta eivät käynnisty.
Kaikenlaisia valikoita siinä on, mutta vain jokunen niistä toimii. Täytyy imuroida joku toinen Linux ja kokeilla sillä sitten.
Taas se rootin mahdollisuuskin puuttuu eikä sitä tullut edes edellisen kerran konsteilla. Sen resursinhallinnan huomasin nyt siellä olevan (on vatrmasti ollut aikaisemminkin) HOME-valinnan alla. Tässä on niin paljon uutta, outoa sanastoakin, kuten samba-serveri yms.
Jos tämän asennus on helppo, minkähänlaisia ne vaikeammat ovat?
Laitoin pelejäkin, mysql:n, kaikelaisa kehitystyökaluja yms., mutta mitään ei näy tai aunakaan toimi missään. Joku emac-ohjelma sinne tuli, mutta en tiedä mitä sillä voisi tehdä. Kun yrittää avata tiedostoa file-valikosta openilla, mitään ei tapahdu. Sama juttu directory-kohdasta. Pelit ovat valikossa, mutta eivät käynnisty.
Kaikenlaisia valikoita siinä on, mutta vain jokunen niistä toimii. Täytyy imuroida joku toinen Linux ja kokeilla sillä sitten.
Taas se rootin mahdollisuuskin puuttuu eikä sitä tullut edes edellisen kerran konsteilla. Sen resursinhallinnan huomasin nyt siellä olevan (on vatrmasti ollut aikaisemminkin) HOME-valinnan alla. Tässä on niin paljon uutta, outoa sanastoakin, kuten samba-serveri yms.
Jos tämän asennus on helppo, minkähänlaisia ne vaikeammat ovat?
OoPee
Nuori ikäisekseen
Saksantaitoinen kun Tose olet, niin lukaiseppas tämä thread lävitse.
Mimmonenkohan esim. tuo Ubuntu mahtais olla? Näköjän sais noi cd:t jopa ilmaiseksi eikä edes postikuluja veloiteta. Toki voit downloadata itsekin.
Tai Gentoo, tosin eivät näköjään pääse oikein yhteisymmärräksyyn siitä, että onko se helppo vaikeakäyttöinen vaikea Linux
Mimmonenkohan esim. tuo Ubuntu mahtais olla? Näköjän sais noi cd:t jopa ilmaiseksi eikä edes postikuluja veloiteta. Toki voit downloadata itsekin.
Tai Gentoo, tosin eivät näköjään pääse oikein yhteisymmärräksyyn siitä, että onko se helppo vaikeakäyttöinen vaikea Linux
Jollain muullakin näyttää olleen jotain vaikeuksia.OoPee sanoi:Saksantaitoinen kun Tose olet, niin lukaiseppas tämä thread lävitse.
Mimmonenkohan esim. tuo Ubuntu mahtais olla? Näköjän sais noi cd:t jopa ilmaiseksi eikä edes postikuluja veloiteta. Toki voit downloadata itsekin.
Tai Gentoo, tosin eivät näköjään pääse oikein yhteisymmärräksyyn siitä, että onko se helppo vaikeakäyttöinen vaikea Linux
Vaikea sanoa mikä olisi hyvä. Laitoin nyt tulemaan RedHatin, saa nähdä miten sen kanssa hommat sujuvat. Epäilen, että tuossa lataamassani paketissa on jotain vikaa. Ostin joskus oikein Amerikasta asti Corel Linuxin, kun olin tapellut useammankin Linuxin kanssa modeemi-asetusten kanssa. Siinä ne onnistuivat heti, mutta luovuin siitä jostain syystä.
Tane
Well-known member
- Liittynyt
- 30.1.2002
- Viestit
- 376
Redhatin? Eikös se ole nykyään maksullinen enemmän corporaatio-käyttöön tarkoitettu distribuutio vai meinasitko itseasiassa fedora corea?Tose sanoi:
Itse kai suosittelisin sulle jotain debian-johdannaista, nimenomaan Ubuntua. En ole käyttänyt sitä mut tiedän depsussa olevan hyvä ohjelman asennus-stydeemi. Eikös corel linux ollut myös debianiin perustuva? Oli ensimmäinen linux jota käytin.
Itse olen kyllä tyytyväinen gentoohon. Asennus ei ole helpoimpia (kolmatta sivua komentoja olen kasannut muistin tueksi) ja source-pohjaisena hidas asentaa. Mutta käyttiksen päivitys ja ohjelmien asennus on sikahelppoa (konsolin kautta :ahem: ). Asetukset on asetettava oletuksena suoraan tekstitiedostoista mutta kyllähän jokaisen nyt pitää osata kirjoittaa.
Miguel
beagle
Olen kokeillut useampaa jakelua. Jokaisessa on jotain pientä puutetta. Toisessa onnistuu hienosti asennus, mutta levypartitointi on poppamiehen puuhaa (jos ei ymmärrä mitään liitospisteistä). Toisissa taas ajurituki laitteille on parempaa.
Joskus voi kestää aikaa, ennen kuin löytää itselleen mieleisen Linuxin. Noissa Tosen ongelmissa auttais varmaan jonkin helppolukuisen kirjan lainaaminen kirjastosta/ostaminen kaupasta.
Open office on helppo asentaa, kun seuraa tarkasti asennusohjeita. Itse asennan usein niin, että käyttis ei käynnisty x-windows tilassa vaan graafinen käyttis pitää käynnistää erikseen (vähän niinkuin vanha windows 3.11 käynnistettiin dossista).
Se että suosittelin Mandrakea, ei ole ainoa vaihtoehto, mutta siellä päivitykset toimii helposti ja rautatuki on kattava. Tietoturva on hanskassa.
Joskus voi kestää aikaa, ennen kuin löytää itselleen mieleisen Linuxin. Noissa Tosen ongelmissa auttais varmaan jonkin helppolukuisen kirjan lainaaminen kirjastosta/ostaminen kaupasta.
Open office on helppo
asentaa, kun seuraa tarkasti asennusohjeita. Itse asennan usein niin, että käyttis ei käynnisty x-windows tilassa vaan graafinen käyttis pitää käynnistää erikseen (vähän niinkuin vanha windows 3.11 käynnistettiin dossista).Se että suosittelin Mandrakea, ei ole ainoa vaihtoehto, mutta siellä päivitykset toimii helposti ja rautatuki on kattava. Tietoturva on hanskassa.
Itse olen käyttänyt kolmea distribuutiota ja niinkuin sanottu, jokaisella on omat vahvuutensa. Tämän hetkisen oman mielipiteeni perusteella pidän Debiania parhaana lähinnä hienosti toteutetun paketinhallintajärjestelmän vuoksi jonka veroista ei löydy mistään
apt-get dist-upgrade (-> kahville)
apt-get dist-upgrade (-> kahville)