Menee vähän ohi aiheen, mutta olisi tavattoman mielenkiintoista kuulla arvioitasi Itävallan järjestelmästä.
Itävallassa on vielä hieman samantyyppinen järjestelmä kuin Suomessa ennen peruskoulua. Kouluun 6-vuotiaana, 4 vuotta kansakoulua eli Volksschulea, sen jälkeen on valinta lukion (AHS) ja Hauptschulen välillä. AHS on jaettu ylä- ja ala-asteeseen, kumpaisenkin kesto 4 vuotta. AHS:n ala-asteen jälkeen voi päättää jatkaako yläasteelle vai lähteekö ammattiin valmistavaan kouluun, kummankin päätteeksi voi suorittaa ns. "maturan" (vastaa Suomen ylioppilaskirjoituksia). Hiton aikaisin tulee siis valintoja eteen, joskin tähän on tulossa muutosta ja osin niitä on jo toteutettikin, eli AHS:n ala-aste ja Hauptschule korvataan Mittelschulella (Keskikoulu), joka siis on sekoitus kumpaakin, tämä toki lähentele jo Suomen peruskoulujärjstelmää.
Suurin ongelma mun mielestä on kuitenkin opettajien koulutus, johon täällä panostetaan huomattavasti vähemmän kuin Suomeen. Opettajia on usein kaksikin per luokka (kuten oli tyttärelläkin kansakoulussa), mutta ei se määrä laatua korvaa. Suomessahan opettajakoulutus on käsittääkseni nykyään korkeakoulutasoista, täällä ei. Muutenkin Suomessa panostetaan koulutukseen rahallisesti huomattavasti enemmän kuin itävallassa (tai monessa muussakaan maassa).
En tiedä sitten johtuuko erilaisesta mentaliteetista, mutta mua on ihmetyttänyt (ja rieponut) täällä se ainainen hässäkkä ja kaaos mikä täällä tuntuu kouluissa usienkin vallistevan. Välillä tuntuu, etteivät saa organisoitua edes kaikkien yksinkertaisimpia asioita, joten ei kai sitten ihme ole, jos vähän opetuskin kärsii.
Rehellisyyden nimissä on tietysti muistettava, että Wienissä on jo paljon kouluja, joissa luokan oppilaista reilusti yli puolet puhuu jotain muuta kuin saksaa äidinkielenään ja valitettavan monella on ylipäätään puutteellinen saksantaito, millä tietysti on jonkunmoinen vaikutus lopputulokseen. Ehkä tuohon auttaa uudehko laki, jonka pakoittaa kaikki 5-vuotiaat lastentarhaan (kouluun mennään siis 6-vuotiaana), idea on tietysti se, että oppisivat siellä saksaa, kotona kun sitä eivät välttämättä kuule lainkaan.