Asioita sivusta seuranneena olen havainnoinut, että vanhojen tanssit ovat parin vuosikymmenen aikana karanneet lapasesta täysin. Muinoin laitettiin vanhat asut päälle, tytöt kähersivät tukkansa, itse. Sitten tanssattiin liikuntasalissa muutama setti. Yleisönä oli koulun oppilaat, jotka katsoivat suu auki. Tansseja oli harjoiteltu joitain kertoja liikuntatunnilla.
Nykyään hysteria alkaa jo edeltävänä kesänä. Etsitään paria, löytyy-ei löydy-on kusipää-on käsi-on liian komea-on nolo-tulikin bänät. Arto-Tuksu raamaa, paitsi aidoin kyynelin.
Pukuihin panostetaan miljuunia, siis tytöt panostavat, tai niiden vanhemmat oikeasti. Käydään kampaajalla ja meikkaajalla. Hermoillaan kuukausia etu- ja takakäteen. Sitten tulee se suuri ilta vai päiväkö se on. Vanhemmat, tuttavat ja kummitädinkaimat paikalla sonyt suristen.
En ihmettele yhtään, että joku haluaa skipata koko älämölön. Näinhän täälläkin on todistettu.
Kai se alkuperäinen tarkoitus noilla Wanhojen tansseilla on ollut osoittaa koulun muille oppilaille, että me olemme nyt vanhimpia. Ja arvokkaasti käyttäytyviä, toisin kuin edellisenä päivänä riehuneet abiturentut.